Maija Karma – Unohtumattoman nostalginen kuvittaja

Ann-Maj ”Maija” Karma (vuoteen 1931 asti Gustafson) syntyi 11.12.1914 Mikkelissä. Hän oli kolmelapsisen perheen keskimmäinen lapsi. Hänen isänsä työskenteli lennätinteknikkona rautateillä ja hänen äitinsä oli ollut myös ennen lasten syntymää rautateillä töissä. Jo nuorena Karma oli kiinnostunut luonnosta, ja tämä näkyy hänen taiteessaan ja kuvituksessaan. Hänen lahjakkuutensa havaittiin jo kansakouluaikoina, ja taiteilijauran tavoittelua tuettiin kotona.…

Saara Forsius – yhteiskunnallinen aktiivi ja vaikuttaja

Vuonna 1902 syntynyt Saara Forsius  (o.s. Törnström) oli kotoisin Vihdistä. Kouluvuotensa Forsius vietti Hämeenlinnassa, jossa kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1922. Forsius jatkoi opintojaan Helsingin yliopistossa maatalous- ja metsätieteellisessä tiedekunnassa. Hän valmistui sekä agronomiksi että maatalous- ja metsätieteiden kandidaatiksi vuonna 1927. Seuraavana vuonna hän avioitui Vihdin Säästöpankin toimitusjohtajan Eiler Forsiuksen kanssa. Saara Forsius toimi Lotta Svärd -järjestön…

Inkeri Simola – Edistyksellinen matemaatikko

Inkeri Simola syntyi Tammelassa 2.10.1902 ja suoritti filosofian kandidaatin tutkinnon vuonna 1927. Lottajärjestöön Inkeri Simola liittyi Hyvinkäällä 1930-luvulla. Talvisodan aikana Simolan tehtäviin kuului laskea ballistisia käyriä majuri Liikkasen johdolla. Jatkosodan aikana Simola toimi yhteyslottana ja lottakurssien opettajana. Vuonna 1944 ilmapuolustuksen toimintaa tehostettaessa päätettiin miespulaa helpottaa sillä, että osa valonheitinpettereiden miehistöstä korvattaisiin lotilla. Valonheitinlottien koulutusta johti…

Vivica Bandler – Kansainvälisesti merkittävä teatterivaikuttaja

Vivica Bandler – Kansainvälisesti merkittävä teatterivaikuttaja Vivica Bandler (o.s. Frenckell) syntyi Helsingissä 5.2.1917. Bandler opiskeli agronomiksi ja hoiti sukunsa omistamaa Saaren kartanoa Tammelassa. Vuonna 1939 Bandler perusti Studentteaternin eli Helsingin ruotsinkielisen ylioppilasteatterin, jossa hän myös toimi ohjaajana. Isänmaallisen kasvatuksen saanut Vivica Bandler koki itsenäisyyden äärettömän tärkeäksi. Talvisodan aikana Vivica Bandler toimi lääkintälottana ensiapuasemalla Käpylässä, kunnes…

Sylvi Saimo – Suomalaisen naisurheilun pioneeri

Sylvi Saimo – Suomalaisen naisurheilun pioneeri Sylvi Saimo (1914–2004) syntyi Jaakkimassa ja asui sotavuosiin saakka kotitilallaan Kuokkaniemessä Sortavalan maalaiskunnassa. Perheen evakkotie vei Sortavalasta maatilalle Laukaan Lievestuoreelle. Saimo kävi maamieskoulun sekä valmistui liikuntaneuvojaksi 1940-luvulla. Hän toimi talvi- ja jatkosodassa ilmavalvontalottana. Sylvi Saimo on suomalaisen naisurheilun tunnetuimpia hahmoja. Hän aloitti kilpaurheilun jo nuorena. Saimon ensimmäinen urheilulaji oli…

Helvi Sipilä – Suomen ensimmäinen naispuolinen presidenttiehdokas

Helvi Sipilä vierailulla Nurmeksessa – Kuva: Finna/Nurmeksen museo/Valokuvaaja sanomalehti Ylä-Karjala Helvi Sipilä – Suomen ensimmäinen naispuolinen presidenttiehdokas Helvi Sipilä (o.s. Maukola) syntyi Helsingissä 1915. Hän kävi Lahden yhteiskoulua ja kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1933. Sipilä lähti opiskelemaan lakia ja suoritti ylemmän oikeustutkinnon vuonna 1939. Hän avioitui samana vuonna ekonomi ja varatuomari Sauli Sipilän kanssa. Helvi Sipilä…

Kyllikki Villa – Maailmanmatkaaja ja sanataituri

Kyllikki Villa – Maailmanmatkaaja ja sanataituri Kyllikki Villa (o.s. Wehanen) syntyi Helsingissä 12.9.1923. Hän oli juuri täyttänyt 16 vuotta, kun talvisota alkoi. Villa asui perheensä kanssa Kajaanissa ja kävi kaupungin yhteislyseossa lukion ensimmäistä luokkaa, kun koulu jo lokakuussa otettiin sotilaskäyttöön. Talvisodan aikana Kyllikki Villa kirjoitti ensimmäisiä reportaasejaan Kajaanin lehteen toimiessaan lehden päätoimittajan apulaisena. Pikkulottiin Kyllikki…

Vuokko Arni-Svartström – Suomen ensimmäinen virallistettu naislentäjä

Vuokko Knuutila Oy Sääsken lentokoulussa Kellosaaren rannassa Lotta Svärd -järjestön edelläkävijöitä, esikuvia ja vaikuttajia Lottajärjestö oli väkilukuun suhteutettuna maailman suurin naisten aseeton maanpuolustusjärjestö. Lottien maanpuolustustyö oli monialaista huolto- ja avustustyötä niin siviilien, kuin puolustusvoimienkin hyväksi. Enimmillään järjestöön kuului noin 240 000 naista ja tyttöä. Näin suureen naisjoukkoon mahtuu hyvin erilaisia elämäntarinoita ja kohtaloita, joista jokainen on…

Ei heilaa helluntaina…

Jos ei heilaa helluntaina, ei koko kesänä on monille tuttu sanonta, mutta mihin sanonta oikeastaan viittaa? Helluntaita vietettiin entisaikaan, etenkin nuorison keskuudessa juhlatunnelmissa. Helluntai oli monille  vapaapäivä, jonka kunniaksi kokoonnuttiin isolla joukolla kisailemaan, laulamaan ja tanssimaan. Kesäaikaan heilastelukin oli helpompaa, kun nuoriso muutti aittoihin asumaan. Saattoipa monesti käydä niinkin, että helluntaina löydetystä kesäheilasta tuli syksyllä…

Monet kiitokseni kaikesta -Suomen naisten huoltosäätiön avustustoiminta

Suomen naisten huoltosäätiö perustettiin juuri ennen Lotta Svärd -järjestön lakkauttamista lokakuussa 1944. Lotat olivat aavistaneet edessä häämöttävän lakkautuksen ja halusivat perustaa säätiön voidakseen avustaa erityisesti kenttäkomennukselta palaavia lottia. Suomen naisten huoltosäätiön tehtäväksi määriteltiin sodan johdosta kärsimään joutuneiden naisten ja lapsien auttaminen ja sodan jälkeisinä vuosina avuntarvitsijoita olikin todella paljon. Ensimmäisen kymmenen toimintavuotensa aikana säätiö käytti…

Lottien astiastot

Muonitus ja kahvitus, nykykielellä catering, oli lottatyön keskeisintä työkenttää. Paikalliset lottaosastot ja jopa kyläosastot hankkivat yhdistykselleen oman astiaston. Ensimmäinen astiahankinta olivat yleensä kahvikupit. Valkoisissa kahvikupeissa ja aluslautasissa oli sininen lottamerkki, nimi Lotta Svärd tai kirjaimet LS. Useimmiten kupeissa oli paikkakunnan tai kylän nimi. Kun lotat hoitivat muonitusta isoissa tapahtumissa, oli tärkeää pystyä erottamaan oman osaston kupit. Lotta-Svärd -järjestön lakkauttamisen jälkeen lottakupit ja muut lotta-astiat muodostivat suuren osan paikallisosastojen irtaimistosta. Lotta-astioita kätkettiin ja rikottiin, mutta myös jaettiin muille yhdistyksille tai paikallisosaston jäsenten kesken.

Polkupyörä – naisen korvaamaton ystävä

Kaksipyöräinen kulkuväline Polkupyörät ilmestyivät Suomen teille 1890-luvulla. Jotkut tekivät tuolloin vielä pyöränsä itse. Tekninen kehitys ja hintojen lasku mahdollistivat pyörän hankinnan 1900-luvun alussa yhä useammalle. Pyöränomistajien määrä nousi 15 prosenttiin väestöstä 1920-luvun lopulla ja 30 prosenttiin 1930-luvun loppuvuosina. Polkupyörämerkkien nimet – ikkuna kadonneeseen Suomeen Suomessa oli 1920-luvulta 1960-luvulle hämmästyttävä määrä pieniä pyöränvalmistajia. Kalevi Lepon teoksessa ”Suomalaisia…

Kun kanttiini lakkasi toimimasta

Joensuussa 23.11.1944: ”Niin lienee sitten synkästi asiat että järjestö lakkaa, koska sieltä sellaisia tuulahduksia kuuluu, vaikka täällä ei kyllä tietäisi mistään mitään. – Tänne Joensuun varastoon jää tulitikkuja, pesupulvereita, kaljajauhetta ja paperitavaraa sekä omsaa talossamme olevat vähäiset tavarat. – Olemme koettaneet toimia parhaan järkemme mukaan. Ilolla otettaisiin ohjeita vastaan. – Toivottavattavasti emme nyt tee korvaamattomia möhläyksiä.”