Kuva: Lottamuseon kokoelmat
1930-luvulla elokuvat nousivat Suomessa ennen näkemättömän suureen suosioon. Etenkin kotimaisten äänielokuvien tuotanto lähti suorastaan räjähdysmäiseen kasvuun 1930-luvun puolivälissä. Kotimaisen elokuvatuotannon nousun myötä, saivat suomalaiset naiset esikuvikseen ensimmäistä kertaa myös kotimaisia filmitähtiä, joiden tyyliä jäljitellä. Valovoimaisin ja tunnetuin heistä lienee Ansa Ikonen, jota jo 1930-luvun puolivälissä kutsuttiin ”Suomen ensimmäiseksi tähdeksi” ja ”eurooppalaisen luokan tähdeksi”. Ikosen varhaisimmat merkittävät roolihahmot Suomi-Filmin komedioissa – edustivat 1920-luvulla muotiin tullutta flapper-tyyliä.
Suomen filmiteollisuuden palveluksessa Ansa Ikosen tähtikuva muuttui pikkuhiljaa romanttisempaan suuntaan. Hänen tähtikuvansa mukaili ajan naisihanteen ja muodin muutosta. Naisten muoti palasi 1920-luvun jälkeen naisellisempaan muotoon. Naisellisen nainen oli rakenteeltaan sopusuhtainen, ryhdiltään ylväs, iho oli sileä ja vaalea, silmät suuret ja ripset ylettömän pitkät, huulet täyteläiset ja kauniisti kaartuvat, kädet sirot ja hoidetut, tukka vaalea. Täyttääkseen nämä kriteerit vaati kauneudenhoito yhä enemmän aikaa ja vaivan näköä. Ihovoide ei enää yksin riittänyt edistämään kauneutta. Nyt tarvittiin myös kasvojumppaa, liikuntaa, ulkoilua, rentoutusharjoituksia, lepoa ja terveellistä ravintoa.
Ansa Ikosen, Tauno Palon ja Regina Linnanheimon tähdittämä Kulkurin valssi -elokuva sai ensi-iltansa vuonna 1941. Aikalaiskriitikot ottivat teoksen vastaan varovaisen myönteisesti. Yleisömenestys oli ennenkokematon, ja elokuvasta muodostui ajan myötä eräs suomalaisen elokuvataiteen klassikoista. Sen katsojaluku kohosi puoleentoista miljoonaan ja oli katsotuin suomalainen elokuva aina vuoteen 1955 saakka, jolloin Edwin Laineen Tuntematon sotilas saavutti vielä suuremman yleisömenestyksen.
1930-luvun ultranaisellisen glamour-tyylin
Vaatemuoti oli käytännöllistä, tosin kankaita tuon ajan pukuihin kului runsaasti. Edellisen vuosikymmenen yksinkertaiset leikkaukset flapper-tyylisissä puvuissa korvattiin runsailla rypytyksillä ja laskoksilla. 1930-luvulla muotia seuraavan naisen tuli olla viettelevä ja tyylikäs. Puvut olivat useimmiten avoselkäisiä ja etenkin avoselkäistä halterneck-toppia suosittiin pukeutumisessa. Lämmikkeenä olkapäillä käytettiin usein turkiksia, joita oli myös vaatteiden hihansuissa ja päänteissä. Pukujen syvään uurrettua takaosaa pyrittiin korostamaan pitkillä helminauhoilla ja kapeaa vyötäröä vöillä. Asusteet olivat olennainen ja tärkeä osa tyylitietoisen naisen pukeutumista. Käsineet ja hattu viimeistelivät kaikki asukokonaisuudet. Muodikas käsilaukku oli kirjekuorimallinen.
Vuosikymmenen suosituin hiusten väri oli platinanvaalea. Hiukset kasvatettiin pitkiksi mutta usein hiusraja nypittiin otsalta korkeammalle. Pitkät hiukset kiedottiin erilaisille nutturoille niskaan. Yksi aikakauden suosikkikampauksista oli letittää hiukset palmikoille ja kiertää kruunumaisesti päänympärille. Lainekampaukset pysyivät edelleen muodissa, jolloin jakauksen paikka oli sivulla.
Ehostuksessa tyypillistä 1930-luvulla oli käyttää paksuhkoa vaaleaa meikkipohjaa. Korostuksilla ja varjostuksilla haluttiin luoda mielikuva ovaalinmuotoisista kasvoista. Kulmakarvat nypittiin kokonaan pois tai peitettiin täysin, jonka jälkeen omien kulmakarvojen yläpuolelle piirrettiin ohuet tummat kaaret. Luomivako nostettiin ehostamalla kulmien tapaan korkeammalle. Varjostuksiin käytettiin mattaista harmaata. Kulma- ja liikkuville luomille levitettiin helmiäistä. Helmiäisen hohdetta saatettiin korostaa kiiltoa antavalla vaseliinilla. Luomiväreistä suosituimmiksi nousivat kulta ja hopea. Ripsiväriä käytettiin runsaasti ja usein tyylin viimeisteli pitkät tekoripset. Huulet piirrettiin täyteläisiksi. Amorinkaari madaltui ajan oloon ja ylä- sekä alahuuli ehostettiin samankokoisiksi. Huulipunien valikoima oli värikylläinen. Suosittuja sävyjä olivat muun muassa purppura, pinkki, kirkkaanpunainen ja keltaisenpunainen. Poskipuna levitettiin laajasti poskiluun päälle ja rajat häivytettiin huolella.
Lähde: Saija Kannisto – Junka & Eero Kokko: Puuteria & papiljotteja. Kauneuden, kosmetiikan ja kampaamoalan historiaa.
Kotiliesi No 13 vuodelta 1936
https://fi.wikipedia.org/wiki/Ansa_Ikonen
