Tervetuloa Nostalgiset Naiset blogin pariin.
Blogimme artikkelit koskevat elämän menoa sotavuosista aina tähän päivään.
Hienoja tapahtumia, herkullisia ruokaohjeita ja kiinnostavia tavaroita sekä pukeutumisen tyylejä.
Kiitämme kaikkia lukijoitamme kiinnostuksesta ja toivomme Teille mukavia lukuhetkiä artikkeleiden parissa.
Löydät meidät sosiaalisesta mediasta
Liity blogimme tilaajaksi
Lottahistoriaa
Lääkitsevää, desinfioivaa, rauhoittavaa ja piristävää
Lääkitsevää, desinfioivaa, rauhoittavaa ja piristävää – sodanaikaisesta lääkinnästä ja lääkehoidosta.
Maijan käsityömuseo – museosuunnitelmia ja kansanomaisen esineistön keruuta Itä-Karjalasta
Jatkosodan ensimmäisenä syksynä 1941 Suomi oli valloittanut talvisotaa edeltäneen rajan takaa laajan…
UUSIMMAT ARTIKKELIT
Näkkileivän arvo nosteessa
Maailmalla runsaskuituinen suomalainen näkkileipä mielletään terveysvaikutteiseksi tuotteeksi. Suomalaisen näkkileivän vienti on kasvanut vuosi vuodelta enenevissä määrin.
Hakaristi onnen merkkinä
Hakaristi on aikojen saatossa saanut monia tulkintoja ja merkityksiä. Mistä tämä merkki oikein kumpuaa ja millaisia tarinoita siihen liittyy?
Nenäliinan käytöstä ja yskimisestä
Lääketieteen piirissä tiedettiin 1930-luvulla jo paljon tarttuvien tautien leviämisestä. Tiedossa oli, että tartunnan lähde oli sairaan suussa, nenässä ja nielussa, ja että sairas levitti taudinsiemeniä näkymättöminä limapisaroina ympäristöönsä yskiessään ja…
Voileipäkakku
Presidentin linnassa itsenäisyyspäivän vastaanotolla vuonna 1961 oli ensimmäistä kertaa voileipäkakkuja tarjolla juhlaväen iloksi.
Puhtaat valkoiset kaulukset
Valkoinen kaulus on ollut olennainen osa suomalaisten naisten siistiä ja huoliteltua ulkoasua. Samaa arkipukua käytettiin ennen useampi päivä peräkkäin, koska vaatteiden pesu ilman pesukonetta oli työlästä. Vaatteita ostettiin harvemmin ja…
Kun teetä ei ollut
Teeaineksiksi kerättiin pääosin tuttuja villikasvien lehtiä, eniten vadelmaa. Myös muita kasveja hyödynnettiin, kuten mansikan, puolukan sekä mustikan lehtiä.
Hyvää Uutta Vuotta Nostalgisilta Naisilta
Kello on asetettu keskelle pöytää, on muutama minuutti jälkeen keskiyön. Ryhmä lottia ja kaksi sotilasta juhlii yhdessä vuoden vaihtumista.
Käpykakku
Perinteinen kakkujen klassikko, käpykakku ilahduttaa kauneudellaan ja herkullisuudellaan tekijäänsä sekä joulunajan vieraita.
Kun kanttiini lakkasi toimimasta
Joensuussa 23.11.1944: ”Niin lienee sitten synkästi asiat että järjestö lakkaa, koska sieltä sellaisia tuulahduksia kuuluu, vaikka täällä ei kyllä tietäisi mistään mitään. – Tänne Joensuun varastoon jää tulitikkuja, pesupulvereita, kaljajauhetta…
Uunijuustoa
Liekö pimenevät ja viileät syyskelit saaneet haikailemaan uunijuustoa. Ei kuitenkaan ole helpoin tehtävä saada käsiinsä kunnollista uunijuuston pääraaka-ainetta, ternimaitoa. Mikä neuvoksi?
Rivikuri
”Vain täsmällisenä voi voimistelu kasvattaa suorittajaansa sekä ruumiillisesti että henkisesti. Henkistä kuria yksilöön on kasvatettava niiden tilanteiden varalta, jolloin yksilön on alistuttava yhteiskunnan vaatimaan rivikuriin”.
Veripalttu
Päteekö palttuun sanonta, että rakkaalla lapsella on monta nimeä. Rössy, veririeska, prettu, verivanukas, kampsu, kisko, leppärieska, kampsu, rössö, lepäkäs.
Vauvabuumi ja lapsiperheet sodan jälkeen
Sotavuosina Suomen väestöpolitiikassa painotettiin terveen ja tuotantokykyisen väestön lisäämistä. Väestönkasvu nähtiin kansan olemassaolon kysymyksenä. Tavoitteena oli, että suomalaisessa perheessä olisi vähintään neljä lasta.
Omenasatoa hyödyntäen
Ihana vuodenaika. Saa taas kerätä omasta puutarhasta omenoita. Hilloketta keitellessäni olikin aikaa ideoida ja kaivella mielen kovalevyltä sisäistä reseptiarkistoa. Mitähän hauskaa pyöräyttäisi kahvin kanssa?
Matkamuistoja
Lomamatkan virkistävyys ulottuu pitemmälle kuin varsinaisiin lomamatkapäiviin. Loman suunnittelu ja lomakokemusten muistelu valokuvien, postikorttien, matkamuistojen, tuliaisten tai lomalla omaksuttujen uusien ruokalajien muodossa pitkittävät loman vaikutusta.
Ruumis vaatii verryttelyä – pommisuojassakin
Jokainen joka on joutunut viettämään tuntikausia ja kokonaisia öitäkin pommisuojassa, tietää kuinka tuskastuttavalta tällainen pitkäaikainen liikunnanpuute tuntuu. Ruumis vaati liikuntaa säilyttääkseen verenkierron normaalina ja estääkseen jäseniä puutumasta.
Naiset ja oikeus kesälomaan
Suomalainen kesäloma oli 1920- ja 1930-luvulla lyhyt, ja se vietettiin usein sukulaisten luona maalla, järjestöjen tai yksityisten omistamissa kesäkodeissa, täysihoitoloissa, kansankylpylöissä tai retkeillen ja telttaillen kotimaassa. Lomamatkoille lähdettiin pyörällä, veneellä,…
Jäätee puutarhan antimia hyödyntäen
Kesä on parasta aikaa valmistaa hellepäivien herkkujuomaa. Omasta puutarhasta löytyy vihantaa vaikka ja minkälaista.
Pataleipä – vehnäleipää näppärästi
Kuinka palkitsevaa olikaan nähdä mieheni ilme, kun nostin ihanan, pullukaisen, kullankeltaisen tuoksuvan leivän iltapalapöytään. Voi sitä mutustelun ja onnen huokailun määrää.
Syvärannan arvoituksellinen marmorinainen
Lottamuseon tontilla Tuusulan Syvärannassa on marmoriveistos, joka on seissyt paikallaan yli sata vuotta. Silti emme tiedä, mitä naisveistos esittää, mistä ja miten se on paikalleen tuotu ja mihin sen kädet…
Luonnon antimilla ruokalaskua pienemmäksi
Tarkan markan emännille ja isännille koittaa keväänkorvalla onnen ajat. Luonnon antimia, eli villivihanneksia, hortaa keräämällä saa mainiosti täydennystä ruokaympyrään, ja aivan ilmaiseksi. Vaivannäkö on ainoa kuluerä hortaa hyödynnettäessä.
Lääkitsevää, desinfioivaa, rauhoittavaa ja piristävää
Lääkitsevää, desinfioivaa, rauhoittavaa ja piristävää – sodanaikaisesta lääkinnästä ja lääkehoidosta.
Klimppisoppa
Klimppisoppa, kokkarekeitto. Nämä ovat vain muutamia nimiä, mutta rakkaalla lapsellahan niitä on tunnetusti monta. Klimppisoppa on tiettävästi saapunut jo 1800 luvun loppupuoliskolla ruokakulttuuriimme herraskartanoiden kautta kulkeutuen rahvaan pöytiin monina eri…
Maijan käsityömuseo – museosuunnitelmia ja kansanomaisen esineistön keruuta Itä-Karjalasta
Jatkosodan ensimmäisenä syksynä 1941 Suomi oli valloittanut talvisotaa edeltäneen rajan takaa laajan alueen, josta käytettiin käyttää nimitystä Itä-Karjalan sotilashallintoalue. Alue oli tarkoitus liittää osaksi ”Suur-Suomea” ja sen suomensukuinen ”heimokansa” kasvattaa…
Marjamämmi
Keittelin iltaselle ruispuolukkapuuroa. Perinteisen mämmin ystävä kun en ole, niin muistin ihanan vanhanajan marjamämmin.
Ajankohtainen, aurinkoinen appelsiini
Lotta-Svärd lehdessä, kevättalvella vuonna 1938 kirjoitettiin appelsiineista, niiden c-vitamiinipitoisuudesta sekä monikäyttöisyydestä.
Lili Marleen ja Liisa pien´ – Naisia lyhdyn alla
Lili Marleen -nimellä tunnettu iskelmä oli toisen maailmansodan aikana suurmenestys yli rintamalinjojen. Laulusta tehtiin yli 20 erikielistä versiota. Suomeksi laulu levytettiin vuonna 1942. Kirjailija Olavi Paavolainen, joka palveli Päämajassa Mikkelissä,…
Puhtipatukka
Keväiset hanget innostavat ulkoilemaan ja retkeilemään luonnossa. Mitä ottaisi välipalaksi että jaksaa?
Punaisen tähden tähtisisaret – eläinlääkintälottien edelläkävijät
Eläinlääkintälottien koulutus- ja toimialamerkki oli nelisakarainen punainen tähti, jossa tähti oli reunustettu sinisellä reunaviivalla.
Ohracookie
Valmistamme Lottakanttiinin keittiössä päivittäin hitaasti haudutettua vanhanaikaista, rikotuista ohrasuurimoista valmistettua uuniohrapuuroa. Ja koskaanhan ei voi tietää kuinka paljon sitä loppujen lopuksi aamuisin menee kaupaksi, joten mitä ihmettä voisi tehdä tähdepuurosta.
Lääkintälottia sorsajahdissa
Lääkintälottien tehtäviä rauhan ja sodan aikana esitellään maaliskuussa 2019 avautuvassa Lottamuseon näyttelyssä ”Harmaat sisaret – lääkintälottien tarina”. Joskus yksittäinen esinekin voi toimia kurkistusaukkona lääkintälottien työtehtäviin ja työoloihin. Lottamuseon kokoelmista löytyy…
Silakkalaatikko ennen ja nyt
Silakkalaatikkoa sotaväessä on kutsuttu ihan syystä piikkilankaesteeksi. Laatikkoon tuolloin nimittäin käytettiin suolasilakka liotettuna, siis kokonaisena.
Runeberg, Lotta ja Svärd
”Yhä vieläkin Lotta Svärdistä puhe syntyy toisinaan kun iltavalkean ääressä sotakumppani kohdataan.”
Perunankuorista hauskaa naposteltavaa
Hävikkiruoka on suuren yleisön keskustelunaiheena ja sen määrää kaikki kovasti yrittävät tahoillaan pienentää. Tässä on oiva vinkki aiheeseen liittyen – helpot herkkusipsit!
Jäämerentietä Petsamoon
Petsamo tunnetaan Suomi-neidon itäisenä, menetettynä käsivartena. Petsamo liitettiin Venäjästä Suomeen Tarton rauhassa vuonna 1920. Pieni koillisosa Petsamoa luovutettiin takaisin Neuvostoliitolle talvisodan jälkeen Moskovan rauhassa vuonna 1940. Jatkosodan päättäneessä Moskovan välirauhansopimuksessa…
Tähteistä pötyä pöytään
Ruoan arvostus on noussut. Kierrättäminen niin kulutustavaroissa kuin ruokatarpeiden osalta on vallitseva trendi. Hävikkiruokaan suhtaudutaan arvostavasti niin kodeissa kuin suurtaloudessakin.
Uudenvuoden juhlat sairasjuna Joosepissa
Viimeinen päivä jäljellä – niin tätä vuotta. Surullista että se taas loppuu. Aika kuluu, vuodet vierivät, pian minäkin huomaan olevani vanha, mihin voin ennättää nyt elämäni parhaina vuosina. Kolme viimeistä…
Hyvää Joulua Nostalgiset Naiset -blogin lukijoille
Vuosi on vierähtänyt ja valkoiset lumihiutaleet laskeutuvat pehmeästi maahan. On aika toivottaa Hyvää Joulua Nostalgiset Naiset -blogin lukijoille!
Joulukuusen makeisia kotivalmisteina
…ja kun sitten leivokset on varustettu ohuilla nauhoilla, ovat ne valmiit kuusen oksaan ripustettaviksi. Olkaa varmat, että niitä siellä ihaillaan!
Seinälautanen muistuttaa Itsenäisyyden leijonasta
Lottamuseon kokoelmista löytyy keraaminen, maalattu seinälautanen, jonka alkuperästä on niukasti tietoa. Lautasen keskelle on kuvattu jalustalla seisova, vaakunaan nojaava leijona. Tuuheaharjaista leijonaa ympäröivät sininen hakaristi, vihreät havut, tähdet ja Vapaudenristi.
Jokapäiväinen leipämme
Leipä on iso osa suomalaista ruokakulttuuria ja sillä on vankkumaton paikka suomalaisessa ruokapöydässä.
Talonpoikaismarssi ja naiset: muonitus lotilta, käsivarsinauhat Minna Craucherilta
Talonpoikaismarssin osanottajien ei tarvinnut olla Helsingissä nälissään heinäkuussa vuonna 1930. Lotta Svärd-järjestön muonituslotat järjestivät marssijoiden ruokailun. Muonituspaikkoja oli seitsemän, ja niissä kenttäkeittiöitä eli ”soppatykkejä” 51. Muonitustehtävissä toimi 162 lottaa.
Sananen kutomisesta…
Käsityöalalla, kuten elämän muillakin aloilla, on huomattavissa ajanjaksoja, jolloin tehdastuote voittaa kaiken käsintehdyn
Lottakanttiinin puolukkarättänä
Rättänä tunnetaan paremmin Pohjois-Savon maakunnan ruokaperinteessä. Rapsakan, hiukan makean ruiskuoren alta paljastuu kirpsakka puolukkatäyte.
Toimistolotta ja kirjoituskone talvisodassa
Konekirjoituskoulun todistus oli työelämässä ennen sotia ja vielä sotien jälkeenkin valttia. Konekirjoitustaidolla, edes ilman suurta kirjoitusnopeutta tai sihteeriltä nykyään vaadittavaa moninaista tietotaitoa, saattoi elättää itsensä.
Lotista ja aseista
Valtakunnalliseksi naisten maanpuolustusjärjestöksi vuonna 1921 perustetun Lotta Svärdin toiminta oli alusta asti periaatteeltaan aseetonta. Aivan helposti ajatusta aseettomuudesta ei kuitenkaan omaksuttu.
Lottakanttiinin vanhanaikainen pinaattivuoka
Lottamuseon kanttiinin ruokalistaan kuuluu kerrassaan herkullinen pinaattivuoka. Perinteisen ruoan näkokulmasta tämä on suorasta juhlava ateria: onhan se höystetty kermalla, maidolla ja juustolla. Lisäksi se on valmistettu riisiin, juhlapöydän puuron ainekseen.
Nahkavyö lotta-asun osana
Vyöt kuuluvat selvästi lotta-asuun, mutta milloin ja miten niitä on käytetty ja mitä merkityksiä nahkavyöllä on ollut?
Pullavanukas
Pappilan hätävaranakin tunnettuun pullavanukkaaseen hyödynnät hieman kuivahtaneet ylijäämäpullat ja vehnäleivät ja valmistat maistuvan kahvipöydän herkkun, joka valmistuu vaivattomasti ja nopeasti.
Täyshoitolaisten pidosta
Tärkeintä kaikessa on kuitenkin ystävällisyys sekä pieni huomaavaisuus silloin tällöin talonväen puolelta, sillä ylpeähenkisyys ja jäykkyys vierottavat pian ihmiset toisistaan.
Miten elokuva esittelee itseään?
Tosiasiahan on, että elokuvateatterien vaikutus ei suinkaan rajoitu vain siihen yleisöön, joka käy niiden näytännöissä, vaan että se näytteille pantujen ohjelmalehtisten, mainoskuvien ja sanomalehti-ilmoitusten kautta kohdistuu paljon laajempiin piireihin.
Ohjelmaton ilta
Tänäänhän voisi tietenkin mennä elokuviin, poiketa ystävän luona tai improvisoida pienet kutsut. Mutta äläpäs viitsi tehdä mitään tästä kaikesta. Vaan vietä sen sijaan tämä ilta kotona ja pidä aivan ohjelmaton…
Kersti Bergrothin Eeva-kirjat ja Nuoren lotan päiväkirja – Nuorten naisten kehitystiet
Kirjailija Kersti Bergroth (Viipuri 1886-Helsinki 1975) tunnetaan parhaiten suositusta karjalaisaiheisesta näytelmästään Anu ja Mikko. Bergrothin laajaan tuotantoon vuosina 1911-1973 kuului romaaneja, viihdettä, näytelmiä, elokuvakäsikirjoituksia, lehtijuttuja ja aikakausjulkaisuja.
