”Pannukakkuja pyrkii minun ohukkaistani tulemaan, vaikka kuinka koettaisin parastani”, valitteli nuori rouva ystävälleen rovastinnalle.
”Niin ystäväiseni, ohukkaiden onnistumiseen vaikuttavat useat seikat. Munat ja kerma tekevät ohukkaat kuohkeiksi, liian runsas jauhomäärä tekee ne raskaiksi. Oletko pannut vettä ohukaistaikinaan?”
”En toki.”
”Niin, mutta pieni vesimäärä juuri antaakin niille tuon miellyttävän huokoisuuden. Veden ja jauhot minä vatkaan jo pari kolme tuntia ennen paistamista kiiltäväksi seokseksi ja jätän sen peitettynä turpoamaan. Ennen paistamaan ryhtymistä sekoitan joukkoon vatkatut munat, maidon ja viimeiseksi vaahdoksi vatkatun kerman. Kun olen paistanut ensimmäiset ”koekakut” niin maistan, ja jos vaatii, maustan taikinan suolalla ja sokerilla. Tärkeää on myös, että saa ohukaispannun alle oikein sopivan tulen, hyvän ja tasaisen. Äkkitulella ne helposti kärähtävät liian tummiksi. Jos ne taas hiljaisella tulella vain kiehua pihisevät, tulee niistä liian tiiviitä ja sitkeitä. Ohukkaitten tulee myös olla nimensä mukaisia, todellakin ohuita. Älä siis pane pannuun taikinaa kukkuramitalla.”
”Niin täti”, sanoi rouva innostuneena, ”olen kyllä aavistanut, että siinä mahtaa olla joitakin tuollaisia niksejä, joita en ole arvannut ottaa huomioon.” Painaen ne mieleensä hän kirjoitti muistikirjaansa ainemäärät:
Rovastinnan ohukkaat
3 dl vettä
4 dl vehnäjauhoja
3 munaa
½ l maitoa
¼ l paksua kermaa
2-3 rkl sulaa voita
Kuva: Rovastinnan ohukkaat kera mustikkarahkan ja suklaahippujen.
Lähde: Kotiliesi No 3 vuodelta 1934
Testasin gluteenittomana, mut oli kyllä lisättävä yks muna ja vähän jauhoja, jotta pysyivät kasassa ?