Lauantai tuo mukanaan tuulahduksen muistojen Karjalasta. Karjalainen ruokatalous on saanut aikojen kuluessa vaikutteita niin idästä kuin lännestäkin. Uuniruokatalous Karjalaan omaksuttiin itä-Euroopasta. Keittiön ehdoton keskipiste oli leivinuuniuuni. Puurot kypsytettiin perinteisesti uunissa. Monin paikoin putro tarkoitti jo sananakin uunipuuroa, kun taas keitettyä puuroa kutsuttiin hutuksi tai kaassaksi.
Uuniohrapuuro
3 dl Rikottuja tai kokonaisia esikypsytettyjä ohrasuurimoita
1 l vettä
½ rkl suolaa
Ohrat sekä vesi ja suola laitetaan tekeytymään voilla voideltuun paistonkestävään 2 l uunivuokaan. Vuoka laitetaan jääkaappiin yöksi kannella peitettynä. Seuraavana päivänä lisää joukkoon 4-5 dl ruokakermaa ja paistetaan puuroa 200 asteessa 2 tuntia. Puolivälissä kypsennystä puuroa sekoitetaan ja laitetaan kansi päälle, ettei nestettä haihdu liikaa. Kypsennysajan jälkeen uuni sammutetaan ja puuron annetaan vetäytyä hetki jälkilämmössä.
Uunipuuron kanssa nautitaan raikasta Muolaan marjakiisseliä, jonka valmistusohje löytyy Nostalgiset Naiset -blogista https://www.nostalgisetnaiset.fi/karjalaisia-herkkuja-osa-1/
Vastuullisuuden nimissä ja ruokahävikin pienentämiseksi tähteeksi jääneestä uuniohrapuurosta valmistuu erinomaisen maukasta leipää seuraavalla ohjeella:
Leipä
Puurontähteet laitetaan kulhoon, johon lisätään nestettä sen verran, että seoksesta tulee vellimäistä (esim. 3 dl puuroa ja 2dl vettä). 0,5 litraan vettä lisätään ½ rkl suolaa ja 25 g tuorehiivaa tai 1 pussi kuivahiivaa sekä 12 dl jauhoja. Puurovelli ja jauho-hiivaseos veivataan kulhossa sekaisin. Taikinakulho jätetään liinalla peitettynä huoneen lämpöön kohoamaan noin tunniksi.
Taikinasta muotoillaan jauhotetulla leivinpöydällä sämpylöitä tai muutama leipä. Leivonnaisia kokotetaan pellillä vielä puolisen tuntia. Sämpylöitä paistetaan 220 asteessa noin 15 minuuttia ja leipiä puolestaan 200 asteessa puolisen tuntia, kunnes pinta on ruskistunut ja pohjaa koputtaessa leipä ”kumisee” eli on myös sisältä kypsä.
