Sekalaista

Suke-polkupyörä palveli Lyyli Reinikaista lähes 60 vuotta, minkä jälkeen hän lahjoitti sen Lottamuseon kokoelmiin. Lotta Lyyli Reinikainen avioitui helmikuussa 1944, mutta jo muutaman kuukauden päästä tuli suruviesti: tuore aviomies oli kaatunut. Lyylin polkupyörä, vintille piilotettu lottareppu, lesken surupuku sekä monet muut lottien tarinat Lottamuseon näyttelyssä avaavat koskettavalla tavalla suomalaisen naisen sitkeyttä ja roolia osana yhteiskuntamme kehitystä.

Lottamerkissä on neljä ruusua. Mitä ne symboloivat ja mistä ne tulevat?

Lottamuseon kokoelmista löytyy keraaminen, maalattu seinälautanen, jonka alkuperästä on niukasti tietoa. Lautasen keskelle on kuvattu jalustalla seisova, vaakunaan nojaava leijona. Tuuheaharjaista leijonaa ympäröivät sininen hakaristi, vihreät havut, tähdet ja Vapaudenristi.

Itsenäisyyspäivänä ikkunoille syttyy kaksi kynttilää iltakuudelta. Mistä tapa on peräisin?

Vuodesta 1948 alkaen on Suomessa tarjottu koululaisille ilmainen ruoka. Mitä lapset ovat ovat kouluissa syöneet ennen ja jälkeen tämän vuoden?

Sotavuosina Suomen väestöpolitiikassa painotettiin terveen ja tuotantokykyisen väestön lisäämistä. Väestönkasvu nähtiin kansan olemassaolon kysymyksenä. Tavoitteena oli, että suomalaisessa perheessä olisi vähintään neljä lasta.

Lottamuseon tontilla Tuusulan Syvärannassa on marmoriveistos, joka on seissyt paikallaan yli sata vuotta. Silti emme tiedä, mitä naisveistos esittää, mistä ja miten se on paikalleen tuotu ja mihin sen kädet ovat kadonneet.

”Olin antanut vapaaehtoisen lupauksen olla käytettävissä, kun tarve vaatii, ja määräyksen tullen minun oli mentävä. Palkkaa en saanut, eikä niitä kolmea vuotta, jonka olin sodassa, laskettu eläkkeeseen mukaan.”

Valkealla seinällä kimmeltää kultaisia tähtiä, hohtavan kirkas enkeli puhaltaa torveensa ja kultaisin kirjaimin piirtyvät tähtimaailman sanat: ” Kunnia olkoon Jumalalle.”

Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlaan oli kokoontunut eri puolelta Suomea runsaasti entisiä Lotta Svärd -järjestöön kuuluneita Lottia ja Pikkulottia.

Kun meitä on muistettu kukkatervehdyksellä, tulee meidän sijoittaa se arvoiselleen paikalle, jossa kukkatervehdyksen koko loisto pääsee oikeuksiinsa.

Verhokankaan on siis oltava ohut mutta tiivis, jotta se kehystäisi kauniisti ikkuna-aukkoa.

Rakkaus ei vaadi, vaan antaa heikkoudetkin anteeksi.

Kylpyvasta, joka on tulen tuttu ja kiuaskivien koskettelema, kelpaa moniin taikojentekijän hommiin, joiden tarkoituksena on sairauden estäminen tai poistaminen taikka tunne-elämään vaikuttaminen.

Meidän tulisi ennen kaikkea entistä enemmän kiinnittää huomiotamme kotimaisten monivuotisten kasvien viljelyyn.

Huonekaluja paikalleen asetettaessa on huomattava, ettei niitä saa sirotella mielivaltaisesti pitkin huonetta, vaan että ne järjestetään sopiviin ryhmiin.

Huvitteluntarvetta ilmenee kaikilla kansoilla, kaikilla yksilöillä. Se voi esiintyä melkein mitättömiin kuoletettuna, tai suorastaan intohimoksi kehittyneenä. Niinpä huvituksensa onkin syytä valita tarkoin harkiten.

Korteista ennustaminen on hauskaa ajanvietettä, johon ei kuitenkaan ole millään muotoa syytä suhtautua vakavuudella.

Suomen armeija on käyttänyt heraldista ruusua samoin leijonaa merkeissään jo 1910-luvun lopulta lähtien, jolloin Akseli Gallen-Kallela suunnitteli, Suomen vaakunan inspiroimana, merkkejä, joissa yhdistyivät vaakunan elementit ja hyvän onnen symbolina tunnettu hakaristi.

Ja koska ihmiset ovat kaikki erilaisia, sopivat jotkut paremmin yhteen kuin toiset. Siksi on hyvä katsella vähän ennakolta, näyttääkö valjakko tasaparilta.

Lotta Svärd -järjestön paikallisosastot tarvitsivat suuren määrän astioita. Lottayhdistykset nimittäin muonittivat suuria yleisötilaisuuksia kerätäkseen järjestölle varoja.

Kanttiinin merkitys eräänä parhaimmista asemiesten virkistysmuodoista on tunnettu ja tunnustettu.

Varojen kerääminen kahvila- ja kioskitoimintaa järjestämällä oli olennainen osa Lottajärjestön toimintaa jo 1930-luvulta alkaen.

Viipuri oli 1930-luvulla Suomen toiseksi suurin ja samalla Suomen kansainvälisin kaupunki.

Kiitos kuluneesta vuodesta!

Joulu on kotien juhla. Kaikki perhepiiriinsä kuuluvat pyrkivät silloin omiensa luo.

Ei mikään kuukausi vuoden kuluessa ole niin tehtäviä täynnä kotitalouden työntekijälle eikä siinä määrin kysy perheenemännän järjestely -ja työkykyä kuin alkava joulukuu. Vähän avustaaksemme perheenemäntiä joulukuun kotitaloustöiden suunnittelussa olemme koettaneet laatia yleiskatsauksen eli almanakan kotitalouden jouluaskareista. Almanakka tulee käsittää ainoastaan yleiseksi muistilistaksi, jota kukin koti omien olojensa mukaan muuttaa ja täydentää. Joulukuun 1 p. Tähän…

Viime vuosituhannen alussa karamellien käärepapereilla on ollut niin suuri merkitys, että välillä varsinainen syötävä tuote on ollut toissijainen seikka. Käärepapereilla saatettiin jopa kiertää määräyksiä ja levittää poliittisia kannanottoja. Kun kenraalikuvernööri Bobrikov v. 1901 kielsi suomalaisten postimerkkien käytön, Karl Fazer painatti kääreisiin suomalaisia postimerkkejä kieltopäivän postileimalla. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo Vuoden 1909 kuluttaja puolestaan sai käsiinsä Suomen…

Sormuksen käyttäminen aviollisen uskollisuuden valan merkkinä on ollut tapana jo Rooman vallan ajoilta asti.

Lotta Svärd -järjestö hankki vuonna 1940 Karkusta Rautaveden rannalta ”siirtolottakodin” talvisodassa kotinsa menettäneille karjalaisille lotille.

Villasukkiin liittyvä tarina antaa niille samalla erityisen arvon museoesineenä Lottamuseon kokoelmissa.

Kuva: Sa-kuva / Sade on yllättänyt pyykinkuivaajat Uudellakirkolla Hallilan parantolassa vuonna 1942 Eiköpä jokainen meistä tuntene kotikulmiltaan jonkun henkilön, tavallisesti jo sivu keski-iän päässyttä, joka omiksi ja naapuriensa tarpeiksi ennustelee heinäpoudat sekä sateet ja muut tarpeelliset säänvaiheet. Tarkkaamalla ilmojen vaihteluita ja kotipuolessaan ehkä esiintyviä erikoisuuksia voi kuka tahansa kehittyä melkoiseksi sääennustajaksi, varsinkin jos on käytettävänä…

Juhannustarina.

Keskikesän valoisana yönä, jolloin luonto on kauneimmillaan ja ihmisen mieli herkimmillään, herää nuorten mielissä omituinen onnen ja lemmen kaipuu.

Lottamuseon kokoelmiin kuuluu valkoiseksi maalattu Hellas-piano, jota kutsutaan ”Minna Craucherin pianoksi”.

Onhan oikeastaan sangen nurinkuristakin aloittaa yhteinen elämänvaellus junassa tai laivassa heti väsyttävän häätouhun jälkeen ja liittää ensimmäiset muistot matkan rasituksiin.

Suomen museopedagoginen yhdistys Pedaali ry on myöntänyt Vuoden museopedagoginen teko -palkinnon Lottamuseon Nostalgiset Naiset -projektille.

Etelä-Pohjanmaalla syntynyt tukholmalainen konsuli Jakob Hedgren lahjoitti Lotta Svärd -järjestölle lottakruunun vapaussodan 15-vuotismuistopäivänä 16.5.1933.

Valokuvat suomalaisista ilmavalvontalotista tähystämässä ilmavalvontatorneissa lentokoneita levisivät toisen maailmansodan aikana laajalle ulkomaita myöten. Lotat saivat käyttöönsä susiturkkeja puolustusvoimilta ja yksityishenkilöiltä. Turkit olivat yleensä yhteiskäytössä.

Hyvä käytös nojaa kokonaiseen maailmankatsomukseen, vakaantuneeseen käsitykseen maailmasta, ihmisestä ja ihmisen tarkoituksesta.

Lottapuvun malli hyväksyttiin vuonna 1922. Lotta Svärd -järjestön säännöissä annettiin puvun käytöstä tarkat ohjeet.

1920-luvun suomalaista vilkasta ravintolakulttuuria leimasi kieltolaki. Vuonna 1919 voimaan tullut laki kielsi alkoholin valmistuksen, maahantuonnin, myynnin, kuljetuksen, varastoinnin, anniskelun ja nauttimisen.