Lottien leivontaurakka – jopa 100.000 kiloa leipää päivässä rintamalle
Kun Suomessa suunniteltiin syksyllä 1938 mahdollisen sota-ajan ruokahuoltoa, huolta aiheutti kenttäarmeijan varustaminen leivällä. Puolustusministeriö tiedusteli Lotta Svärd -järjestöltä, suostuisiko se hoitamaan ruisleivän leipomisen. Ministeriö halusi hajauttaa leivonnan ympäri Suomea, sillä pelättiin kaupungeissa olevien suurten leipomoiden joutuvan toimintakyvyttömiksi mahdollisten sodan aikaisten sähkökatkosten vuoksi. Lotta Svärd -järjestö hyväksyi puolustusministeriön ehdotuksen.
Lotat selvittivät kussakin piirissä leipomiseen soveltuvat rakennukset. Leivän leivonta suoritettiin pääasiassa yksityisissä taloissa. Niissä tuli olla sopiva uuni, eivätkä ne saaneet olla pitkien taipaleiden tai vaikeiden teiden takana. Kukin lottapiiri piirrätti valituista taloista kartan, josta liikenneyhteydet kävivät selväksi. Piireissä laadittiin myös leipomistaulukko, josta kävi ilmi kunkin paikallis- ja kyläosaston leipomiskyky.
Lotat leipoivat leipää ylimääräisten kertausharjoitusten ja talvisodan ajan. Esimerkiksi koko talven 1939 lottapiirit leipoivat yhteensä 81.000 kiloa, alussa jopa 103.000 kiloa päivässä. Tämä valtava leivontaurakka suoritettiin palkattomana lottatyönä. Puolustusvoimat korvasi leivän leivonnasta tulleet muut kustannukset.
Syksyllä 1939 puolustusministeriön antamien ohjeiden mukaan leivän tuli olla ohutta, hapanta, rukiista sotilasleipää, joka oli muodoltaan neliskulmaista ja kooltaan noin 25 x 25 cm. Leipä oli pakattava puolustusministeriön luovuttamiin kartonkilaatikoihin, joihin mahtui noin 17 kiloa leipää. Pohjois-Savon piiri sai maakunnallisen tavan mukaisesti leipoa pehmeitä limppuja.
Lottien leivontaurakka päättyi talvisodan loputtua maaliskuun puolivälissä 1940. Jauhot, työvälineet ja tarvikkeet varastoitiin leivontapaikkojen läheisyyteen. Puolustusministeriön ohjeen mukaan leivonta oli tarvittaessa aloitettava uudelleen. Jatkosodan alkaessa leivän valmistus alkoikin jälleen. Leipää tehtiin 60 000 kiloa päivässä. Määrä väheni sitä mukaa, kun leipomot pystyivät ottamaan vastuuta leivän valmistamisesta. Lottien leivontatyö loppui vähitellen vuoden 1942 aikana.
Kuva: Hopeista leipäkoria voi ihastella Lottamuseon päänäyttelyssä Lotan tarina – vaadi aina enin itseltäsi.
Lotta Svärd -järjestö sai Lotan päivänä 1940 vastaanottaa puolustusministeriön intendenttiosastolta lahjana hopeisen leipäkorin sen johdosta, että useat lottapiirit leipoivat Suomen armeijalle huomattavat määrät leipää ennen talvisotaa ja sen aikana. Leipäkoriin on kaiverrettu omistuskirjoituksen ohella leipomiseen osaa ottaneiden piirien nimet: Varsinais-Suomi, Etelä-Häme, Satakunta, Pohjois-Uusimaa, Pohjois-Häme, Etelä-Pohjanmaa, Jyväskylä, Pohjois-Savo, Oulu ja Raahe.
Lottien leivontaurakan innoittamana Lottakanttiinin tuotevalikoimasta löytyy itse valmistettu siemennäkkileipä. Tätä herkkua voi ostaa Lottakanttiinista tai valmistaa itse.
Lottakanttiinin siemennäkkileipä valmistetaan seuraavalla ohjeella:
8 dl maissijauhoa
2 dl pellavansiementä
2 dl kurpitsansiementä
4 dl auringonkukansiementä
4 dl seesaminsiementä
1/3 dl suolaa
2 dl öljyä
1 l vettä
Sekoita kuivat aineet keskenään. Lisää öljy joukkoon. Kaada päälle kiehuva vesi ja sekoita. Taputtele taikina massa tasaisesi pellille kumikäsineillä. Viipaloi taikinalevy ennen paistoa. Paista 175 asteisessa uunissa 45-60 minuuttia.