Kauneus

”Harventunut yhä ja hilsettä, vaikka juuri eilen pesin”

Hiuspohjan hoito kauniiden kutrien salaisuus.

”Tällä tuoksulla uskaliaat 1900-luvun vaihteen maailmannaiset hurmasivat Pariisin Maximissa herraseuralaisiaan.”

1900-luvun alun suomalaisessa mainonnassa ei vielä näy ulkomaalaisia vaikutteita. Muualla maailmassa alettiin jo vähitellen uskoa vahvaan visuaalisuuteen eli kuvan voimaan. Meillä mainonta oli tekstipainotteista ja tyypillisin visualisointi esitti ihmistä tai ihmisiä. Suomessa mainostoimistojen kultakausi alkoi 1910-luvulla. Mainospiirrosten kysyntä kasvoi valtavasti vuosisadan alussa. Ensimmäinen maailmansota keskeytti mainonnan kehityksen kun tuotteista, joita mainostaa oli ulkomaantuonnin vaikeutumisen vuoksi…

Hunajaa on pidetty tärkeänä energian lähteenä ihmiselle jo aikojen alusta asti.

Mikä olisikaan sensuellimpaa, kuin tarkasti punatut, pehmeät huulet.

Keskiajan eusoopassa mausteilla ja tuoksuilla uskottiin olevan tervehdyttäviä vaikutuksia. Uskottiin, että sairaudet aiheutuivat myrkyllisestä ilmasta, jota pyrittiin parantamaan hyvillä tuoksuilla.

Sana parfyymi on peräisin latinan sanoista per fumum, joka tarkoittaa ”savun kautta” tai ”savuna ilmaan”.

Usein toistuvan pesun uskottiin tekevän hiuksista elottomat, kiillottomat sekä lisäävän hiustenlähtöä. 

Naisten aseman muuttuessa myös hiusmuoti muuttui mukana.

Ruusua on käytetty kauneuden- ja ihonhoidossa Kreikan antiikin ajoilta, ja myös Suomessa ruusun käytöllä esimerkiksi ihonhoidossa on pitkät perinteet.

Päivittäisen kosteuttamisen lisäksi kasvojen ihoa kannattaa helliä vähintään kerran viikossa kosteuttavalla naamiolla.

Suomalaisen naisen tavoitteina olivat usein kuitenkin vaalea iho ja punaiset posket.

Suomalaisessa kansanperinteessä morsiussaunalla on hyvin vahva asema.

Perinteinen koivuvihta puhdistaa ja sen eteeriset öljyt hellivät vihtojan aisteja.

Hajuvesiteollisuudesta tutulla ruusuöljyllä on pitkä perinne kosmetiikkatuotteiden raaka-aineena. 

Kauneudenhoitotuotteita valmistettiin 1900-luvun alussa vielä pitkälti kotitekoisesti käyttäen erilaisia luonnosta löytyviä kasveja, kotitaloustuotteita sekä apteekin tuotteita.

Voikukan sisältämä A-vitamiini normalisoi ihon talirauhasten toimintaa, ja onkin tunnettu ainesosa nykyajan akneihon hoitotuotteissa.

1900-luvun alussa kauneudenhoitotuotteet valmistettiin yleensä kotona kotitaloustuotteista ja luonnosta kerätyistä kasveista.

Terveet ja kiiltävät hiukset tuovat hymyn jokaisen huulille.

1930-luvulla muotia seuraavan naisen tuli olla viettelevä ja tyylikäs.

”Taisteltaessa vanhuuden merkkejä, ryppyjä, vastaan on otettava huomioon kaksi astetta, a) ryppyjen muodostumista ehkäisevä ja b) niitä parantava ihonhoito. Ryppyjen muodostumista voidaan paljonkin estää ja viivyttää, jos pidetään huoli siitä, että iho saa joka päivä ravinnokseen sen rasvamäärän, minkä se tarvitsee pysyäkseen tuoreena ja joustavana, ja että kasvolihakset saavat riittävästi liikuntoa. Kovin hyvä tapa on…

Kotimaisista kosmetiikkamerkeistä ainakin Lumene on varmasti lähes jokaiselle tuttu, mutta kuinka moni tietää, mistä suomalainen kosmetiikkateollisuus on saanut alkunsa?

Lopuksi pieni vinkki: Tyhjiä hajuvesipulloja ei kannata heittää pois, ne voi asetella avattuina alusvaatteiden väliin.

Tuoksujen valmistamisen salaisuus on, että ne sisältävät kolmessa eri vaiheessa vapautuvia ainesosia.

Miesten hurmaamiseen käytetyt keinot olivat hieman erilaisia 85 – vuotta sitten kuin nykyään. Täytettyjen huulien ja lyhyen hameen sijaan naiset korostivat vienoa kauneutta, siveellistä pukeutumista ja kaunista kattausta.

Ihon hyvinvoinnin kannalta tärkeitä tekijöitä olivat myös elämäntavat ja jokapäiväinen ravinto.

Kermaa käytettiin ennen vanhaan ihon voiteena, sen hoitavien rasvojen takia. Erityisesti kuitenkin maitoa on käytetty kauneudenhoitoon jo vuosisatoja, sen sisältämän maitohapon vuoksi.