Suurpommitusten jälkeen Helsingin suojaksi perustettiin lottien 14. valonheitinpatteri

Vierailijan kynästä – Pete Suhonen Lottien merkitys ilmapuolustukselle oli merkittävä. Lotat toimivat ennen kaikkea tähystäjinä, mutta helsinkiläinen erityspiirre oli lottien aseistaminen, kun Suomen ilmapuolustuksen toimintaa tehostettiin keväällä 1944. Miespulassa osa valonheitinpattereiden miehistöstä korvattiin lotilla. Kesän 1944 valonheitinkursseilla koulutettiin noin 150 lottaa, joista muodostettiin 14. valonheitinpatteri llmatorjuntarykmentti 1:een. Se oli ensimmäinen ja viimeinen naisista kokoonpantu, sotilaallisesti toimiva…

Ilmavalvontalotta valokuvaajien suosikkina

Ilmavalvontakoulutusta alettiin antaa Lotta Svärd -järjestön jäsenille 1930-luvulla. Ilmavalvontahenkilöstön tehtävä oli havainnoida lentokoneita ja viestittää havainnot eteenpäin. Ilmavalvonnan tarpeisiin rakennettiin erityisiä torneja, mistä syystä ilmavalvontalottia kutsuttiin myös tornilotiksi. Tornien lisäksi ilmavalvontaa tehtiin korkeissa rakennuksissa ja muilla tähystykseen sopivilla korkeilla paikoilla.  Ilmavalvojan työ oli vastuullista, sillä Suomen ilmatorjunta toimi ilmavalvonnan radiopuhelimella antamien ilmoitusten varassa.   Kuva: Lottamuseon…

Kirjeitä stadionin tornista

Helsinki helmikuu 1940 Ikiomani, – – – Jälleen sain juosta pommisuojaan. Nyt toin tämän kirjelehtiön mukaani ja jatkan tätä täällä yhdessä nurkassa pommisuojassa. Huomenna alan toimia ilmavalvonta lottana. – – – Menen kahdeksi tunniksi erääseen torniin. Olen niin onnellinen, kun pääsen vaan työhön, joka on maalleni hyödyksi. Iisa af Ursin kirjeessä miehelleen Kaille Syksyllä 1939…

Ilmavalvontaa olympiastadionilla

Toisen maailmansodan aikana Stadionin 72 metrinen torni palveli ilmavalvontatornina. Suomen ilmapuolustus toimi paljolti ilmavalvojien näkö- ja kuulohavaintojen varassa, joten ilmavalvontaan käytettiin torneja ja korkeita rakennuksia ympäri Helsinkiä. Ilmavalvonta vaati runsaasti työvoimaa, josta suuri osa oli lottia. Stadionin tornissa lottien tähystyspaikka sijaitsi ulkona tornin ylätasanteella. Pommitukset ja ankarat sääolot olivat ilmavalvojille jatkuva vaara. Päivystysvuoro oli yleensä…

”Minäpä olin pikkulotta” Osa II

Lapsuus sodan varjossa Kun sota-aikana pikkulottatoiminta muuttui, yhä nuoremmat ottivat vastuuta niin kotona kuin kodin ulkopuolella. Äidin työtaakkaa helpottaakseen lapset hoitivat kotityöt. Maaseudulla lapset osallistuivat talon töihin ja huolehtivat kotieläimistä ja nuoremmista sisaruksistaan. ”Äidin kanssa kahdestaan hoidimme maatilan työt. Se oli rankkaa aikaa. Kaiken muun lisäksi sahasin rankoja metsässä ja keräsin polttopuita.” Pikkulottia ohjattiin myös…

”Minäpä olin pikkulotta” Osa I

Kuka oikeastaan on pikkulotta? Yksinkertaisesti pikkulotta oli lottajärjestön nuorisojäsen. Kun Lottajärjestön tyttötyö virallisesti käynnistettiin vuonna 1931, pikkulotaksi pääsi jokainen 8-vuotta täyttänyt tyttö. Kunhan holhooja oli antanut suostumuksensa. Muistelmista käy kuitenkin ilmi, että moni pikkulotista oli lottatoiminnassa mukana jo ennen varsinaista liittymistä, sillä pikkulapset seurasivat lotta-äitejään työiltoihin ja muuhun toimintaan. Väyliä liittymiselle oli kuitenkin monia. ”Koko…

Ilmavalvontalotat työssään

Lottamuseo on hiljattain saanut kokoelmiinsa lahjoituksena eversti evp Perttu Peitsaran keräämän kyselyaineiston. Peitsara on kirjoittanut teossarjan ilmapuolustuksen viestitoiminnan ja ilmavalvonnan historiasta. Lottamuseolle lahjoituksena tullut aineisto on osa kirjasarjaa varten koottua materiaalia. Peitsara toteutti kirjallisen kyselyhaastattelun, jossa hän kartoitti ilmavalvonnassa työskennelleiden henkilöiden muistoja ja kokemuksia. Kyselylomake lähetettiin noin 350 ilmavalvontaa sota-aikana suorittaneelle henkilölle vuoden 1998 aikana…

Ihmeitä ja enteitä – sota-ajan kummalliset kokemukset

Sota on poikkeusaikaa. Epävarmuus omasta, läheisten ja oman maan kohtalosta luo huolta, pelkoa ja tarvetta saada uskonvahvistusta, suojelusta ja tietoa tulevasta. Suomen viime sodissa uskontoon turvattiin niin rintamalla kuin kotirintamalla. Uskoa ja varmuutta etsittiin myös enteistä ja ennustuksista. Ihmiset herkistyivät arkijärjen ylittäville kokemuksille. Näitä kokemuksia on tulkittu esimerkiksi vaistoksi, telepatiaksi, aavistukseksi, enteeksi, varjelukseksi tai tuuriksi.…

Koulutytöt kirjeenvaihtoystävinä

Kirjeenvaihtoon halutaan Entisaikaan oli jännittävää saada itselleen kirjeenvaihtoystävä – etenkin ulkomailta. Kirjeenvaihtoystävän saattoi löytää nuortenlehden kirjeenvaihtopalstalta tai koulun kautta. Äidinkielen ja vieraiden kielten opettajat välittivät oppilailleen kirjeenvaihtotarjouksia. Kirjeiden kirjoittamista pidettiin hyödyllisenä nuorten harrastuksena. Se kehitti kirjallista ilmaisua, harjoitutti käsialaa ja opetti kirjeen kirjoittamisen konventiot (päiväys, puhuttelu, vointikyselyt, lopputervehdys, allekirjoitus). Aktiivinen kirjoitustaito ja hyvä käsiala kuuluivat…

Kotieläinelämää Suomessa lottaliikkeen aikana

Kansainvälistä Eläinten Oikeuksien päivää on vietetty vuodesta 1998 aina joulukuun 10. päivä. Samana päivän juhlistetaan myös ihmisoikeuksia, mikä ei ole sattumaa: taustalla näiden kahden päivän viettämisessä rinnakkain on ajatus siitä, että ihmisten nauttimat perusoikeudet ulotettaisiin koskemaan muidenkin eläinlajien edustajia. Suomessa eläinten hyvinvointiin liittyvä keskustelu on kehittynyt alati vahvemmin yhteiskunnalliseen suuntaan 1990-luvulta lähtien, vaikka eläinoikeusliike oli…

Lottakuvien kertomaa osa IV

Lottiin liittyvästä runsaasta kuvamateriaalista voi päätellä paljon, sillä lottakuva on ennen kaikkea aikaansa sidottu. Erilaisten lotta-aiheisten kuvien tuottaminen ja käyttö kertoo siis ajanmukaisuudesta ja merkityksellisyydestä – eli siitä, mitä minäkin aikana on pidetty viestittämisen ja taltioimisen arvoisena ja miksi. Lottakuvan kehityskulku, millaisena lotta on minäkin aikana nähty ja kuvattu, avautuu nimenomaan tarkastelemalla eri ajanjaksojen lotta-aiheisia…

Fanni Luukkosen viimeinen matka

Fanni Luukkonen toimi yli kaksikymmentä vuotta opettajana ja viisitoista vuotta Lotta Svärd -järjestön puheenjohtajana. Hän oli oman aikansa julkisuuden henkilö, joka poistui julkisesta elämästä Lotta Svärd -järjestön lakkauttamisen jälkeen. Lotta Svärd -järjestö lakkautettiin Moskovan välirauhansopimuksen ehtojen nojalla marraskuussa 1944. Järjestön lakkauttaminen oli Fanni Luukkoselle erityisen raskas isku, jota pahensivat hänen huono terveydentilansa ja taloudelliset ongelmat.…

Sotien jälkeinen asuntopula

Pommitusten tuhot ja suuret aluemenetykset johtivat siihen, että sodan jälkeisessä Suomessa vallitsi asuntopula. Pääkaupunkiseudulla eniten asuntoja tarvitsivat sota-aikana avioituneet pariskunnat, kasvavat lapsiperheet sekä pommituksissa ja alueluovutuksissa kotinsa menettäneet perheet. Asuntotilanne sodan jälkeisessä Suomessa oli vaikea erityisesti kaupungeissa ja useampi kuin joka kymmenes suomalainen oli vailla asuntoa. Uudisrakentamista oli vähän ja asuntopulan vuoksi ihmiset joutuivat asumaan…

Naisten pitkä tie ravintolaan

Helsingin olympialaisten kynnyksellä, maaliskuussa vuonna 1952, avattiin osoitteeseen Mannerheimintie 93 ravintola White Lady. Nykyään klassikoksikin tituleerattu ravintola oli jo avautuessaan erityislaatuinen: ravintolan perusti Suomen naisten huoltosäätiö, joka oli vuonna 1944 lakkautetun Lotta Svärd -järjestön perillinen. Säätiön tarkoituksena oli tarjota apua sodasta kärsineille lapsille ja naisille. White Lady sijaitsi Yhteistaloksi kutsutussa rakennuksessa, joka oli rakennettu säätiön…

Lottakuvien kertomaa osa III

Lottiin liittyvästä runsaasta kuvamateriaalista voi päätellä paljon, sillä lottakuva on ennen kaikkea aikaansa sidottu. Erilaisten lotta-aiheisten kuvien tuottaminen ja käyttö kertoo siis ajanmukaisuudesta ja merkityksellisyydestä – eli siitä, mitä minäkin aikana on pidetty viestittämisen ja taltioimisen arvoisena ja miksi. Lottakuvan kehityskulku, millaisena lotta on minäkin aikana nähty ja kuvattu, avautuu nimenomaan tarkastelemalla eri ajanjaksojen lotta-aiheisia…

Sorjan juhannus

Suomen Naisten Huoltosäätiö ylläpiti Sorjan lepokotia Tampereen lähellä vuosina 1945–1952. Lepokodissa sotien aikana sairastuneet ja uupuneet naiset saattoivat levätä ja kerätä voimiaan. Lepokodissa asukkaat valmistivat Sorja-lehteä, jossa kerrottiin mm. uutisia lepokodin asukkaista sekä julkaistiin heidän kirjoittamiaan tekstejä. Lue lisää Sorjan lehdistä täältä. Lue miten juhannusta vietettiin Sorjassa 1940-luvun lopulla.   Juhannuskokko Helsingissä 1930-luvulla (Museovirasto, CC…

Tutkijan työpöydältä…

Lottamuseon valokuvakokoelman inventointityö on aloitettu vuoden 2022 alussa. Museon kokoelmiin kuuluu noin 27 000 valokuvaa. Inventointityön edetessä esitellään Nostalgiset Naiset -blogissa Lottamuseon valokuvakokoelmien helmiä. Tervetuloa aikamatkalle kanssamme! Ravanin leiripäivät Rauhan aikana lottajärjestö onnistui luomaan koulutuksen avulla organisaation, jolla oli valmiudet toimia tehokkaasti sota-ajan poikkeusolosuhteissa. Lottajärjestön suunnitelmallinen ja laaja koulutustoiminta vahvisti valtakunnallista lottatyötä ja järjestön keskeinen päämäärä…

Pikkulotat leikkijöinä

Lotta Svärd -järjestön tyttötyö Lotta Svärd -järjestö aloitti tyttötyön vuonna 1931. Tyttötyön tehtävänä oli virallisen määritelmän mukaan opettaa tyttöjä rakastamaan kotia, uskontoa ja isänmaata. Toiminnan tarkoituksena oli kasvattaa tyttöjä lottien tehtäviin ikä ja kehitystaso huomioiden. Pikkulottiin liittymiselle ei ollut muita ehtoja kuin 8 vuoden ikä ja huoltajien suostumus. Pikkulotat jaettiin yleensä kahteen ryhmään, 8–13-vuotiaisiin ja…

Tanssivatko lotat?

Sota-aikana Suomessa oli erilaisten huvitusten järjestämistä rajoitettu, mutta kaikista eniten rajoitettiin tanssimista. Suomessa tanssikielloilla on pitkä historia aina 1880-luvulta lähtien, mutta samalla tanssiminen oli esimerkiksi 1930-luvulla osa monien iltamien ohjelmaa. Mutta miten lotat suhtautuivat tanssimiseen? Tanssivatko lotat?   Virkistävän ohjelman jälkeen seurasi reipas karkelo Varojen kerääminen huoltotyöhön oli yksi Lottajärjestön tärkeistä tehtävistä ja iltamien järjestäminen…