Täyshoitolaisten pidosta, sen kannattavuudesta nimittäin, ollaan hyvin eri mieltä. On vaikeaa mennä laatimaan tässä kohden mitään nimenomaisia ohjeita, koska me talouden- ja vuokralaistenpitäjät olemme kovin erilaisia. Mikä yhdelle on mahdollista, voi toiselle olla aivan mahdotonta, riippuen sekä olosuhteista että henkilöstä itsestään. Sen kuitenkin voi sanoa yleisenä sääntönä, että vaaditaan monipuolista käytännöllisyyttä siltä, joka aikoo saada mainitun ”ammatin” – ainakin pienemmässä mittakaavassa – kannattavaksi.
Millainen on hyvä täyshoitola?
Jos nyt ajateltaisiin kotia, missä perheeseen voitaisiin sijoittaa pari, kolme vierasta henkilöä sekä antaa heille täyshoitoa, tulee ensiksi ottaa huomioon seuraavat tärkeät seikat: riittääkö kodissa jo ennestään oleva työvoima, onko huonekalu-, taloustarvike-, vuode- ja liinavaatevarasto niin suuri, että kyseessä olevien lisähenkilöiden taloontulo ei aiheuta suurempia menoja niiden lisähankinnan muodossa, varsinkaan alussa. Ja toiseksi, onko taloudenhoitaja itse kylliksi ymmärtäväinen, kykenevä ja säästäväinen ohjatakseen kaikkea menestyksellisesti? Jos tällaiset edellytykset on olemassa, silloin sopii yrittää, mutta ellei, on parempi pidättäytyä siitä.
Valmiin ruoan ostamisesta, jota kyllä moni kiittää käytännölliseksi ja halvaksi, varoittaisin, sillä sellainen on paikallaan vain yhden ai kahden hengen taloudessa, missä ei kotiapulaista ole. Kuta enemmän ruoka- ja nautintoainetarvikkeita ehditään kotona valmistaa, sitä kannattavammaksi talous tulee. Niinpä puollettavaa on kahvileivän leipomista kotona ja jos mahdollista, ruokaleivänkin, vieläpä kahvikin tulee tuntuvasti halvemmaksi, jos sen ostaa raakana ja kotona paahtaa.
Jos leivän paistamista varten on käytettävänä vain hellauuni, ei kannata tai on ainakin epäedullista kuluttaa polttoainetta yksistään leivän kypsentämisen vuoksi. Siinä samalla kuumenee hellakin ja sen lämmöllä monenlaiset keitokset ja kypsennykset voidaan saada valmistetuksi samassa ajassa ja samalla polttoaineen kulutuksella. Ruokatalouden kannattavuutta ajatellen erikoisesti muun muassa runsas ostoleikkeleiden käyttö ruokapöydässä aiheuttaa tuntuvan menoerän, eikä sen tuottamaa rahallista lovea saadakaan enää pienillä säästöillä täytetyksi. Käytettäköön mieluummin jotain vaatimattomampaa lämmintä ruokaa niiden asemasta, vaikkapa perunoita erilaisten kastikkeiden kanssa.
Suurimerkityksellistä on ruoan tarjolle asettaminen, siis katetun pöydän ulkoasu. Jos se on siisti ja hauskan näköinen, pöytäliina ja lautasliinat puhtaat, astiat eheät ja huolellisesti kuivatut sekä sievästi pöytään järjestetyt, vaikuttaa se edullisesti aterioitsijoihin, heidän viihtymiseensä ja tyytyväisyyteensä.
Vuokrahuoneiden kalustoa ajateltaessa on yleensä ensiksi huomattava makuusijat, joiden on oltava kylliksi hyvät ja siistit. Jokin mukava istuinpaikka, noja- tai keinutuoli on myös suuri tekijä huoneen viihtyisäksi saamisessa. Joka-aamuista huoneen siistimistä ei saa koskaan laiminlyödä ja se on aina tehtävä huolellisesti sekä mahdollisimman pian aamuisin, sen jälkeen, kun asiakas on poistunut huoneestaan.
Tärkeintä kaikessa on kuitenkin ystävällisyys sekä pieni huomaavaisuus silloin tällöin talonväen puolelta, sillä ylpeähenkisyys ja jäykkyys vierottavat pian ihmiset toisistaan. Moni isäntäväki saa syyttä itseään, kun heidän asukkaansa eivät viihdy, eivätkä viivy kauempaa talossa.
Kotiliedelle kirjoittanut rouva Irene Montin. Julkaistu Kotilieden numerossa 2 vuonna 1930.
