Koulutytöt kirjeenvaihtoystävinä

Lottahistoriaa, NostalgiaaKirjoita kommentti

Kirjeenvaihtoon halutaan Entisaikaan oli jännittävää saada itselleen kirjeenvaihtoystävä – etenkin ulkomailta. Kirjeenvaihtoystävän saattoi löytää nuortenlehden kirjeenvaihtopalstalta tai koulun kautta. Äidinkielen ja vieraiden kielten opettajat välittivät oppilailleen kirjeenvaihtotarjouksia. Kirjeiden kirjoittamista pidettiin hyödyllisenä nuorten harrastuksena. Se kehitti kirjallista ilmaisua, harjoitutti käsialaa ja opetti kirjeen kirjoittamisen konventiot (päiväys, puhuttelu, vointikyselyt, lopputervehdys, allekirjoitus). Aktiivinen kirjoitustaito ja hyvä käsiala kuuluivat…

Kotieläinelämää Suomessa lottaliikkeen aikana

Lottahistoriaa, RuokaKirjoita kommentti

Kansainvälistä Eläinten Oikeuksien päivää on vietetty vuodesta 1998 aina joulukuun 10. päivä. Samana päivän juhlistetaan myös ihmisoikeuksia, mikä ei ole sattumaa: taustalla näiden kahden päivän viettämisessä rinnakkain on ajatus siitä, että ihmisten nauttimat perusoikeudet ulotettaisiin koskemaan muidenkin eläinlajien edustajia. Suomessa eläinten hyvinvointiin liittyvä keskustelu on kehittynyt alati vahvemmin yhteiskunnalliseen suuntaan 1990-luvulta lähtien, vaikka eläinoikeusliike oli…

Lottakuvien kertomaa osa IV

LottahistoriaaKirjoita kommentti

Lottiin liittyvästä runsaasta kuvamateriaalista voi päätellä paljon, sillä lottakuva on ennen kaikkea aikaansa sidottu. Erilaisten lotta-aiheisten kuvien tuottaminen ja käyttö kertoo siis ajanmukaisuudesta ja merkityksellisyydestä – eli siitä, mitä minäkin aikana on pidetty viestittämisen ja taltioimisen arvoisena ja miksi. Lottakuvan kehityskulku, millaisena lotta on minäkin aikana nähty ja kuvattu, avautuu nimenomaan tarkastelemalla eri ajanjaksojen lotta-aiheisia…

Fanni Luukkosen viimeinen matka

LottahistoriaaKirjoita kommentti

Fanni Luukkonen toimi yli kaksikymmentä vuotta opettajana ja viisitoista vuotta Lotta Svärd -järjestön puheenjohtajana. Hän oli oman aikansa julkisuuden henkilö, joka poistui julkisesta elämästä Lotta Svärd -järjestön lakkauttamisen jälkeen. Lotta Svärd -järjestö lakkautettiin Moskovan välirauhansopimuksen ehtojen nojalla marraskuussa 1944. Järjestön lakkauttaminen oli Fanni Luukkoselle erityisen raskas isku, jota pahensivat hänen huono terveydentilansa ja taloudelliset ongelmat.…

Sotien jälkeinen asuntopula

Lottahistoriaa, SekalaistaKirjoita kommentti

Pommitusten tuhot ja suuret aluemenetykset johtivat siihen, että sodan jälkeisessä Suomessa vallitsi asuntopula. Pääkaupunkiseudulla eniten asuntoja tarvitsivat sota-aikana avioituneet pariskunnat, kasvavat lapsiperheet sekä pommituksissa ja alueluovutuksissa kotinsa menettäneet perheet. Asuntotilanne sodan jälkeisessä Suomessa oli vaikea erityisesti kaupungeissa ja useampi kuin joka kymmenes suomalainen oli vailla asuntoa. Uudisrakentamista oli vähän ja asuntopulan vuoksi ihmiset joutuivat asumaan…

Naisten pitkä tie ravintolaan

Lottahistoriaa, Ruoka1 kommentti

Helsingin olympialaisten kynnyksellä, maaliskuussa vuonna 1952, avattiin osoitteeseen Mannerheimintie 93 ravintola White Lady. Nykyään klassikoksikin tituleerattu ravintola oli jo avautuessaan erityislaatuinen: ravintolan perusti Suomen naisten huoltosäätiö, joka oli vuonna 1944 lakkautetun Lotta Svärd -järjestön perillinen. Säätiön tarkoituksena oli tarjota apua sodasta kärsineille lapsille ja naisille. White Lady sijaitsi Yhteistaloksi kutsutussa rakennuksessa, joka oli rakennettu säätiön…

Lottakuvien kertomaa osa III

LottahistoriaaKirjoita kommentti

Lottiin liittyvästä runsaasta kuvamateriaalista voi päätellä paljon, sillä lottakuva on ennen kaikkea aikaansa sidottu. Erilaisten lotta-aiheisten kuvien tuottaminen ja käyttö kertoo siis ajanmukaisuudesta ja merkityksellisyydestä – eli siitä, mitä minäkin aikana on pidetty viestittämisen ja taltioimisen arvoisena ja miksi. Lottakuvan kehityskulku, millaisena lotta on minäkin aikana nähty ja kuvattu, avautuu nimenomaan tarkastelemalla eri ajanjaksojen lotta-aiheisia…

Sorjan juhannus

Lottahistoriaa, NostalgiaaKirjoita kommentti

Suomen Naisten Huoltosäätiö ylläpiti Sorjan lepokotia Tampereen lähellä vuosina 1945–1952. Lepokodissa sotien aikana sairastuneet ja uupuneet naiset saattoivat levätä ja kerätä voimiaan. Lepokodissa asukkaat valmistivat Sorja-lehteä, jossa kerrottiin mm. uutisia lepokodin asukkaista sekä julkaistiin heidän kirjoittamiaan tekstejä. Lue lisää Sorjan lehdistä täältä. Lue miten juhannusta vietettiin Sorjassa 1940-luvun lopulla.   Juhannuskokko Helsingissä 1930-luvulla (Museovirasto, CC…

Tutkijan työpöydältä…

Lottahistoriaa, NostalgiaaKirjoita kommentti

Lottamuseon valokuvakokoelman inventointityö on aloitettu vuoden 2022 alussa. Museon kokoelmiin kuuluu noin 27 000 valokuvaa. Inventointityön edetessä esitellään Nostalgiset Naiset -blogissa Lottamuseon valokuvakokoelmien helmiä. Tervetuloa aikamatkalle kanssamme! Ravanin leiripäivät Rauhan aikana lottajärjestö onnistui luomaan koulutuksen avulla organisaation, jolla oli valmiudet toimia tehokkaasti sota-ajan poikkeusolosuhteissa. Lottajärjestön suunnitelmallinen ja laaja koulutustoiminta vahvisti valtakunnallista lottatyötä ja järjestön keskeinen päämäärä…

Pikkulotat leikkijöinä

LottahistoriaaKirjoita kommentti

Lotta Svärd -järjestön tyttötyö Lotta Svärd -järjestö aloitti tyttötyön vuonna 1931. Tyttötyön tehtävänä oli virallisen määritelmän mukaan opettaa tyttöjä rakastamaan kotia, uskontoa ja isänmaata. Toiminnan tarkoituksena oli kasvattaa tyttöjä lottien tehtäviin ikä ja kehitystaso huomioiden. Pikkulottiin liittymiselle ei ollut muita ehtoja kuin 8 vuoden ikä ja huoltajien suostumus. Pikkulotat jaettiin yleensä kahteen ryhmään, 8–13-vuotiaisiin ja…

Tanssivatko lotat?

LottahistoriaaKirjoita kommentti

Sota-aikana Suomessa oli erilaisten huvitusten järjestämistä rajoitettu, mutta kaikista eniten rajoitettiin tanssimista. Suomessa tanssikielloilla on pitkä historia aina 1880-luvulta lähtien, mutta samalla tanssiminen oli esimerkiksi 1930-luvulla osa monien iltamien ohjelmaa. Mutta miten lotat suhtautuivat tanssimiseen? Tanssivatko lotat?   Virkistävän ohjelman jälkeen seurasi reipas karkelo Varojen kerääminen huoltotyöhön oli yksi Lottajärjestön tärkeistä tehtävistä ja iltamien järjestäminen…

Maija Karma – Unohtumattoman nostalginen kuvittaja

Lottahistoriaa, NostalgiaaKirjoita kommentti

Ann-Maj ”Maija” Karma (vuoteen 1931 asti Gustafson) syntyi 11.12.1914 Mikkelissä. Hän oli kolmelapsisen perheen keskimmäinen lapsi. Hänen isänsä työskenteli lennätinteknikkona rautateillä ja hänen äitinsä oli ollut myös ennen lasten syntymää rautateillä töissä. Jo nuorena Karma oli kiinnostunut luonnosta, ja tämä näkyy hänen taiteessaan ja kuvituksessaan. Hänen lahjakkuutensa havaittiin jo kansakouluaikoina, ja taiteilijauran tavoittelua tuettiin kotona.…

Saara Forsius – yhteiskunnallinen aktiivi ja vaikuttaja

Lottahistoriaa, NostalgiaaKirjoita kommentti

Vuonna 1902 syntynyt Saara Forsius  (o.s. Törnström) oli kotoisin Vihdistä. Kouluvuotensa Forsius vietti Hämeenlinnassa, jossa kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1922. Forsius jatkoi opintojaan Helsingin yliopistossa maatalous- ja metsätieteellisessä tiedekunnassa. Hän valmistui sekä agronomiksi että maatalous- ja metsätieteiden kandidaatiksi vuonna 1927. Seuraavana vuonna hän avioitui Vihdin Säästöpankin toimitusjohtajan Eiler Forsiuksen kanssa. Saara Forsius toimi Lotta Svärd -järjestön…

Inkeri Simola – Edistyksellinen matemaatikko

Lottahistoriaa, NostalgiaaKirjoita kommentti

Inkeri Simola syntyi Tammelassa 2.10.1902 ja suoritti filosofian kandidaatin tutkinnon vuonna 1927. Lottajärjestöön Inkeri Simola liittyi Hyvinkäällä 1930-luvulla. Talvisodan aikana Simolan tehtäviin kuului laskea ballistisia käyriä majuri Liikkasen johdolla. Jatkosodan aikana Simola toimi yhteyslottana ja lottakurssien opettajana. Vuonna 1944 ilmapuolustuksen toimintaa tehostettaessa päätettiin miespulaa helpottaa sillä, että osa valonheitinpettereiden miehistöstä korvattaisiin lotilla. Valonheitinlottien koulutusta johti…

Vivica Bandler – Kansainvälisesti merkittävä teatterivaikuttaja

Lottahistoriaa, NostalgiaaKirjoita kommentti

Vivica Bandler – Kansainvälisesti merkittävä teatterivaikuttaja Vivica Bandler (o.s. Frenckell) syntyi Helsingissä 5.2.1917. Bandler opiskeli agronomiksi ja hoiti sukunsa omistamaa Saaren kartanoa Tammelassa. Vuonna 1939 Bandler perusti Studentteaternin eli Helsingin ruotsinkielisen ylioppilasteatterin, jossa hän myös toimi ohjaajana. Isänmaallisen kasvatuksen saanut Vivica Bandler koki itsenäisyyden äärettömän tärkeäksi. Talvisodan aikana Vivica Bandler toimi lääkintälottana ensiapuasemalla Käpylässä, kunnes…

Sylvi Saimo – Suomalaisen naisurheilun pioneeri

Lottahistoriaa, NostalgiaaKirjoita kommentti

Sylvi Saimo – Suomalaisen naisurheilun pioneeri Sylvi Saimo (1914–2004) syntyi Jaakkimassa ja asui sotavuosiin saakka kotitilallaan Kuokkaniemessä Sortavalan maalaiskunnassa. Perheen evakkotie vei Sortavalasta maatilalle Laukaan Lievestuoreelle. Saimo kävi maamieskoulun sekä valmistui liikuntaneuvojaksi 1940-luvulla. Hän toimi talvi- ja jatkosodassa ilmavalvontalottana. Sylvi Saimo on suomalaisen naisurheilun tunnetuimpia hahmoja. Hän aloitti kilpaurheilun jo nuorena. Saimon ensimmäinen urheilulaji oli…

Helvi Sipilä – Suomen ensimmäinen naispuolinen presidenttiehdokas

Lottahistoriaa, NostalgiaaKirjoita kommentti

Helvi Sipilä vierailulla Nurmeksessa – Kuva: Finna/Nurmeksen museo/Valokuvaaja sanomalehti Ylä-Karjala Helvi Sipilä – Suomen ensimmäinen naispuolinen presidenttiehdokas Helvi Sipilä (o.s. Maukola) syntyi Helsingissä 1915. Hän kävi Lahden yhteiskoulua ja kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1933. Sipilä lähti opiskelemaan lakia ja suoritti ylemmän oikeustutkinnon vuonna 1939. Hän avioitui samana vuonna ekonomi ja varatuomari Sauli Sipilän kanssa. Helvi Sipilä…