Elämää sodanjälkeisessä Suomessa Osa V – Vapaa-aika

Nostalgiaa, SekalaistaKirjoita kommentti

Elokuvat Elokuva eli sodan jälkeisinä vuosina todellista kulta-aikaa. Elokuvateattereita oli 1950-luvulla Suomen kaupungeissa ja kauppaloissa ennätysmäärä. Kotimaisia elokuvia valmistui runsaasti. Ulkomaiset filmit alkoivat kilpailla kotimaisen elokuvan kanssa 1950-luvulla. Niiden suosio kasvoi vuosi vuodelta. Radio Radiota kuunneltiin sodan jälkeisinä vuosina ahkerasti, sillä televisiot alkoivat yleistyä kotitalouksissa vasta 1950-luvun loppupuolella. Radio löytyi 1950-luvulle tultaessa lähes jokaisesta kodista.…

Elämää sodanjälkeisessä Suomessa Osa IV – Korttipeliä

Nostalgiaa, SekalaistaKirjoita kommentti

Niukkuudesta hyvinvointiin Säännöstely toimi ostokorttien avulla. Säännöstelyn alkaessa tarvittiin vain yksi ostokortti mutta vähitellen yhä useamman tuotteen jouduttua säännöstellyksi kasvoi myös ostokorttien määrä. Pahimmillaan vuonna 1946 saattoi olla yhdellä henkilöllä käytössään 53 erilaista ostokorttia, kutakin elintarviketta tai kulutushyödykettä varten omansa. Ostokortit pyrittiin kehittämään sellaisiksi, ettei niitä voitu väärentää tai muuten väärinkäyttää. Elintarvike- ja kulutustavaratilanteen uskottiin…

Elämää sodanjälkeisessä Suomessa Osa III – Perhe-elämä

Nostalgiaa, SekalaistaKirjoita kommentti

Suuret ikäluokat Syntyvyys nousi Suomessa vuoden 1944 jälkeen uusiin ennätyslukemiin. Joulukuussa 1944 raskaaksi tuli enemmän naisia kuin koskaan sitä ennen tai sen jälkeen. Syntyvyyden huippuvuosi oli 1947, jolloin lapsia syntyi 108 000 (vuonna 2013 syntyi 58 134 lasta). 1940-luvun lopun vuosina Suomeen syntyivät ns. suuret ikäluokat. Sodan jälkeisinä vuosina perhearvot olivat kunniassaan. Perhe-elämä sujui perinteisten mallien mukaan.…

Elämää sodanjälkeisessä Suomessa Osa II – Myötä- ja vastamäessä

Nostalgiaa, SekalaistaKirjoita kommentti

Avioliittoja ja eroja Sotavuosina ja heti sodan jälkeen solmittiin ennätysmäärä uusia avioliittoja. Sodan aiheuttama ahdistus ja toive onnellisesta yksityiselämästä sodan päätyttyä oli monen sota-ajan avioliiton taustalla. Huippuvuonna 1946 solmittiin lähes 50 000 avioliittoa. Kotiliesi No 20 vuodelta 1948 Moni kiireesti solmittu avioliitto päättyi etenkin kaupungeissa eroon. Erojen määrässä huippuvuosi oli 1945, jolloin 5605 avioliittoa päättyi eroon.…

Elämää sodanjälkeisessä Suomessa Osa I – Työtä ja toimeentuloa

Nostalgiaa, SekalaistaKirjoita kommentti

Työtä sitä tarvitseville Sota-ajan jälkeen pelättiin, että Suomeen tulisi suurtyöttömyys. Näin ei kuitenkaan käynyt, vaan sotien jälkeen työtä riitti runsain mitoin kaikille halukkaille aina 1940-luvun lopulle saakka. Joillakin aloilla podettiin jopa työvoimapulaa. Sodan jälkeen pellot vaativat kunnostusta, sodan jäljet piti korjata, teollisuuden vanhentuneet koneet piti uusia ja sotakorvaukset maksaa. Suomessa tapahtui toisen maailmansodan jälkeen suhteellisen…

Suurpommitusten jälkeen Helsingin suojaksi perustettiin lottien 14. valonheitinpatteri

Lottahistoriaa, NostalgiaaKirjoita kommentti

Vierailijan kynästä – Pete Suhonen Lottien merkitys ilmapuolustukselle oli merkittävä. Lotat toimivat ennen kaikkea tähystäjinä, mutta helsinkiläinen erityspiirre oli lottien aseistaminen, kun Suomen ilmapuolustuksen toimintaa tehostettiin keväällä 1944. Miespulassa osa valonheitinpattereiden miehistöstä korvattiin lotilla. Kesän 1944 valonheitinkursseilla koulutettiin noin 150 lottaa, joista muodostettiin 14. valonheitinpatteri llmatorjuntarykmentti 1:een. Se oli ensimmäinen ja viimeinen naisista kokoonpantu, sotilaallisesti toimiva…

Ilmavalvontalotta valokuvaajien suosikkina

Lottahistoriaa, NostalgiaaKirjoita kommentti

Ilmavalvontakoulutusta alettiin antaa Lotta Svärd -järjestön jäsenille 1930-luvulla. Ilmavalvontahenkilöstön tehtävä oli havainnoida lentokoneita ja viestittää havainnot eteenpäin. Ilmavalvonnan tarpeisiin rakennettiin erityisiä torneja, mistä syystä ilmavalvontalottia kutsuttiin myös tornilotiksi. Tornien lisäksi ilmavalvontaa tehtiin korkeissa rakennuksissa ja muilla tähystykseen sopivilla korkeilla paikoilla.  Ilmavalvojan työ oli vastuullista, sillä Suomen ilmatorjunta toimi ilmavalvonnan radiopuhelimella antamien ilmoitusten varassa.   Kuva: Lottamuseon…

Ilmavalvontaa olympiastadionilla

Lottahistoriaa, NostalgiaaKirjoita kommentti

Toisen maailmansodan aikana Stadionin 72 metrinen torni palveli ilmavalvontatornina. Suomen ilmapuolustus toimi paljolti ilmavalvojien näkö- ja kuulohavaintojen varassa, joten ilmavalvontaan käytettiin torneja ja korkeita rakennuksia ympäri Helsinkiä. Ilmavalvonta vaati runsaasti työvoimaa, josta suuri osa oli lottia. Stadionin tornissa lottien tähystyspaikka sijaitsi ulkona tornin ylätasanteella. Pommitukset ja ankarat sääolot olivat ilmavalvojille jatkuva vaara. Päivystysvuoro oli yleensä…

”Minäpä olin pikkulotta” Osa II

Lottahistoriaa, NostalgiaaKirjoita kommentti

Lapsuus sodan varjossa Kun sota-aikana pikkulottatoiminta muuttui, yhä nuoremmat ottivat vastuuta niin kotona kuin kodin ulkopuolella. Äidin työtaakkaa helpottaakseen lapset hoitivat kotityöt. Maaseudulla lapset osallistuivat talon töihin ja huolehtivat kotieläimistä ja nuoremmista sisaruksistaan. ”Äidin kanssa kahdestaan hoidimme maatilan työt. Se oli rankkaa aikaa. Kaiken muun lisäksi sahasin rankoja metsässä ja keräsin polttopuita.” Pikkulottia ohjattiin myös…

”Minäpä olin pikkulotta” Osa I

Lottahistoriaa, NostalgiaaKirjoita kommentti

Kuka oikeastaan on pikkulotta? Yksinkertaisesti pikkulotta oli lottajärjestön nuorisojäsen. Kun Lottajärjestön tyttötyö virallisesti käynnistettiin vuonna 1931, pikkulotaksi pääsi jokainen 8-vuotta täyttänyt tyttö. Kunhan holhooja oli antanut suostumuksensa. Muistelmista käy kuitenkin ilmi, että moni pikkulotista oli lottatoiminnassa mukana jo ennen varsinaista liittymistä, sillä pikkulapset seurasivat lotta-äitejään työiltoihin ja muuhun toimintaan. Väyliä liittymiselle oli kuitenkin monia. ”Koko…

Ilmavalvontalotat työssään

Lottahistoriaa, NostalgiaaKirjoita kommentti

Lottamuseo on hiljattain saanut kokoelmiinsa lahjoituksena eversti evp Perttu Peitsaran keräämän kyselyaineiston. Peitsara on kirjoittanut teossarjan ilmapuolustuksen viestitoiminnan ja ilmavalvonnan historiasta. Lottamuseolle lahjoituksena tullut aineisto on osa kirjasarjaa varten koottua materiaalia. Peitsara toteutti kirjallisen kyselyhaastattelun, jossa hän kartoitti ilmavalvonnassa työskennelleiden henkilöiden muistoja ja kokemuksia. Kyselylomake lähetettiin noin 350 ilmavalvontaa sota-aikana suorittaneelle henkilölle vuoden 1998 aikana…

Onpa sikamaista

Nostalgiaa, SekalaistaKirjoita kommentti

Suomalaiset eivät vanhastaan ole olleet lihansyöjäkansaa, vaan ravinnon pääpaino on ollut juureksissa ja yleisimmin kasvikunnan tuotteissa, kuten viljoissa. Kovaa ja raskasta työtä tekevien talonpoikien ravinnon olennaisena osana pidettiin kuitenkin läskiä, mistä syystä sikoja kasvatettiin, vaikkakin pienimuotoisesti ja lähtökohtaisesti omaan käyttöön. Sikaa voidaankin siten pitää kotieläimenä, jota on nimenomaan pidetty rasvaisen lihan saantia silmällä pitäen. Läskiä…

Ihmeitä ja enteitä – sota-ajan kummalliset kokemukset

Lottahistoriaa, NostalgiaaKirjoita kommentti

Sota on poikkeusaikaa. Epävarmuus omasta, läheisten ja oman maan kohtalosta luo huolta, pelkoa ja tarvetta saada uskonvahvistusta, suojelusta ja tietoa tulevasta. Suomen viime sodissa uskontoon turvattiin niin rintamalla kuin kotirintamalla. Uskoa ja varmuutta etsittiin myös enteistä ja ennustuksista. Ihmiset herkistyivät arkijärjen ylittäville kokemuksille. Näitä kokemuksia on tulkittu esimerkiksi vaistoksi, telepatiaksi, aavistukseksi, enteeksi, varjelukseksi tai tuuriksi.…

Ulkoa opittua – kansakoululainen muistelee

NostalgiaaKirjoita kommentti

Suomalaisessa kansakoulussa luotettiin ulkoa opetteluun ja pänttäämiseen. Opettajat laativat muistisääntöjä, joiden oli tarkoitus painua oppilaan mieleen loppuiäksi – kuten usein kävikin.  Siirtykäämme muistoissa tai mielikuvissa luokkaan, jossa istutaan suoriin riveihin sijoitetuissa pulpeteissa. Tänään lukujärjestyksessä on uskontoa, kotiseutuoppia, äidinkieltä ja laulua.   Uskontoa  Uskonnonopetus ja kristillis-siveellisen luonteen muodostuminen oli kansakoulukasvatuksessa merkittävässä roolissa. Raamatun kirjojen ja raamatullisten henkilöiden…

Sorkkaisia ja siivekkäitä – kotieläinelämää Suomessa lottaliikkeen aikana

Nostalgiaa, SekalaistaKirjoita kommentti

Suomessa eläinten hyvinvointiin liittyvä keskustelu on kehittynyt alati vahvemmin yhteiskunnalliseen suuntaan 1990-luvulta lähtien. Yhteiskunnallisen keskustelun yhtenä osana nämä eläineettiset, kuten eläinten hyötykäyttöön, hyvinvointiin ja kohteluun liittyvät kysymykset ovat olleet paljon pinnalla. Tähän liittyen myös eläinperäisten tuotteiden kuluttamisen vähentäminen on saanut paljon näkyvyyttä. Keskustelu eläinten hyvinvoinnista on omalta osaltaan vaikuttanut myös eläinten historian laajempaan kysyntään. Tällaisessa…

Kunnolliset kengät – hyvän lapsuuden ja elämän pohja?

Nostalgiaa, SekalaistaKirjoita kommentti

”Kenkäni ovat kuluneet, ja myös ystävättärellä, jonka kanssa asun, on kuluneet kengät. Kun olemme yhdessä, juttelemme usein kengistä. Jos puhun ajasta, jolloin minusta on tullut vanha ja kuuluisa kirjailija, hän kysyy heti: ”Millaiset kengät sinulla silloin on?” Kirjailijanuraansa aloitteleva Natalia Ginsburg asui toisen maailmansodan loppuvaiheessa miehitetyssä Roomassa. Novellissaan ”Kuluneet kengät” hän kuvaa kenkien vaikutusta ihmisen…

Koulutytöt kirjeenvaihtoystävinä

Lottahistoriaa, NostalgiaaKirjoita kommentti

Kirjeenvaihtoon halutaan Entisaikaan oli jännittävää saada itselleen kirjeenvaihtoystävä – etenkin ulkomailta. Kirjeenvaihtoystävän saattoi löytää nuortenlehden kirjeenvaihtopalstalta tai koulun kautta. Äidinkielen ja vieraiden kielten opettajat välittivät oppilailleen kirjeenvaihtotarjouksia. Kirjeiden kirjoittamista pidettiin hyödyllisenä nuorten harrastuksena. Se kehitti kirjallista ilmaisua, harjoitutti käsialaa ja opetti kirjeen kirjoittamisen konventiot (päiväys, puhuttelu, vointikyselyt, lopputervehdys, allekirjoitus). Aktiivinen kirjoitustaito ja hyvä käsiala kuuluivat…

Loppiainen päättää joulun ajan

NostalgiaaKirjoita kommentti

Loppiaista vietetään 6. tammikuuta ja se päättää joulun ajan. Länsimaisissa kirkoissa loppiaista vietetään keskiaikaisen perinteen mukaisesti itämaan tietäjien Betlehemiin saapumisen muistopäivänä. Päivää kutsutaankin monissa maissa kolmen kuninkaan juhlaksi. Suomalaisessa kansanperinteessä joulunaika jatkui Nuutin päivään 13.1. saakka. Vielä 1900-luvun alkuvuosikymmeninä Nuutin päivänä kiersi nuuttipukkeja talosta taloon. Nuuttipukkina kiertäminen oli nuorten perinne. He pukeutuivat esimerkiksi vanhaan käännettyyn turkkiin, pitivät…

Uuden vuoden mietteitä

NostalgiaaKirjoita kommentti

Teksti on julkaistu Sorjan lepokodin lehdessä 1947. Lue lisää Sorjan lehdistä täältä.   Vuosi vaihtuu – ajan suuri ratas kääntyi. Näkyviin tuli luku 1947. Mitähän uutta se tuo tullessaan? Taaksepäin me tiedämme, mitä on elämämme ollut. Siitä emme saa enää takaisin, emmekä voi virheitämme korjata. Monet meistä tekivät, nyt uuden vuoden alussa, monta hyvää päätöstä…

Pakina joulupukista

NostalgiaaKirjoita kommentti

Oheinen pakina julkaistiin joulukuun 1930 Lotta Svärd -lehdessä nimimerkillä Tuulia. Tämän pakinan myötä Nostalgiset Naiset toivottavat kaikille rauhallista joulua ja hyvää uutta vuotta 2023!   Mieleni tekisi kirjoittaa pakina joulupukista. Alan nimittäin olla sillä asteella, jolloin tuntuu siltä, että elämän mystillisiä arvoja ei noin vain ilman muuta saa sivuuttaa. Ja että joulupukki on mystillinen arvo,…