Elämää sodanjälkeisessä Suomessa Osa V – Vapaa-aika

Nostalgiaa, SekalaistaKirjoita kommentti

Elokuvat Elokuva eli sodan jälkeisinä vuosina todellista kulta-aikaa. Elokuvateattereita oli 1950-luvulla Suomen kaupungeissa ja kauppaloissa ennätysmäärä. Kotimaisia elokuvia valmistui runsaasti. Ulkomaiset filmit alkoivat kilpailla kotimaisen elokuvan kanssa 1950-luvulla. Niiden suosio kasvoi vuosi vuodelta. Radio Radiota kuunneltiin sodan jälkeisinä vuosina ahkerasti, sillä televisiot alkoivat yleistyä kotitalouksissa vasta 1950-luvun loppupuolella. Radio löytyi 1950-luvulle tultaessa lähes jokaisesta kodista.…

Elämää sodanjälkeisessä Suomessa Osa IV – Korttipeliä

Nostalgiaa, SekalaistaKirjoita kommentti

Niukkuudesta hyvinvointiin Säännöstely toimi ostokorttien avulla. Säännöstelyn alkaessa tarvittiin vain yksi ostokortti mutta vähitellen yhä useamman tuotteen jouduttua säännöstellyksi kasvoi myös ostokorttien määrä. Pahimmillaan vuonna 1946 saattoi olla yhdellä henkilöllä käytössään 53 erilaista ostokorttia, kutakin elintarviketta tai kulutushyödykettä varten omansa. Ostokortit pyrittiin kehittämään sellaisiksi, ettei niitä voitu väärentää tai muuten väärinkäyttää. Elintarvike- ja kulutustavaratilanteen uskottiin…

Elämää sodanjälkeisessä Suomessa Osa III – Perhe-elämä

Nostalgiaa, SekalaistaKirjoita kommentti

Suuret ikäluokat Syntyvyys nousi Suomessa vuoden 1944 jälkeen uusiin ennätyslukemiin. Joulukuussa 1944 raskaaksi tuli enemmän naisia kuin koskaan sitä ennen tai sen jälkeen. Syntyvyyden huippuvuosi oli 1947, jolloin lapsia syntyi 108 000 (vuonna 2013 syntyi 58 134 lasta). 1940-luvun lopun vuosina Suomeen syntyivät ns. suuret ikäluokat. Sodan jälkeisinä vuosina perhearvot olivat kunniassaan. Perhe-elämä sujui perinteisten mallien mukaan.…

Elämää sodanjälkeisessä Suomessa Osa II – Myötä- ja vastamäessä

Nostalgiaa, SekalaistaKirjoita kommentti

Avioliittoja ja eroja Sotavuosina ja heti sodan jälkeen solmittiin ennätysmäärä uusia avioliittoja. Sodan aiheuttama ahdistus ja toive onnellisesta yksityiselämästä sodan päätyttyä oli monen sota-ajan avioliiton taustalla. Huippuvuonna 1946 solmittiin lähes 50 000 avioliittoa. Kotiliesi No 20 vuodelta 1948 Moni kiireesti solmittu avioliitto päättyi etenkin kaupungeissa eroon. Erojen määrässä huippuvuosi oli 1945, jolloin 5605 avioliittoa päättyi eroon.…

Elämää sodanjälkeisessä Suomessa Osa I – Työtä ja toimeentuloa

Nostalgiaa, SekalaistaKirjoita kommentti

Työtä sitä tarvitseville Sota-ajan jälkeen pelättiin, että Suomeen tulisi suurtyöttömyys. Näin ei kuitenkaan käynyt, vaan sotien jälkeen työtä riitti runsain mitoin kaikille halukkaille aina 1940-luvun lopulle saakka. Joillakin aloilla podettiin jopa työvoimapulaa. Sodan jälkeen pellot vaativat kunnostusta, sodan jäljet piti korjata, teollisuuden vanhentuneet koneet piti uusia ja sotakorvaukset maksaa. Suomessa tapahtui toisen maailmansodan jälkeen suhteellisen…

Onpa sikamaista

Nostalgiaa, SekalaistaKirjoita kommentti

Suomalaiset eivät vanhastaan ole olleet lihansyöjäkansaa, vaan ravinnon pääpaino on ollut juureksissa ja yleisimmin kasvikunnan tuotteissa, kuten viljoissa. Kovaa ja raskasta työtä tekevien talonpoikien ravinnon olennaisena osana pidettiin kuitenkin läskiä, mistä syystä sikoja kasvatettiin, vaikkakin pienimuotoisesti ja lähtökohtaisesti omaan käyttöön. Sikaa voidaankin siten pitää kotieläimenä, jota on nimenomaan pidetty rasvaisen lihan saantia silmällä pitäen. Läskiä…

Sorkkaisia ja siivekkäitä – kotieläinelämää Suomessa lottaliikkeen aikana

Nostalgiaa, SekalaistaKirjoita kommentti

Suomessa eläinten hyvinvointiin liittyvä keskustelu on kehittynyt alati vahvemmin yhteiskunnalliseen suuntaan 1990-luvulta lähtien. Yhteiskunnallisen keskustelun yhtenä osana nämä eläineettiset, kuten eläinten hyötykäyttöön, hyvinvointiin ja kohteluun liittyvät kysymykset ovat olleet paljon pinnalla. Tähän liittyen myös eläinperäisten tuotteiden kuluttamisen vähentäminen on saanut paljon näkyvyyttä. Keskustelu eläinten hyvinvoinnista on omalta osaltaan vaikuttanut myös eläinten historian laajempaan kysyntään. Tällaisessa…

Kunnolliset kengät – hyvän lapsuuden ja elämän pohja?

Nostalgiaa, SekalaistaKirjoita kommentti

”Kenkäni ovat kuluneet, ja myös ystävättärellä, jonka kanssa asun, on kuluneet kengät. Kun olemme yhdessä, juttelemme usein kengistä. Jos puhun ajasta, jolloin minusta on tullut vanha ja kuuluisa kirjailija, hän kysyy heti: ”Millaiset kengät sinulla silloin on?” Kirjailijanuraansa aloitteleva Natalia Ginsburg asui toisen maailmansodan loppuvaiheessa miehitetyssä Roomassa. Novellissaan ”Kuluneet kengät” hän kuvaa kenkien vaikutusta ihmisen…

Pari sanaa viherkasveista

SekalaistaKirjoita kommentti

Kasveilla on tunnetusti oma vaikutuksensa ympäristön viihtyvyyteen, se tiedetään sekä kaupunkiarkkitehtuurissa että kotien sisustuksessa. Niinpä useimmissa kodeissa on ainakin jonkinlainen huonekasvi. Mutta miten kotien kasvivalikoima ja niiden hoito on muuttunut viimeisen vuosisadan aikana? Moni hankkii valmiiksi kukitettuja ruukkukasveja kuten joulutähtiä, joulukaktuksia, amarylliksiä ja paavalinkukkia lyhytikäisinä ”kausikukkina” jotka heitetään menemään pian kukkien lakastuttua. Ennen vanhaan ruukkukukat…

Valokuvien ja asiakirjojen säilytys kotioloissa

Sekalaista1 kommentti

Monet asiat vaikuttavat valokuvien ja asiakirjojen säilyvyyteen. Valokuvat syntyvät kemiallisen prosessin tuloksena ja ovat kemiallisesti hyvin epävakaita. Tästä syystä ne ovat herkkiä vaurioitumaan. Paperi taas valmistetaan massasta, jossa voi happamia aineisosia ja suuriakin laatueroja. Molemmat materiaalit ovat siten alttiita sisäisille vaurioitumistekijöille, joihin ei juuri voi vaikuttaa. Vaurioitumien johtuu kuitenkin suurelta osin myös erilaisista ulkoisista tekijöistä.…

Sotien jälkeinen asuntopula

Lottahistoriaa, SekalaistaKirjoita kommentti

Pommitusten tuhot ja suuret aluemenetykset johtivat siihen, että sodan jälkeisessä Suomessa vallitsi asuntopula. Pääkaupunkiseudulla eniten asuntoja tarvitsivat sota-aikana avioituneet pariskunnat, kasvavat lapsiperheet sekä pommituksissa ja alueluovutuksissa kotinsa menettäneet perheet. Asuntotilanne sodan jälkeisessä Suomessa oli vaikea erityisesti kaupungeissa ja useampi kuin joka kymmenes suomalainen oli vailla asuntoa. Uudisrakentamista oli vähän ja asuntopulan vuoksi ihmiset joutuivat asumaan…

Työvelvolliset lottien rinnalla

SekalaistaKirjoita kommentti

Toisen maailmansodan aikana tarvittiin koko yhteiskunnan työpanosta. Osa sotaponnistuksiin osallistuneista naisista kuului Lotta Svärd -järjestöön, mutta mukana oli myös esimerkiksi työvelvollisia, työtyttöjä, sotilaskotisisaria, Marttoja ja työläisnaisia. Sotatoimialueella toimineista naisista noin 40 prosenttia kuului Lotta Svärd -järjestöön.   Työvelvollisuus Suomessa Työvelvollisuus lain nojalla voitiin määrä tiettyihin ikäluokkiin kuuluvat Suomen kansalaiset tekemään maanpuolustukselle tai yhteiskunnassa muuten tärkeää…

Siirtolapuutarha – kaupunkilaisen kesäparatiisi ja ruokavara

SekalaistaKirjoita kommentti

Siirtolapuutarhapalsta ja -mökki ovat monen ympäristötietoisen kaupunkilaisen valitsema vapaa-ajanviettotapa. Palstalle kulkemiseen ei tarvita lentokonetta tai yksityisautoa. Omaan kesäparatiisiin pääsee pistäytymään vaikkapa työpäivän jälkeen, nauttimaan raittiista ilmasta, puutarhapuuhista ja seurustelusta oman väen ja palstanaapurien kanssa.   Vallilan siirtolapuutarhassa Helsingissä sijaitsee Vallilan siirtolapuutarhamuseo, joka on alkuperäinen 1930-luvun siirtolapuutarhamökki. Pinta-alaa mökissä on 10 neliömetriä. Mökin piirsivät Helsingin kaupungin…

”Juuri sellaista kun olemme aina toivoneet” – Lottamuseo 26 vuotta

SekalaistaKirjoita kommentti

Lotta Svärd -järjestön osti Syvärannan tilalla sijaitsevan huvilan lottaopistoksi ja lepokodiksi vuonna 1936. Lottajärjestön lakkauttamisen jälkeen tontti siirtyi lottien perustaman Suomen Naisten Huoltosäätiön omistukseen. Valitettavasti 1800-luvulla rakennettu huvilarakennus tuhoutui tulipalossa aprillipäivänä 1947. Suomen Naisten Huoltosäätiö suunnitteli jo 1970-luvulla lomahotellin rakentamista tyhjälle Syvärannan tontille. Naapuruston yleisiä tuntemuksia suunnitelmasta kuvaa hyvin Keski-Uusimaan otsikko 14.7.1994: ”Jättihotellia pelättiin -…

Rikkana ruusupenkissä

SekalaistaKirjoita kommentti

Kesä ja rikkaruohot. Mutta miten me oikeastaan määrittelemme käsitteen rikkaruoho? Yleensä kiusallinen kasvi, joka puskee esiin paikassa, jossa sitä ei kaivata. Mutta olisko noista vihreistä kiusankappaleista muuhunkin kuin lehtikompostorin typpiravinteeksi, johon ne kyllä soveltuvat oikein mainiosti? On tosin huomioitava, että varsinkin juurten olisi hyvä antaa kuivua kunnolla ennen kompostiin hautaamista. Yleisimpien puutarhojemme rikkakasvien eli voikukan,…

300 000 kilometrin Suke-polkupyörä

SekalaistaKirjoita kommentti

Suke-polkupyörä palveli Lyyli Reinikaista lähes 60 vuotta, minkä jälkeen hän lahjoitti sen Lottamuseon kokoelmiin. Lotta Lyyli Reinikainen avioitui helmikuussa 1944, mutta jo muutaman kuukauden päästä tuli suruviesti: tuore aviomies oli kaatunut. Lyylin polkupyörä, vintille piilotettu lottareppu, lesken surupuku sekä monet muut lottien tarinat Lottamuseon näyttelyssä avaavat koskettavalla tavalla suomalaisen naisen sitkeyttä ja roolia osana yhteiskuntamme kehitystä.