Tiedätkö, kuka toi ruokaympyrän Suomeen?

RuokaKirjoita kommentti

Lottamuseon museokahvila Lottakanttiinissa vietetään 24.–29. tammikuuta kansallista Lottaruokaviikkoa. Viikon teemana ovat kotimainen ruoka ja ruokaympyrä. Viikon tarkoituksena on muistuttaa kotimaisen ruoan erinomaisuudesta ja helposta saatavuudesta sekä kertoa lottien ruoanvalmistusperinteistä ja arjen neuvokkuudesta.   Tiedätkö, kuka toi ruokaympyrän Suomeen? Ruokaympyrällä ja lotilla on mielenkiintoinen yhteys, nimittäin Lottakanttiinien päällikkönä lottauransa aloittanut kotitalousopettaja Tellervo Hakkarainen. Hakkarainen teki 1940-…

Kotieläinelämää Suomessa lottaliikkeen aikana

Lottahistoriaa, RuokaKirjoita kommentti

Kansainvälistä Eläinten Oikeuksien päivää on vietetty vuodesta 1998 aina joulukuun 10. päivä. Samana päivän juhlistetaan myös ihmisoikeuksia, mikä ei ole sattumaa: taustalla näiden kahden päivän viettämisessä rinnakkain on ajatus siitä, että ihmisten nauttimat perusoikeudet ulotettaisiin koskemaan muidenkin eläinlajien edustajia. Suomessa eläinten hyvinvointiin liittyvä keskustelu on kehittynyt alati vahvemmin yhteiskunnalliseen suuntaan 1990-luvulta lähtien, vaikka eläinoikeusliike oli…

Naisten pitkä tie ravintolaan

Lottahistoriaa, Ruoka1 kommentti

Helsingin olympialaisten kynnyksellä, maaliskuussa vuonna 1952, avattiin osoitteeseen Mannerheimintie 93 ravintola White Lady. Nykyään klassikoksikin tituleerattu ravintola oli jo avautuessaan erityislaatuinen: ravintolan perusti Suomen naisten huoltosäätiö, joka oli vuonna 1944 lakkautetun Lotta Svärd -järjestön perillinen. Säätiön tarkoituksena oli tarjota apua sodasta kärsineille lapsille ja naisille. White Lady sijaitsi Yhteistaloksi kutsutussa rakennuksessa, joka oli rakennettu säätiön…

Lottaruokaviikko: Keittoja ruokapöytään

RuokaKirjoita kommentti

Lottaruokaviikon viikonloppua pääsette viettämään herkullisten keittojen parissa. Nämä lämmittävät keitot maistuvat varmasti ulkoilun jälkeen. Keittoja voi tulla maistelemaan myös Lottakanttiiniin, jonka vieressä sijaitsee kaunis Tuusulanjärvi, jonka jäällä voi harrastaa luistelua, hiihtoa tai käydä kävelemässä. Katso ajankohtaiset tiedot Tuusulan kunnan sivuilta. Viikonloppuna Lottakanttiinissa lounaalla: Lauantai: Kaalikeitto G, MAID Sunnuntai: Talvivihanneskeitto G   Kaalikeitto 5 l vesi…

Lottaruokaviikko: Tillilihan renessanssi

RuokaKirjoita kommentti

Tilliliha on yksi suomalaisista perinneruoista, ja se oli vanhaa tuttua kotiruokaa jo 1920- ja 30-luvuilla. Sitä valmistettiin erityisesti syksyllä teurastusaikaan, sillä alun perin tilliliha tehtiin lampaanlihasta. Nykyään tilliliha valmistetaan yleisimmin naudan- tai vasikanlihasta. Se oli kotien sunnuntai ruokaa, koska sen valmistamiseen oli syytä varata aikaa. Tilliliha on monen koulussa ruokailleen kauhistus. Reseptillämme haluamme muistuttaa että…

Lottaruokaviikko: Hernekeitto ja pullavanukas

RuokaKirjoita kommentti

Hernerokka on varmasti yksi tunnetuimpia suomalaisia perinneruokiamme, joka on edelleen monissa perheissä suosikkiruokien listalla. Joulun jälkeen, uudenvuoden eineeksi on tullut itsellekin tavaksi keitellä rokkaa, että saadaan joulukinkun luusta hyvät maut talteen liemeen ja loput kinkkulihat hyödynnettyä. Lähestyvään laskiaiseenkin rokka kuuluu oleellisesti ja armeijan käyneet muistavat sen olleen joka torstainen vakiovieras ruokalassa.   HERNEROKKA KENTTÄKEITTIMEEN (n.190…

Lottaruokaviikko: Kurpitsakeitto tai sienipyörykät

RuokaKirjoita kommentti

Pula-aikana kaikki mahdollinen syötäväksi kelpaava kerättiin luonnosta talteen ja pikkiriikkisimmätkin pihapiiristä kelpaavat maa-alat käytettiin hyötykasvien viljelyyn. Ajan keittokirjoihin alkoi enenevissä määrin tulla erilaisia kasvisruokapainotteisia ohjeita. Sotavuosina ylivoimaisesti suosituin puheenaihe oli ruoka eri muodoissaan. Ruoka-aiheet voittivat keskustelun innoittajana jopa rintamatapahtumat, ellei toki jotain dramaattista tapahtunut.   Kurpitsakeitto herkkusipseillä 2 l paloiteltua kurpitsaa 2,5 l vettä 2…

Joulun odotusta pula-ajan Suomessa

Ruoka1 kommentti

Pula-aikana Suomessa joulun tunnelmaa luotiin niillä vähäisillä raaka-aineilla, joita oli saatavilla. Tämä vaati kansalta viitseliäisyyttä ja kekseliäisyyttä. Toisen maailmansodan syttyminen vuonna 1939 tyrehdytti tyystin ulkomaisen tuontitavaran kuljetukset. Monia syötäviä piti tehdä korvaavilla raaka-aineilla, jotta saataisiin loihdittua alkuperäisiä vastaavia herkkuja. Joulun alla vuonna 1941 tuli kansanhuoltoministeriöltä ilmoitus, jonka myötä elintarvikekortilla saattoi ostaa ylimääräisestä erästä pienen määrän…

Kansallinen lottaruokaviikko – Kahden kalan keitto

RuokaKirjoita kommentti

1940-luvun alussa Helsingin paras ravintola oli nimeltään Espilä. Ravintolan lounas oli pula-ajan mittapuun mukaan upea. Alkupaloihin kuului pieni peruna tai lusikallinen sillisalaattia sekä kolme silakkarullaa. Lihapuolta edusti noin tulitikkulaatikon kokoinen pala suolaista leikettä, jonka paksuus oli 1/3 osa tulitikkuaskista, suolaleike oli useimmiten valmistettu lehmän pötsistä. Kuvaosaston pikkujoulut ravintola Espilässä Helsingissä vuonna 1943 Lihaa sai ravintoloissa…

Kansallinen lottaruokaviikko – Uuniohrapuuro ja Muolaan marjakiisseli

RuokaKirjoita kommentti

Lauantai tuo mukanaan tuulahduksen muistojen Karjalasta. Karjalainen ruokatalous on saanut aikojen kuluessa vaikutteita niin idästä kuin lännestäkin. Uuniruokatalous Karjalaan omaksuttiin itä-Euroopasta. Keittiön ehdoton keskipiste oli leivinuuniuuni. Puurot kypsytettiin perinteisesti uunissa. Monin paikoin putro tarkoitti jo sananakin uunipuuroa, kun taas keitettyä puuroa kutsuttiin hutuksi tai kaassaksi. Uuniohrapuuro 3 dl Rikottuja tai kokonaisia esikypsytettyjä ohrasuurimoita 1 l vettä ½ rkl suolaa…

Kansallinen lottaruokaviikko – Pinaattilaatikko ja eväspasteijat

RuokaKirjoita kommentti

Kasvisruoasta on ollut paljon puhetta. Totta on, että syöminen Suomessa on perinteisesti ollut kasvispainotteista ja voisi jopa sanoa, että erilaisilla puuroilla olemme täällä eläneet. Liha on perinteisesti kuulunut kansan ruokavalioon vain juhlissa. Runsainta oli pöydässä syksyisin. Sato oli kypsynyt ja korjattu sekä syysteurastukset tehty. 1900-luvun elintason nousun myötä lihan syönti yleistyi. Sota-aika toi osaltaan niukkuutta…

Kansallinen lottaruokaviikko – Hernerokka ja pullavanukas

RuokaKirjoita kommentti

Lakkautetussa lottajärjestössä palvelleet naiset perustivat syksyllä 1944 ruokahuoltoon erikoistuneen liikeyrityksen työmaahuollon. Yksi Työmaahuollon toimialoista oli suurten yleisötapahtumien ruokahuollon järjestäminen ja Työmaahuolto olikin mukana muun muassa järjestämässä ruokailua Helsingin vuoden 1952 olympialaisissa. ”Noin 100 000 vierasta voi Työmaahuolto Oy ruokkia niissä 10 kenttäravintolassa eri puolilla Helsinkiä, jotka torstaina aloittivat toimintansa. Näiden kenttäravintoloiden käytössä on yhteensä noin 300…

Kansallinen lottaruokaviikko – Kaalijauhelihapata

Ruoka3 kommenttia

Mutta vitamiinipitoinen ruoka tulee kalliiksi talvella, sanotaan. Silloinhan tarvitaan niin paljon tuoreita vihanneksia ja hedelmiä! Mutta eihän esimerkiksi kaali tule kalliiksi. Tuo valkoinen keräkaali on aivan erinomainen, vitamiinipitoinen ravintoaine. Ja se jos mikä on lisäksi halpaa. Mutta on muistettava, että keitettäessä kaali menettää suuren osan vitamiinipitoisuudestaan. Kaalia tulee siis syödä runsain määrin raakana, mutta erinomaista…

Kansallinen lottaruokaviikko – Tomaatti-lipstikkakeitto

RuokaKirjoita kommentti

Sota-ajan poikkeusoloissa varsin nopeasti katosivat kauppojen hyllyiltä monet tutut mausteet kuten erilaiset pippurit, kardemummat ja kanelit. Niinpä kansaa kehotettiin, ulkomaisten mausteiden puuttuessa, viljelemään erilaisia yrttejä kuten persiljaa, tilliä ja ruohosipulia ja maustamaan ruokansa näillä kotimaisilla yrteillä. Pula-aikana arvoonsa maustekasvina nousi muun muassa lipstikka eli liperi. Lipstikka antaa keittoihin ja liemiin pikantin makuvivahteen, mutta sitä käytettiin…

Vaaleat joulpiparkaakut, tovi lapsuusmuistoissa

RuokaKirjoita kommentti

Piparkakuista puheenollen, muistojen aarreaittaani kuuluu myös vaaleat Lin piparkaakut, kuten isomummo niitä kutsui. Sitä en lapsuudessani muista kuulleeni mistä nimi juonsi juurensa ja miksi meillä joulunaikaan leivottiin myös niitä, mausteisten lisäksi. Isomummon kirjoittamasta reseptikirjasta vuodelta 1907 kyseinen ohje edelleen löytyy. Ehkäpä ne vain olivat hänen lempipikkuleipiänsä ja osa hänen luomaansa omaa jouluperinnettä.