Toisen maailmansodan aikana tarvittiin koko yhteiskunnan työpanosta. Osa sotaponnistuksiin osallistuneista naisista kuului Lotta Svärd -järjestöön, mutta mukana oli myös esimerkiksi työvelvollisia, työtyttöjä, sotilaskotisisaria, Marttoja ja työläisnaisia. Sotatoimialueella toimineista naisista noin 40 prosenttia kuului Lotta Svärd -järjestöön.
Työvelvollisuus Suomessa
Työvelvollisuus lain nojalla voitiin määrä tiettyihin ikäluokkiin kuuluvat Suomen kansalaiset tekemään maanpuolustukselle tai yhteiskunnassa muuten tärkeää tai välttämätöntä työtä. Vuoden 1939 työvelvollisuuslaki kosketti aluksi vain maanpuolustuksellisia tehtäviä. Vuonna 1942 työvelvollisuuslaki laajeni koskemaan väestön toimeentuloa ja talouselämän ylläpitämiselle tärkeitä tehtäviä. Naisten työvelvollisuus ulottui nyt kaikkiin 15–65-vuotiaisiin, työkelpoisuusluokan mukaan.
Naiset osallistuivat talkoisiin, ompelivat puolustusvoimille, siivosivat pommitusten jälkiä, avustivat sairaaloissa esimerkiksi siivoojina, laudoittivat ikkunoita ja muonittivat kotinsa menettäneitä perheitä. Vapaaehtoistyötä saatettiin tehdä vain yksi tunti viikossa. Töiden ajaksi perheelliset naiset saattoivat sijoittaa lapsensa maalaistaloihin, lastenseimiin tai Naisten Työvalmiusliiton puistotätien huomaan.
Työvalmiusnaiset hoitamassa lapsia. (SA-kuva)
Vapautuminen ja stigma
Vuonna 1942 alle 15 ja yli 65-vuotiaat, sairaat, vammautuneet, raskaana olevat tai huoltovelvolliset naiset oli vapautettu työvelvollisuudesta. Pelkkä naimisissa olo ei toiminut työnteon esteenä, vaikka toisinaan näin ajateltiin.
Naisten Työvalmiusliiton henkilökunta toimistossaan Helsingissä. (Museovirasto)
Viranomaisten määräämän työvelvollisuuden ulkopuolella olivat myös naiset, jotka jo työskentelivät maataloustyössä. Työvelvollisuusmääräyksen saattoi välttää myös etsimällä itselleen työn, jolloin säästyi hyvin raskailta töiltä. Työvelvollisuuden suorituspaikka oli tällöin myös itse valittu. Epämieluisaa työpaikkaa oli hankala vaihtaa ja se onnistui vain hyvin perustein. Ikävästä työstä ei myöskään voinut luistaa, sillä poliisi valvoi työvelvollisuuden täyttymistä rangaisten velvollisuuden laiminlyönnistä.
Naiset hakeutuivat töihin ja liittyivät järjestöihin, joiden tehtävissä työvelvollisuus täyttyi, osittain myös välttääkseen työvelvollisuuteen assosioitua stigmaa. Työvelvolliseksi ”joutumista” pelättiin, sillä rintamalla työskennelleitä työvelvollisia naisia pidettiin toisinaan siveettöminä. Töihin hakeutuneet tai vapaaehtoiset naiset saattoivat myös paheksua töihin ”pakotettuja” työvelvollisia.
Käytettyjen hylsyjen pesu ja lakkaus.
Työvelvollisten naisten työ
”Olemme nyt armeijan palveluksessa. Teemme Molotovin koktailpulloja. Kaupungilta on kerätty tyhjät Alkon pullot ja niitä me täytämme pensalla, korkitamme ja kiinnitämme niihin sytytystikut. Sormet ovat terävistä korkeista hankautuneet haavoille ja haju aiheuttaa pahoinvointia.” – Kyllikki Pihlajamaa
Työvelvolliset naiset hoitivat kaikenlaisia tehtäviä. Maaseudulla ja metsissä olivat vastassa sadonkorjuut, uittotyöt ja hakkuut. Pesulajunissa oli paljon työvelvollisia, jotka pesivät kuukausittain noin 70 000 kiloa sotilaiden pyykkiä. Naiset hoitivat fyysisesti raskaita töitä kuten valajien, lumppujen paalittajien ja lastaajien töitä. Sotatarviketeollisuudessa työskenteli noin 72 500 naista valmistaen kaikkea käsikranaateista polkupyöriin.
Suursiivous Uuksussa, Suistamossa.
Naisia toimi myös raitiovaunujen kuljettajina, yleisradion kuuluttajina ja ääniteknikkoina, lasinleikkaajina, muurareina, sähkönkäämijöinä, kirvesmiehinä, kattotiilen tekijöinä, suutareina, maalareina ja postinkantajina. Naisia työskenteli myös teurastamoissa, kehräämöissä ja jalkineteollisuudessa turvaamassa puolustusvoimien liha- ja vaatetustarvetta. Viihdytyskiertueilla naiset tarjosivat ajanvietettä sotilaille. Lisäksi naisia työskenteli myyjinä, konttorityöntekijöinä ja virkamiehinä vaativissakin esimiestehtävissä.
Vapaa-aikaa eikä lomia ollut sillä talkootyöt odottivat työajan ulkopuolella. Uupuminen ja loppuun palaminen oli tavallista. Tavallisimmin tehtäviin perehdytti työtoveri, koulutusta ei juuri tehtäviin annettu.
Lue lisää muista naisista lottien rinnalla. Aiemmin olemme julkaisseet jutun Sotilaskotisisarista.
Kenestä haluaisitte kuulla seuraavaksi?
