Lottakuvien kertomaa osa III
Lottiin liittyvästä runsaasta kuvamateriaalista voi päätellä paljon, sillä lottakuva on ennen kaikkea aikaansa sidottu. Erilaisten lotta-aiheisten kuvien tuottaminen…
Lottiin liittyvästä runsaasta kuvamateriaalista voi päätellä paljon, sillä lottakuva on ennen kaikkea aikaansa sidottu. Erilaisten lotta-aiheisten kuvien tuottaminen…
Säkkijärven polkka on nimensä mukaisesti levinnyt Suomeen eteläkarjalaisen Säkkijärven pitäjän kautta. Polkan melodiaa on soitettu paljon 1800-luvun lopulla…
Suomen Naisten Huoltosäätiö ylläpiti Sorjan lepokotia Tampereen lähellä vuosina 1945–1952. Lepokodissa sotien aikana sairastuneet ja uupuneet naiset saattoivat…
Lottamuseon valokuvakokoelman inventointityö on aloitettu vuoden 2022 alussa. Museon kokoelmiin kuuluu noin 27 000 valokuvaa. Inventointityön edetessä esitellään Nostalgiset…
Lotta Svärd -järjestön tyttötyö Lotta Svärd -järjestö aloitti tyttötyön vuonna 1931. Tyttötyön tehtävänä oli virallisen määritelmän mukaan opettaa…
Lotta Svärd -järjestön osti Syvärannan tilalla sijaitsevan huvilan lottaopistoksi ja lepokodiksi vuonna 1936. Lottajärjestön lakkauttamisen jälkeen tontti siirtyi…
Kesä ja rikkaruohot. Mutta miten me oikeastaan määrittelemme käsitteen rikkaruoho? Yleensä kiusallinen kasvi, joka puskee esiin paikassa, jossa…
Lemmikin tärkeys konkretisoituu erityisesti mullistavissa tilanteissa, ja esimerkiksi sota-aika tuo eläinsuhteelle uusia merkityksiä ja paljastaa siitä uusia puolia.
Sotilaskotisisaret työskentelivät sodan aikana erilaisissa kohteissa seuraten muuttuvissa sotatilanteissa joukkoja, jotka olivat määrätty sotilaskodin palveltavaksi.
Tervetuloa Nostalgiset Naiset blogin pariin.
Blogimme artikkelit koskevat elämän menoa sotavuosista aina tähän päivään.
Hienoja tapahtumia, herkullisia ruokaohjeita ja kiinnostavia tavaroita sekä pukeutumisen tyylejä.
Kiitämme kaikkia lukijoitamme kiinnostuksesta ja toivomme Teille mukavia lukuhetkiä artikkeleiden parissa.
Lottiin liittyvästä runsaasta kuvamateriaalista voi päätellä paljon, sillä lottakuva on ennen kaikkea…
Suomen Naisten Huoltosäätiö ylläpiti Sorjan lepokotia Tampereen lähellä vuosina 1945–1952. Lepokodissa sotien…
Lottamuseon valokuvakokoelman inventointityö on aloitettu vuoden 2022 alussa. Museon kokoelmiin kuuluu noin…
Lotta Svärd -järjestön tyttötyö Lotta Svärd -järjestö aloitti tyttötyön vuonna 1931. Tyttötyön…
Viholliskoneita kiikaroivasta lotasta muhkeassa susiturkissa oli tullut jo talvisodan aikana koti- ja…
Sota-aikana Suomessa oli erilaisten huvitusten järjestämistä rajoitettu, mutta kaikista eniten rajoitettiin tanssimista.…
Ann-Maj ”Maija” Karma (vuoteen 1931 asti Gustafson) syntyi 11.12.1914 Mikkelissä. Hän oli kolmelapsisen perheen keskimmäinen…
Muonitus ja kahvitus, nykykielellä catering, oli lottatyön keskeisintä työkenttää. Paikalliset lottaosastot ja jopa kyläosastot hankkivat…
1930-luvulla muotia seuraavan naisen tuli olla viettelevä ja tyylikäs.
Vuodesta 1948 alkaen on Suomessa tarjottu koululaisille ilmainen ruoka. Mitä lapset ovat ovat kouluissa syöneet…
Lottamerkissä on neljä ruusua. Mitä ne symboloivat ja mistä ne tulevat?
Valtakunnalliseksi naisten maanpuolustusjärjestöksi vuonna 1921 perustetun Lotta Svärdin toiminta oli alusta asti periaatteeltaan aseetonta. Aivan…
Pyöreäkärkinen kenkä on useimpaan jalkaan sopiva.
Hajuvesiteollisuudesta tutulla ruusuöljyllä on pitkä perinne kosmetiikkatuotteiden raaka-aineena.
Lottamuseon kanttiinin ruokalistaan kuuluu kerrassaan herkullinen pinaattivuoka. Perinteisen ruoan näkokulmasta tämä on suorasta juhlava ateria:…
Sana parfyymi on peräisin latinan sanoista per fumum, joka tarkoittaa ”savun kautta” tai ”savuna ilmaan”.
Varojen kerääminen kahvila- ja kioskitoimintaa järjestämällä oli olennainen osa Lottajärjestön toimintaa jo 1930-luvulta alkaen.
Ihon hyvinvoinnin kannalta tärkeitä tekijöitä olivat myös elämäntavat ja jokapäiväinen ravinto.
Talonpoikaismarssin osanottajien ei tarvinnut olla Helsingissä nälissään heinäkuussa vuonna 1930. Lotta Svärd-järjestön muonituslotat järjestivät marssijoiden…
Pihlajanmarja on yksi terveellisimmist ja vitamiinirikkaimmista hedelmistämme.
Vyöt kuuluvat selvästi lotta-asuun, mutta milloin ja miten niitä on käytetty ja mitä merkityksiä nahkavyöllä…
Alkukesästä raparperit ovat erittäin mehukkaita ja niistä saamme runsaasti kotimaisia vitamiineja.
Sormuksen käyttäminen aviollisen uskollisuuden valan merkkinä on ollut tapana jo Rooman vallan ajoilta asti.
Kun meitä on muistettu kukkatervehdyksellä, tulee meidän sijoittaa se arvoiselleen paikalle, jossa kukkatervehdyksen koko loisto…
Hakaristi on aikojen saatossa saanut monia tulkintoja ja merkityksiä. Mistä tämä merkki oikein kumpuaa ja…
Kuinka palkitsevaa olikaan nähdä mieheni ilme, kun nostin ihanan, pullukaisen, kullankeltaisen tuoksuvan leivän iltapalapöytään. Voi…
Koulukäsitöihin liittyy suomalaisilla paljon muistoja.
Kotimaisista kosmetiikkamerkeistä ainakin Lumene on varmasti lähes jokaiselle tuttu, mutta kuinka moni tietää, mistä suomalainen…
Kahvipöydän pikkuleivät tulee valita huolellisesti. Hyvin suunnitellussa kahvipöydässä tulee kysymykseen vain pari kolme eri lajia.…
Esityks viikon ruokaohjelmaksi sekä tarvittavia ruuanvalmistusohjeita.
1930-luvun muotihattu kotitöinä.
Viholliskoneita kiikaroivasta lotasta muhkeassa susiturkissa oli tullut jo talvisodan aikana koti- ja ulkomaisten toimittajien suosima…
Flapper on englannin kielisissä maissa 1920-luvulla käyttöön otettu termi, jolla viitattiin ”uuden polven” nuoriin naisiin,…
Hunajaa on pidetty tärkeänä energian lähteenä ihmiselle jo aikojen alusta asti.
Tänäänhän voisi tietenkin mennä elokuviin, poiketa ystävän luona tai improvisoida pienet kutsut. Mutta äläpäs viitsi…
Kuusenpihkaa on hyödynnetty jo vuosisatojen ajan erilaisten haavojen ja vammojen hoitoon.
Ryijyjen käyttötarkoitus muuttui ajan saatossa peiteryijyistä 1800-luvun morsius- ja kapioryijyiksi ja seinällä pidettäviksi koristeryijyiksi.
Jos ei heilaa helluntaina, ei koko kesänä on monille tuttu sanonta, mutta mihin sanonta oikeastaan…
Maailmalla runsaskuituinen suomalainen näkkileipä mielletään terveysvaikutteiseksi tuotteeksi. Suomalaisen näkkileivän vienti on kasvanut vuosi vuodelta enenevissä…
Miettikäämme siis päämme ympäri, ennen kuin ostamme häälahjoja – ja yleensä muitakin lahjoja. Ja ajatelkaamme…
Kuinka suomalaiselta naiselta, joka juuri pukeutumisasioissa niin ylen herkästi ottaa oppia ja matkii suuren maailman…
Vuoden varrella olikin tapana toivotella, että ”tulis jo joulu niin vois yölläkin syödä”.
Verhokankaan on siis oltava ohut mutta tiivis, jotta se kehystäisi kauniisti ikkuna-aukkoa.
Pannumyssyillä on ollut lukuisia erilaisia koristelutapoja ja -aiheita. Yksi koristelutapa ovat olleet merkkimyssyt, eli esimerkiksi…
Voikukan sisältämä A-vitamiini normalisoi ihon talirauhasten toimintaa, ja onkin tunnettu ainesosa nykyajan akneihon hoitotuotteissa.
Pannupulla, peltipulla tai pikapulla, kuinka kukin kutsua haluaa. Helppoa ja nopeaa tehdä!
”Voi miten kiitollisen katseen sai hevoselta, jonka jalkaan oli vaihtanut uuden siteen tai antanut kuumeessa…
Jatkosodan ensimmäisenä syksynä 1941 Suomi oli valloittanut talvisotaa edeltäneen rajan takaa laajan alueen, josta käytettiin…
Suomen Naisten Huoltosäätiö ylläpiti Sorjan lepokotia Tampereen lähellä vuosina 1945–1952. Lepokodissa sotien aikana sairastuneet ja…
Suomalainen kesäloma oli 1920- ja 1930-luvulla lyhyt, ja se vietettiin usein sukulaisten luona maalla, järjestöjen…
Millaisena lotta on minäkin aikana nähty ja kuvattu? Lottakuva on vahvasti sidoksissa vallitseviin arvoihin sekä…
Ihana vuodenaika. Saa taas kerätä omasta puutarhasta omenoita. Hilloketta keitellessäni olikin aikaa ideoida ja kaivella…
Muistatko vielä poljettavan ompelukoneen? Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja opinnäytetyötä tekevä Elise Tarkoma järjestivät…
”Kannan Kassia ja Lasta…” lauloi Eija Ahvo 1980-luvulla. Suomalaisen naisen elämään ja ihmiselämään yleensäkin kuuluu…
Sotilaskotisisaret työskentelivät sodan aikana erilaisissa kohteissa seuraten muuttuvissa sotatilanteissa joukkoja, jotka olivat määrätty sotilaskodin palveltavaksi.
Suomeen Appelsiinit rantautuivat pysyvästi 1800-luvun puolivälissä, jolloin ne olivat vielä harvinaista herkkua, eikä suinkaan kaikkien…
Aikaisemmin kun useimmat nykyiset herkut olivat maalaisille tuntemattomia, olivat juustot talonpojan ruokataloudessa arvostuksensa puolesta ensimmäisellä…
Viipuri oli 1930-luvulla Suomen toiseksi suurin ja samalla Suomen kansainvälisin kaupunki.
Tällaista olkain lämmitintä käytetään sekä päivällä että myöskin yöllä. Päivisin ulos mennessä takin alla ja…
1900-luvun alun suomalaisessa mainonnassa ei vielä näy ulkomaalaisia vaikutteita. Muualla maailmassa alettiin jo vähitellen uskoa…
Laulaminen oli kansakoulussa keskeisin työtapa, koska katsottiin että laulamisella lapsi luontaisesti ilmaisee itseään.
Yksi lohdutus meillä ainakin on kaikilla, se tieto, että sumusta, harmaudesta ja kylmyydestä huolimatta nyt…
Puhdetyönä valmistetun puukehyksen lakkakerroksen alle on laitettu apilan- ja saniaisenlehtiä. Uniikki kehys vahvistaa kuvan sisältöä,…