Lottakuvien kertomaa osa III

Lottiin liittyvästä runsaasta kuvamateriaalista voi päätellä paljon, sillä lottakuva on ennen kaikkea aikaansa sidottu. Erilaisten lotta-aiheisten kuvien tuottaminen ja käyttö kertoo siis ajanmukaisuudesta ja merkityksellisyydestä – eli siitä, mitä minäkin aikana on pidetty viestittämisen ja taltioimisen arvoisena ja miksi. Lottakuvan kehityskulku, millaisena lotta on minäkin aikana nähty ja kuvattu, avautuu nimenomaan tarkastelemalla eri ajanjaksojen lotta-aiheisia…

Sorjan juhannus

Suomen Naisten Huoltosäätiö ylläpiti Sorjan lepokotia Tampereen lähellä vuosina 1945–1952. Lepokodissa sotien aikana sairastuneet ja uupuneet naiset saattoivat levätä ja kerätä voimiaan. Lepokodissa asukkaat valmistivat Sorja-lehteä, jossa kerrottiin mm. uutisia lepokodin asukkaista sekä julkaistiin heidän kirjoittamiaan tekstejä. Lue lisää Sorjan lehdistä täältä. Lue miten juhannusta vietettiin Sorjassa 1940-luvun lopulla.   Juhannuskokko Helsingissä 1930-luvulla (Museovirasto, CC…

Tutkijan työpöydältä…

Lottamuseon valokuvakokoelman inventointityö on aloitettu vuoden 2022 alussa. Museon kokoelmiin kuuluu noin 27 000 valokuvaa. Inventointityön edetessä esitellään Nostalgiset Naiset -blogissa Lottamuseon valokuvakokoelmien helmiä. Tervetuloa aikamatkalle kanssamme! Ravanin leiripäivät Rauhan aikana lottajärjestö onnistui luomaan koulutuksen avulla organisaation, jolla oli valmiudet toimia tehokkaasti sota-ajan poikkeusolosuhteissa. Lottajärjestön suunnitelmallinen ja laaja koulutustoiminta vahvisti valtakunnallista lottatyötä ja järjestön keskeinen päämäärä…

Pikkulotat leikkijöinä

Lotta Svärd -järjestön tyttötyö Lotta Svärd -järjestö aloitti tyttötyön vuonna 1931. Tyttötyön tehtävänä oli virallisen määritelmän mukaan opettaa tyttöjä rakastamaan kotia, uskontoa ja isänmaata. Toiminnan tarkoituksena oli kasvattaa tyttöjä lottien tehtäviin ikä ja kehitystaso huomioiden. Pikkulottiin liittymiselle ei ollut muita ehtoja kuin 8 vuoden ikä ja huoltajien suostumus. Pikkulotat jaettiin yleensä kahteen ryhmään, 8–13-vuotiaisiin ja…

Tanssivatko lotat?

Sota-aikana Suomessa oli erilaisten huvitusten järjestämistä rajoitettu, mutta kaikista eniten rajoitettiin tanssimista. Suomessa tanssikielloilla on pitkä historia aina 1880-luvulta lähtien, mutta samalla tanssiminen oli esimerkiksi 1930-luvulla osa monien iltamien ohjelmaa. Mutta miten lotat suhtautuivat tanssimiseen? Tanssivatko lotat?   Virkistävän ohjelman jälkeen seurasi reipas karkelo Varojen kerääminen huoltotyöhön oli yksi Lottajärjestön tärkeistä tehtävistä ja iltamien järjestäminen…

Maija Karma – Unohtumattoman nostalginen kuvittaja

Ann-Maj ”Maija” Karma (vuoteen 1931 asti Gustafson) syntyi 11.12.1914 Mikkelissä. Hän oli kolmelapsisen perheen keskimmäinen lapsi. Hänen isänsä työskenteli lennätinteknikkona rautateillä ja hänen äitinsä oli ollut myös ennen lasten syntymää rautateillä töissä. Jo nuorena Karma oli kiinnostunut luonnosta, ja tämä näkyy hänen taiteessaan ja kuvituksessaan. Hänen lahjakkuutensa havaittiin jo kansakouluaikoina, ja taiteilijauran tavoittelua tuettiin kotona.…

Saara Forsius – yhteiskunnallinen aktiivi ja vaikuttaja

Vuonna 1902 syntynyt Saara Forsius  (o.s. Törnström) oli kotoisin Vihdistä. Kouluvuotensa Forsius vietti Hämeenlinnassa, jossa kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1922. Forsius jatkoi opintojaan Helsingin yliopistossa maatalous- ja metsätieteellisessä tiedekunnassa. Hän valmistui sekä agronomiksi että maatalous- ja metsätieteiden kandidaatiksi vuonna 1927. Seuraavana vuonna hän avioitui Vihdin Säästöpankin toimitusjohtajan Eiler Forsiuksen kanssa. Saara Forsius toimi Lotta Svärd -järjestön…

Inkeri Simola – Edistyksellinen matemaatikko

Inkeri Simola syntyi Tammelassa 2.10.1902 ja suoritti filosofian kandidaatin tutkinnon vuonna 1927. Lottajärjestöön Inkeri Simola liittyi Hyvinkäällä 1930-luvulla. Talvisodan aikana Simolan tehtäviin kuului laskea ballistisia käyriä majuri Liikkasen johdolla. Jatkosodan aikana Simola toimi yhteyslottana ja lottakurssien opettajana. Vuonna 1944 ilmapuolustuksen toimintaa tehostettaessa päätettiin miespulaa helpottaa sillä, että osa valonheitinpettereiden miehistöstä korvattaisiin lotilla. Valonheitinlottien koulutusta johti…

Vivica Bandler – Kansainvälisesti merkittävä teatterivaikuttaja

Vivica Bandler – Kansainvälisesti merkittävä teatterivaikuttaja Vivica Bandler (o.s. Frenckell) syntyi Helsingissä 5.2.1917. Bandler opiskeli agronomiksi ja hoiti sukunsa omistamaa Saaren kartanoa Tammelassa. Vuonna 1939 Bandler perusti Studentteaternin eli Helsingin ruotsinkielisen ylioppilasteatterin, jossa hän myös toimi ohjaajana. Isänmaallisen kasvatuksen saanut Vivica Bandler koki itsenäisyyden äärettömän tärkeäksi. Talvisodan aikana Vivica Bandler toimi lääkintälottana ensiapuasemalla Käpylässä, kunnes…

Sylvi Saimo – Suomalaisen naisurheilun pioneeri

Sylvi Saimo – Suomalaisen naisurheilun pioneeri Sylvi Saimo (1914–2004) syntyi Jaakkimassa ja asui sotavuosiin saakka kotitilallaan Kuokkaniemessä Sortavalan maalaiskunnassa. Perheen evakkotie vei Sortavalasta maatilalle Laukaan Lievestuoreelle. Saimo kävi maamieskoulun sekä valmistui liikuntaneuvojaksi 1940-luvulla. Hän toimi talvi- ja jatkosodassa ilmavalvontalottana. Sylvi Saimo on suomalaisen naisurheilun tunnetuimpia hahmoja. Hän aloitti kilpaurheilun jo nuorena. Saimon ensimmäinen urheilulaji oli…

Helvi Sipilä – Suomen ensimmäinen naispuolinen presidenttiehdokas

Helvi Sipilä vierailulla Nurmeksessa – Kuva: Finna/Nurmeksen museo/Valokuvaaja sanomalehti Ylä-Karjala Helvi Sipilä – Suomen ensimmäinen naispuolinen presidenttiehdokas Helvi Sipilä (o.s. Maukola) syntyi Helsingissä 1915. Hän kävi Lahden yhteiskoulua ja kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1933. Sipilä lähti opiskelemaan lakia ja suoritti ylemmän oikeustutkinnon vuonna 1939. Hän avioitui samana vuonna ekonomi ja varatuomari Sauli Sipilän kanssa. Helvi Sipilä…

Kyllikki Villa – Maailmanmatkaaja ja sanataituri

Kyllikki Villa – Maailmanmatkaaja ja sanataituri Kyllikki Villa (o.s. Wehanen) syntyi Helsingissä 12.9.1923. Hän oli juuri täyttänyt 16 vuotta, kun talvisota alkoi. Villa asui perheensä kanssa Kajaanissa ja kävi kaupungin yhteislyseossa lukion ensimmäistä luokkaa, kun koulu jo lokakuussa otettiin sotilaskäyttöön. Talvisodan aikana Kyllikki Villa kirjoitti ensimmäisiä reportaasejaan Kajaanin lehteen toimiessaan lehden päätoimittajan apulaisena. Pikkulottiin Kyllikki…

Vuokko Arni-Svartström – Suomen ensimmäinen virallistettu naislentäjä

Vuokko Knuutila Oy Sääsken lentokoulussa Kellosaaren rannassa Lotta Svärd -järjestön edelläkävijöitä, esikuvia ja vaikuttajia Lottajärjestö oli väkilukuun suhteutettuna maailman suurin naisten aseeton maanpuolustusjärjestö. Lottien maanpuolustustyö oli monialaista huolto- ja avustustyötä niin siviilien, kuin puolustusvoimienkin hyväksi. Enimmillään järjestöön kuului noin 240 000 naista ja tyttöä. Näin suureen naisjoukkoon mahtuu hyvin erilaisia elämäntarinoita ja kohtaloita, joista jokainen on…

Ei heilaa helluntaina…

Jos ei heilaa helluntaina, ei koko kesänä on monille tuttu sanonta, mutta mihin sanonta oikeastaan viittaa? Helluntaita vietettiin entisaikaan, etenkin nuorison keskuudessa juhlatunnelmissa. Helluntai oli monille  vapaapäivä, jonka kunniaksi kokoonnuttiin isolla joukolla kisailemaan, laulamaan ja tanssimaan. Kesäaikaan heilastelukin oli helpompaa, kun nuoriso muutti aittoihin asumaan. Saattoipa monesti käydä niinkin, että helluntaina löydetystä kesäheilasta tuli syksyllä…