Ilmavalvontalotan susiturkki Lottamuseossa
Syvärannan Lottakoti, joka suunniteltiin alun perin näyttelytilaksi ja entisten lottien kohtauspaikaksi, rakennettiin Tuusulan rantatielle vuosina 1995–1996. Lottina toimineet naiset suunnittelivat uudisrakennuksen ensimmäisen näyttelyn, joka kertoi Lotta Svärd -järjestöstä. Näyttelytyöryhmän pöytäkirjan mukaan marraskuussa 1995 neuvoteltiin SOK:n edustajan kanssa, jotta Lottakotiin saataisiin ”susiturkki ynnä muuta museotavaraa”.
Näyttelytyöryhmä halusi saada ilmavalvontalottien toimintaa esittelevään näyttelyosioon susiturkin. Viholliskoneita kiikaroivasta lotasta muhkeassa susiturkissa oli tullut jo talvisodan aikana koti- ja ulkomaisten toimittajien suosima kuvauskohde. Lotta susiturkissa symboloi suomalaisten naisten rohkeutta, sisua ja maanpuolustustahtoa. Ilmavalvontalotat olivat saaneet susiturkkeja lahjoituksena puolustusvoimilta ja yksityishenkilöiltä, mutta ilmavalvontalotan vakiovaruste susiturkki ei ollut. Lotan päällysvaate talvella oli yhtä hyvin joku muu turkki, lottamantteli tai paksu päällystakki, jonka alla oli useita vaatekerroksia.
SOK suhtautui pyyntöön ”museotavarasta” myönteisesti. Lahjoitusasiakirjassa luetellaan SOK:n keväällä 1996 Lottakodille lahjoittamat kahvinvastikepakkaukset, tupakka- ja tulitikkuaskit, mutta ei susiturkkia. Jostakin turkki kuitenkin saatiin. Turkki näkyy Sotaveteraani-lehden 2/1996 valokuvassa, roikkumassa vaatepuulla ilmavalvontalottaa esittävän mallinuken vieressä.

Ilmavalvontalotta ja turkki Lottamuseon torninäyttelyssä Sotaveteraani-lehdessä 2/1996
Lottamuseon tornihuoneessa ollut näyttelyasetelma purettiin pian, ja ilmavalvontalotan turkkia esittävä turkki siirrettiin vitriiniin museon perusnäyttelyyn. Turkista ei ollut luovutustodistusta eikä kontekstitietoja, joten sitä ei kirjattu koskaan Lottamuseon esinekokoelmaan. Turkki on silti ollut aina esillä Lottamuseon perusnäyttelyssä ja kuulunut museokävijöiden suosikkiesineisiin.

Turkki ja ilmavalvontavälineistöä vitriinissä Lottamuseon perusnäyttelyssä vuonna 2016.
Arvuuttelua turkin alkuperästä
Vuosien varrella museokävijöiltä on saatu runsaasti kyselyjä, arvauksia ja vinkkejä Lottamuseon turkista. Turkin on esitetty olevan juuri se sama susiturkki, joka näkyy kahdessa tunnetussa, ilmavalvontalottia Stadionin tornissa esittävässä valokuvassa. Toisessa niistä kaksi aurinkolaseihin, turkkeihin ja turkislakkeihin pukeutunutta lottaa tutkii suuntolevyä. Toisessa kuvassa näyttelijä Mirjam Kuosmanen muhkeassa turkisasussa välittää viestiä puhelimella. Koska susiturkki on ollut Suomessa arvokas varakkaiden ja merkittävien henkilöiden käyttämä vaate, on Lottamuseon turkki yhdistetty myös tunnettujen sukujen jäseniin ja valtiollisiin merkkihenkilöihin.

Valokuva Stadionin tornin ilmavalvontalotista on esiintynyt useissa julkaisuissa.
Ongelmallinen museoesine
Selvyyttä Lottamuseon turkin alkuperästä tai kuulumisesta ilmavalvontalotille ei ole tutkimuksista ja yhteydenotoista huolimatta saatu. Esineteksteissä on siksi kerrottu turkin yhteydestä ilmavalvojiin joko yleisluonteisesti ”Ilmavalvontalottien käyttämät susiturkki ja kiikarit” tai kuvailtu tornilottien työtä: Sotiemme ilmavalvonta oli suurimmaksi osaksi lottien vastuulla. Ilmavalvonta-asemat sijoitettiin korkeille paikoille mm. kolmiomittaustorneihin, hyppyrimäen laelle, kirkon torneihin, talojen katoille tai sitä varten rakennetuille lavoille. Etenkin talvisin nämä paikat olivat alttiita kylmälle viimalle ja pakkaselle. Ilmavalvontalotan päivystysvuoron pituus oli kaksi tuntia, joten parhaiten tarkenivat ne lotat, joilla oli mahdollisuus saada pitää paksua susiturkkia yllään. Turkki siirtyi vahtivuoron vaihtuessa seuraavalle ilmavalvojalle.
Näyttelyesineenä myrkyltä haiseva, karvoja pöllyävä ja tuhoeläimiä herkästi keräävä turkis vaatii jatkuvaa tarkkailua ja toistuvaa pakastamista. Turkki ei ole siksi museoamanuenssin suosikkiesine. Toisaalta yleisön osoittama mielenkiinto on puoltanut turkin säilyttämistä näyttelyssä. Susi on monelle mystinen ja pelottavakin eläin, josta kerrotaan saduissa ja keskustellaan tiedotusvälineissä. Susiturkin äärellä museossa voi tuntea turvallisesti kauhun ja ihastuksen väristyksiä. Susiturkki on myös mediaseksikäs: se on ollut kuvituksena lukuisissa Lottamuseosta kertovissa lehtijutuissa.

Aune Winqvist iv-lottana Hyrylän iv-tornissa, yllään todennäköisesti lammasturkki.
Susiturkki muuttuu vuohiturkiksi
Museon henkilökunta on tottunut epäilemään Lottamuseon turkin alkuperätulkintoja ja yhteyttä ilmavalvontalottiin. Henkilökunta tai museokävijät eivät ole kuitenkaan koskaan epäilleet, etteikö turkki olisi aito susiturkki. Vasta tarkka vierailijaryhmä Metsästysmuseosta antoi vinkin, että susiturkkia kannattaisi tutkia tarkemmin. Metsästysmuseon kokoelmissa olleita samannäköisiä turkkeja oli analysoitu tieteellisesti ja päädytty siihen, että turkit olivat peräisin Siperian vuohesta.
Koska Lottamuseon turkki oli tarkoitus sijoittaa uudistettuun perusnäyttelyyn keväällä 2021, tuntui tärkeältä lähettää turkista sitä ennen karvanäyte Luonnontieteellisen keskusmuseon konservaattorien tutkittavaksi ja saada varmuus heränneille epäilyille. Vastaus konservaattorilta tulikin nopeasti. Näyte ei ollut sudenkarvaa, vaan todennäköisesti vuohieläimen karvaa. Vuohieläimille on tyypillistä alusvillan puuttuminen, sudella taas pitäisi olla tiheä alusvilla ja lisäksi tuuheahko peitinkarva.

Valkoisen vuohen lottakanttiini oli saanut nimensä uljaan nimikkoeläimensä mukaan.
Muuttuuko turkin arvostus ja asema museoesineenä?
Kiinnostavaa tulee olemaan, miten ilmavalvontalotan susiturkin ”muuttuminen” vuohiturkiksi otetaan yleisön keskuudessa vastaan. Kuulostaako vuohiturkki vähemmän kiehtovalta kuin susiturkki? Haluavatko toimittajat lehtikuviin ilmavalvontalotan vuohiturkin?
Esineen status museossa riippuu aina pitkälti tulkinnoista ja merkityksistä, jotka esineelle annetaan. Lottamuseon turkilla on takanaan monivaiheinen historia näyttelyesineenä ja oma muodonmuutostarinansa. Turkki kertoo myös Lottamuseon ja kokoelmatyön historiasta. Olisiko sillä näillä eväillä mahdollisuus päästä kokoelmaesineeksi puuttuvista alkuperätiedoista huolimatta?
Lottamuseon uudessa perusnäyttelyssä voit testata, olisitko erottanut susiturkin ja vuohiturkista!
Kansikuvan lähde: Myrskytuuli lottana -tyttöromaanin kansi (1944)