Oliko prinsessoilla voileipäkakkuja?
Aloittelin tutkailemalla aihetta, yhdestä lempikeittokirjastani, Jenny Åkerströmin Prinsessojen keittokirja vuodelta 1939 (Otava kustannus).
Löytyisikö sieltä mainintaa voileipäkakusta?
No, jonkinsortin ohje löytyi, nimittäin juovikkaat voileivät. Reseptissä voileipä on rakennettu kakun tapaan kerroksittain, muttei päällystetty millään ”kräämillä”. Liekö tästä Jennyn ohjeesta kehittynyt jonkinsortin idea, nykypäivinäkin tunnettuun perinteisen kahvipöydän juhlaherkkuun, mene ja tiedä.
Varsinaista tietoa suolaisen kakun historiasta löytyy harvakseltaan. Kuljemme usean vuosisadan taa 1700 -luvun alkuun. Tanskalainen näytelmäkirjailija Ludvig Holmberg, mainitsee voileipäkakun näytelmäteoksessaan.
Ruotsiin voileipäkakkujen reseptiikkaa rantautui 1940-luvun alussa. Naapurimaassa otettiin innolla vastaan erilainen kahviherkku, johtuen varmasti osaksi heillä vallitsevaa vahvaa voileipäperinnettä.
Voileipäkakku saapuu Suomeen
Suomalainen juhlakansa lämpeni hiukan hitaammin ajatukselle. Osaksi vakiintumiseen vaikuttivat sotiemme vaikutukset, jotka väistämättä heijastuivat ruokakulttuurimme taantumisena.Näin ollen voileipäkakku saapui jäädäkseen osaksi suomalaisten juhlaserviisiä 50 -luvun lopulla. Martat, pienviljelijäyhdistykset, osuuskunnat ym. kerhot järjestivät kakkukursseja halukkaille. Perheenemännille suunnattu lehti Kotiliesi käsitteli samaista aihetta artikkeleissaan, vuosina 1956, 1957 sekä 1961.
Presidentin linnassa itsenäisyyspäivän vastaanotolla vuonna 1961 oli ensimmäistä kertaa voileipäkakkuja tarjolla juhlaväen iloksi.
Muokataan vanhaa reseptiä!
Nykytrendit vaikuttavat klassikkoon. Enemmän sääntö kuin poikkeus on muokata ohjeita moderneiksi raaka-aineiden käytön osalta, sisällöiltään ja muodoltaan. Mieltymykset, eettiset ajatukset sekä ruokarajoitteet näkyvät arjessamme. Enenevässä määrin huomioitava, gluteeniton, laktoositon, maidoton, vegaani ruokavaliot. Miksei muokattaisi vanhaa, jotta saadaan kiinnostus säilymään! Hyväksi havaittu klassikko muuntuu ja taipuu kyllä moneksi.
Vinkkejä valmistukseen
Perinteisesti voileipäkakku valmistetaan tummasta ja vaaleasta, mieluusti muutaman päivän vanhasta vuokaleivästä. Täytteiksi voidaan valita likipitäen mistä itse, tai juhlaväen tietää pitävän. Liha, kala, kana tai kasviksia pääraaka-aineeksi. Makua tuomaan hedelmät, kananmuna, juustot, suolakurkku, paprika, riippuen pääraakaineen valinnasta.
Ainekset sekoitetaan täytetahnaksi tuorejuuston, sulatejuuston, majoneesin, vatkatun voin, smetana tai kerman kanssa. Jotta saadaan napakka, makoisa täyttömassa aikaiseksi. Kuorruttamisessa henkilökohtaisesti pidän tavallisesta tuorejuustosta, jota voi notkistaa kerma tai maitotilkalla.
Koristelu on mielestäni se hauskin ja palkitsevin osa. Pienellä ripauksella luovuutta saa aikaiseksi mahdottoman kauniin lopputuloksen.
On kuitenkin muutama asia, jotka voisin nostaa huomioitavaksi, muutoin varsin helpon kakun valmistamisessa. Ole rohkea, ja kostuta riittävästi välikerroksien leipiä. Kakkuaihion kokoamisen jälkeen, napakka paketointi leivinpaperiin ja kylmäsäilytykseen vuorokaudeksi, ennen koristelua ja tarjoilua.
Näillä muutamalla ylen yksinkertaisella muistisäännöllä lopputulos varmasti onnistuu, ensikertalaiseltakin.
Ellette halua kuitenkaan itse lähteä harjoittelemaan voileipäkakun tekoa. Löytyy apu varsin läheltä, täältä Tuusulasta. Lottamuseon kanttiinissa valmistuu voileipäkakut aidoista, tuoreista raaka-aineista, perinteitä kunnioittaen.
Kakkupalvelun tilaus onnistuu sukkelasti verkkosivujemme, Lottapuodin kautta.
www.lottamuseo.fi
Kaikille kanssasisarille ja veljille toivotan rohkeutta kokeilla uusia asioita.
