Vuokko Arni-Svartström – Suomen ensimmäinen virallistettu naislentäjä

Lotta Svärd -järjestön edelläkävijöitä, esikuvia ja vaikuttajia

Lottajärjestö oli väkilukuun suhteutettuna maailman suurin naisten aseeton maanpuolustusjärjestö. Lottien maanpuolustustyö oli monialaista huolto- ja avustustyötä niin siviilien, kuin puolustusvoimienkin hyväksi. Enimmillään järjestöön kuului noin 240 000 naista ja tyttöä.

Näin suureen naisjoukkoon mahtuu hyvin erilaisia elämäntarinoita ja kohtaloita, joista jokainen on ainutlaatuisen tärkeä. Tähän juttusarjaan on poimittu muutamia lottajärjestössä palvelleita naisia, joita voidaan hyvällä syyllä pitää edelläkävijöinä, esikuvina ja vaikuttajina.

Vuokko Arni-Svartström – Suomen ensimmäinen virallistettu naislentäjä

Vuokko Knuutila (myöh. Knuutila-Arni ja Arni-Svarström) syntyi 25.1.1906 Turussa. Hänen isänsä oli ammatiltaan maanmittari ja äiti opettaja. Perheeseen kuului myös Vuokkoa kaksi vuotta nuorempi veli. Perheen isä kuoli tapaturmaisesti molempien lasten ollessa alle kymmenen vuotiaita, ja puoliorvoiksi jäätyään lapset muuttivat Helsinkiin sukulaisperheisiin.

Vartuttuaan Vuokko työskenteli Helsingissä Suojeluskunnan esikunnassa sihteerinä. Kesällä 1930 Vuokko kiinnitti huomionsa siroihin lentokoneisiin, jotka nousivat ilmaan Munkkiniemen Sääskisaaresta. Sääskisaaressa koulutettiin siviililentäjiä, ja Vuokko päätti lähteä ottamaan selvää näkemistään koneista. Niinpä hän kiipesi luvatta aidan yli. Vuokko olisi joutunut vaikeuksiin, ellei Sääsken lentokoulun lentomestari olisi sattunut paikalle. Hän lupasi näyttää Vuokolle konettaan, ja Vuokko pääsi heti ensilennolleen, joka muutti hänen elämänsä. Syksyllä 1930 hän ilmoittautui OY Sääsken lentokouluun.

Ensimmäisen yksinlentonsa Vuokko Knuutila teki 20. maaliskuuta 1931. Takanaan hänellä oli kymmenen lentotuntia. Maaliskuun 29. päivänä hän suoritti lentokokeen, ja sai yksinlentolupakirjan. Hänestä tuli Suomen ensimmäinen naislentäjä, ja merkittävä esikuva ilmailun pariin halunneille nuorille naisille. Hän suoritti myöhemmin 30-luvulla myös purjelentolupakirjan, jälleen kerran ensimmäisenä naisena Suomessa.

Rahoittaakseen lentoharrastuksensa, Vuokko teki toimittajan töitä Helsingin Sanomien palveluksessa. Verbaalisesti lahjakkaalle Vuokolle avautui yllättäen ura Yleisradion palkkalistoilla. Hän oli muun muassa Ylen ensimmäinen ulkomaille lähettämä naisreportteri ja ainut naispuolinen urheiluselostaja Berliinin Olympiakisoissa 1936. Uransa aikana hän teki 400 reportaasia. Knuutila oli myös käsikirjoittamassa elokuvaa Paimen, piika ja emäntä (1938), joka perustuu Auni Nuolivaaran romaaneihin.

Vuokko Knuutilan lottatoiminnasta ei ole muuta tietoa, kuin vuoden 1931 Lotta Svärd -lehden numero 6:ssa oleva maininta, jonka mukaan hän olisi ollut muonituslotta. Myös Lotta Svärd hakuteoksessa (vuodelta 1973) hänet on listattu kuuluneeksi Helsingin piirin paikallisosasto Helsinki 6:een.

Vuokko meni naimisiin 1934 insinööri Paavo Arnin kanssa, joka työskenteli tuolloin Ylen radioteknikkona, myöhemmin yli-insinöörinä ja teknillisenä johtajana. Vuokko otti käyttöön ajalle epätyypillisesti yhdistelmänimen Knuutila-Arni. Pariskunnan yhteinen (ja Vuokon ainut) lapsi syntyi 1943 . Liitto Paavo Arnin kanssa päättyi kuitenkin eroon 1949. Myöhemmin Vuokko meni naimisiin Turun Arabian tehtaiden johtajan Karl-Erik Svartströmin kanssa, ja muutti nimensä Arni-Svartsrömiksi. Miehensä jäätyä eläkkeelle, he muuttivat Tukholmaan. Vuokko jatkoi sieltä käsin toimittajan töitään.

Vuokko Arni-Svartström kuoli 1972 Ruotsissa. Hänen tuhkansa on haudattu sukuhautaan Turkuun.

Kuvat: Finna/Museovirasto/Historian kuvakokoelma/Pietisen kooelma ja K.A. ja Lyyli Wendelinin kokoelma