Koulutytöt kirjeenvaihtoystävinä

Lottahistoriaa, NostalgiaaKirjoita kommentti

Kirjeenvaihtoon halutaan Entisaikaan oli jännittävää saada itselleen kirjeenvaihtoystävä – etenkin ulkomailta. Kirjeenvaihtoystävän saattoi löytää nuortenlehden kirjeenvaihtopalstalta tai koulun kautta. Äidinkielen ja vieraiden kielten opettajat välittivät oppilailleen kirjeenvaihtotarjouksia. Kirjeiden kirjoittamista pidettiin hyödyllisenä nuorten harrastuksena. Se kehitti kirjallista ilmaisua, harjoitutti käsialaa ja opetti kirjeen kirjoittamisen konventiot (päiväys, puhuttelu, vointikyselyt, lopputervehdys, allekirjoitus). Aktiivinen kirjoitustaito ja hyvä käsiala kuuluivat…

Loppiainen päättää joulun ajan

NostalgiaaKirjoita kommentti

Loppiaista vietetään 6. tammikuuta ja se päättää joulun ajan. Länsimaisissa kirkoissa loppiaista vietetään keskiaikaisen perinteen mukaisesti itämaan tietäjien Betlehemiin saapumisen muistopäivänä. Päivää kutsutaankin monissa maissa kolmen kuninkaan juhlaksi. Suomalaisessa kansanperinteessä joulunaika jatkui Nuutin päivään 13.1. saakka. Vielä 1900-luvun alkuvuosikymmeninä Nuutin päivänä kiersi nuuttipukkeja talosta taloon. Nuuttipukkina kiertäminen oli nuorten perinne. He pukeutuivat esimerkiksi vanhaan käännettyyn turkkiin, pitivät…

Uuden vuoden mietteitä

NostalgiaaKirjoita kommentti

Teksti on julkaistu Sorjan lepokodin lehdessä 1947. Lue lisää Sorjan lehdistä täältä.   Vuosi vaihtuu – ajan suuri ratas kääntyi. Näkyviin tuli luku 1947. Mitähän uutta se tuo tullessaan? Taaksepäin me tiedämme, mitä on elämämme ollut. Siitä emme saa enää takaisin, emmekä voi virheitämme korjata. Monet meistä tekivät, nyt uuden vuoden alussa, monta hyvää päätöstä…

Pakina joulupukista

NostalgiaaKirjoita kommentti

Oheinen pakina julkaistiin joulukuun 1930 Lotta Svärd -lehdessä nimimerkillä Tuulia. Tämän pakinan myötä Nostalgiset Naiset toivottavat kaikille rauhallista joulua ja hyvää uutta vuotta 2023!   Mieleni tekisi kirjoittaa pakina joulupukista. Alan nimittäin olla sillä asteella, jolloin tuntuu siltä, että elämän mystillisiä arvoja ei noin vain ilman muuta saa sivuuttaa. Ja että joulupukki on mystillinen arvo,…

Sota-ajan nostalgisia sävelmiä – Säkkijärven polkka

NostalgiaaKirjoita kommentti

Säkkijärven polkka on nimensä mukaisesti levinnyt Suomeen eteläkarjalaisen Säkkijärven pitäjän kautta. Polkan melodiaa on soitettu paljon 1800-luvun lopulla Karjalan kannaksella, jolloin sillä ei ollut vielä nimeä. Sieltä se tarttui monen tuon ajan harmonikansoittajan ja pelimannin ohjelmistoon. Polkan melodiassa on yhtäläisyyksiä joihinkin länsivenäläisiin ja puolalaisiin kansanomaisiin sävelmiin.  Polkkaa kutsuttiin nimellä Pikkuisen pojan polkka, kunnes se sai…

Sorjan juhannus

Lottahistoriaa, NostalgiaaKirjoita kommentti

Suomen Naisten Huoltosäätiö ylläpiti Sorjan lepokotia Tampereen lähellä vuosina 1945–1952. Lepokodissa sotien aikana sairastuneet ja uupuneet naiset saattoivat levätä ja kerätä voimiaan. Lepokodissa asukkaat valmistivat Sorja-lehteä, jossa kerrottiin mm. uutisia lepokodin asukkaista sekä julkaistiin heidän kirjoittamiaan tekstejä. Lue lisää Sorjan lehdistä täältä. Lue miten juhannusta vietettiin Sorjassa 1940-luvun lopulla.   Juhannuskokko Helsingissä 1930-luvulla (Museovirasto, CC…

Tutkijan työpöydältä…

Lottahistoriaa, NostalgiaaKirjoita kommentti

Lottamuseon valokuvakokoelman inventointityö on aloitettu vuoden 2022 alussa. Museon kokoelmiin kuuluu noin 27 000 valokuvaa. Inventointityön edetessä esitellään Nostalgiset Naiset -blogissa Lottamuseon valokuvakokoelmien helmiä. Tervetuloa aikamatkalle kanssamme! Ravanin leiripäivät Rauhan aikana lottajärjestö onnistui luomaan koulutuksen avulla organisaation, jolla oli valmiudet toimia tehokkaasti sota-ajan poikkeusolosuhteissa. Lottajärjestön suunnitelmallinen ja laaja koulutustoiminta vahvisti valtakunnallista lottatyötä ja järjestön keskeinen päämäärä…

Sota-ajan nostalgisia sävelmiä – Kodin kynttilät

Nostalgiaa2 kommenttia

Sota-ajan sävelmä Kodin kynttilät on monelle tuttu, mutta millainen on kappaleen taustatarina? Laulu miehestä, joka kaipaa kaukana laaksossa asustelevaa äitiään – When It’s Lamp Lighting Time in the Valley (myös ”When the Lamplight Shine in the Valley”) on yhdysvaltalainen countryballadi vuodelta 1933. Valssimelodiaan sovitetun sävellyksen tekivät Joe Lyons, Sam C. Hart ja The Vagabonds. Kappale…

Maija Karma – Unohtumattoman nostalginen kuvittaja

Lottahistoriaa, NostalgiaaKirjoita kommentti

Ann-Maj ”Maija” Karma (vuoteen 1931 asti Gustafson) syntyi 11.12.1914 Mikkelissä. Hän oli kolmelapsisen perheen keskimmäinen lapsi. Hänen isänsä työskenteli lennätinteknikkona rautateillä ja hänen äitinsä oli ollut myös ennen lasten syntymää rautateillä töissä. Jo nuorena Karma oli kiinnostunut luonnosta, ja tämä näkyy hänen taiteessaan ja kuvituksessaan. Hänen lahjakkuutensa havaittiin jo kansakouluaikoina, ja taiteilijauran tavoittelua tuettiin kotona.…

Saara Forsius – yhteiskunnallinen aktiivi ja vaikuttaja

Lottahistoriaa, NostalgiaaKirjoita kommentti

Vuonna 1902 syntynyt Saara Forsius  (o.s. Törnström) oli kotoisin Vihdistä. Kouluvuotensa Forsius vietti Hämeenlinnassa, jossa kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1922. Forsius jatkoi opintojaan Helsingin yliopistossa maatalous- ja metsätieteellisessä tiedekunnassa. Hän valmistui sekä agronomiksi että maatalous- ja metsätieteiden kandidaatiksi vuonna 1927. Seuraavana vuonna hän avioitui Vihdin Säästöpankin toimitusjohtajan Eiler Forsiuksen kanssa. Saara Forsius toimi Lotta Svärd -järjestön…

Inkeri Simola – Edistyksellinen matemaatikko

Lottahistoriaa, NostalgiaaKirjoita kommentti

Inkeri Simola syntyi Tammelassa 2.10.1902 ja suoritti filosofian kandidaatin tutkinnon vuonna 1927. Lottajärjestöön Inkeri Simola liittyi Hyvinkäällä 1930-luvulla. Talvisodan aikana Simolan tehtäviin kuului laskea ballistisia käyriä majuri Liikkasen johdolla. Jatkosodan aikana Simola toimi yhteyslottana ja lottakurssien opettajana. Vuonna 1944 ilmapuolustuksen toimintaa tehostettaessa päätettiin miespulaa helpottaa sillä, että osa valonheitinpettereiden miehistöstä korvattaisiin lotilla. Valonheitinlottien koulutusta johti…

Vivica Bandler – Kansainvälisesti merkittävä teatterivaikuttaja

Lottahistoriaa, NostalgiaaKirjoita kommentti

Vivica Bandler – Kansainvälisesti merkittävä teatterivaikuttaja Vivica Bandler (o.s. Frenckell) syntyi Helsingissä 5.2.1917. Bandler opiskeli agronomiksi ja hoiti sukunsa omistamaa Saaren kartanoa Tammelassa. Vuonna 1939 Bandler perusti Studentteaternin eli Helsingin ruotsinkielisen ylioppilasteatterin, jossa hän myös toimi ohjaajana. Isänmaallisen kasvatuksen saanut Vivica Bandler koki itsenäisyyden äärettömän tärkeäksi. Talvisodan aikana Vivica Bandler toimi lääkintälottana ensiapuasemalla Käpylässä, kunnes…

Sylvi Saimo – Suomalaisen naisurheilun pioneeri

Lottahistoriaa, NostalgiaaKirjoita kommentti

Sylvi Saimo – Suomalaisen naisurheilun pioneeri Sylvi Saimo (1914–2004) syntyi Jaakkimassa ja asui sotavuosiin saakka kotitilallaan Kuokkaniemessä Sortavalan maalaiskunnassa. Perheen evakkotie vei Sortavalasta maatilalle Laukaan Lievestuoreelle. Saimo kävi maamieskoulun sekä valmistui liikuntaneuvojaksi 1940-luvulla. Hän toimi talvi- ja jatkosodassa ilmavalvontalottana. Sylvi Saimo on suomalaisen naisurheilun tunnetuimpia hahmoja. Hän aloitti kilpaurheilun jo nuorena. Saimon ensimmäinen urheilulaji oli…

Helvi Sipilä – Suomen ensimmäinen naispuolinen presidenttiehdokas

Lottahistoriaa, NostalgiaaKirjoita kommentti

Helvi Sipilä vierailulla Nurmeksessa – Kuva: Finna/Nurmeksen museo/Valokuvaaja sanomalehti Ylä-Karjala Helvi Sipilä – Suomen ensimmäinen naispuolinen presidenttiehdokas Helvi Sipilä (o.s. Maukola) syntyi Helsingissä 1915. Hän kävi Lahden yhteiskoulua ja kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1933. Sipilä lähti opiskelemaan lakia ja suoritti ylemmän oikeustutkinnon vuonna 1939. Hän avioitui samana vuonna ekonomi ja varatuomari Sauli Sipilän kanssa. Helvi Sipilä…

Kyllikki Villa – Maailmanmatkaaja ja sanataituri

Lottahistoriaa, NostalgiaaKirjoita kommentti

Kyllikki Villa – Maailmanmatkaaja ja sanataituri Kyllikki Villa (o.s. Wehanen) syntyi Helsingissä 12.9.1923. Hän oli juuri täyttänyt 16 vuotta, kun talvisota alkoi. Villa asui perheensä kanssa Kajaanissa ja kävi kaupungin yhteislyseossa lukion ensimmäistä luokkaa, kun koulu jo lokakuussa otettiin sotilaskäyttöön. Talvisodan aikana Kyllikki Villa kirjoitti ensimmäisiä reportaasejaan Kajaanin lehteen toimiessaan lehden päätoimittajan apulaisena. Pikkulottiin Kyllikki…

Vuokko Arni-Svartström – Suomen ensimmäinen virallistettu naislentäjä

Lottahistoriaa, NostalgiaaKirjoita kommentti

Vuokko Knuutila Oy Sääsken lentokoulussa Kellosaaren rannassa Lotta Svärd -järjestön edelläkävijöitä, esikuvia ja vaikuttajia Lottajärjestö oli väkilukuun suhteutettuna maailman suurin naisten aseeton maanpuolustusjärjestö. Lottien maanpuolustustyö oli monialaista huolto- ja avustustyötä niin siviilien, kuin puolustusvoimienkin hyväksi. Enimmillään järjestöön kuului noin 240 000 naista ja tyttöä. Näin suureen naisjoukkoon mahtuu hyvin erilaisia elämäntarinoita ja kohtaloita, joista jokainen on…

Ei heilaa helluntaina…

Lottahistoriaa, NostalgiaaKirjoita kommentti

Jos ei heilaa helluntaina, ei koko kesänä on monille tuttu sanonta, mutta mihin sanonta oikeastaan viittaa? Helluntaita vietettiin entisaikaan, etenkin nuorison keskuudessa juhlatunnelmissa. Helluntai oli monille  vapaapäivä, jonka kunniaksi kokoonnuttiin isolla joukolla kisailemaan, laulamaan ja tanssimaan. Kesäaikaan heilastelukin oli helpompaa, kun nuoriso muutti aittoihin asumaan. Saattoipa monesti käydä niinkin, että helluntaina löydetystä kesäheilasta tuli syksyllä…

Kehyksellä on väliä

NostalgiaaKirjoita kommentti

Puhdetyönä valmistetun puukehyksen lakkakerroksen alle on laitettu apilan- ja saniaisenlehtiä. Uniikki kehys vahvistaa kuvan sisältöä, lottakanttiini Häme-Kannaksen kanttiinilottien ystävyyttä. Tärkeät kuvat kehystetään ka kehystetty valokuva on yksi kodin tärkeistä sisustusesineistä, jossa muistot säilyvät.

Vanha kunnon Singer

NostalgiaaKirjoita kommentti

Muistatko vielä poljettavan ompelukoneen?     Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja opinnäytetyötä tekevä Elise Tarkoma järjestivät 15.2.-15.6.2020 muistitietokeruun poljettavista ompelukoneista ja niiden käytöstä suomalaisissa kodeissa. Kerätyt muistot tallennetaan SKS:n arkistoon.  Poljettava ompelukone onkin mitä mainioin muisteluaihe! Monella on muistoja äidistä ja isoäidistä ompelemassa poljettavalla ompelukoneella. Nykyään vanha poljettava saattaa jatkaa palvelustaan kodin tai kesämökin kauniina sisustuselementtinä…