Yleisin itsenäisyyspäivän tapa on sytyttää kaksi kynttilää ikkunalle iltakuudelta. Tapa on kuitenkin vanhempi kuin itsenäisyyden sata vuotta, ja liittynyt moninaisiin juhlaperinteisiin. Valoilla ja tulilla on juhlistettu tärkeitä tapahtumia antiikin ajoista lähtien. Pohjolassa valot luovat erityistä tunnelmaa pimeänä vuodenaikana.
Juhlavaloa hallitsijan kunniaksi
Kynttilöitä sytytettiin ikkunoille kuningasperheen syntymäpäivinä. Tiedetään, että Tukholmassa 1600-luvulla kaupunkiin sytytettiin soihtuja ja kynttilöitä juhlistamaan hallitsijaa.
Palavat kynttilät ovat näyttäneet arvokkailta. Aikoinaan ne ovat myös viestineet varakkuudesta, sillä kaikilla ei ollut niihin varaa. Hallitsijoiden syntymäpäivät olivat merkittäviä juhlapäiviä, ja ne enteilivät myöhemmin yleistyvien kansallispäivien luonnetta. Päivät olivat yleisiä juhla -ja vapaapäiviä, ja niitä juhlistettiin myös juhlavalaistuksin.
Kynttilöitä on käytetty Suomen kaupungeissa pimeän ajan juhlavalaistukseen jo 1700-luvulta alkaen. Ruotsin kuninkaiden ja Venäjän keisarien vieraillessa Suomessa otettiin heidät vastaan valaistuin kaduin. Katujen varsille olevien talojen ruutuikkunoihin sytytettiin kynttilät. Kynttilöiden viereen laitettiin hallitsijan kuva, jota liekit valaisivat.
Suurmiesten juhlintaa
Kun autonominen Suomi 1800-luvulla löysi omat suurmiehensä, heidän merkkipäiviään juhlittiin jälleen soihduin ja kynttilöin. Maamme laulun kirjoittajaa, runoilija Johan Ludvig Runebergia juhlittiin näyttävästi jo hänen elinaikanaan. Runoilijan syntymäpäivästä 5. helmikuuta muodostui opiskelijat Päivän juhlinta sai vaikutteita keisariperheen syntymäpäivien vietosta sekä keskiajalta juontavasta saksalaisesta yliopisto-opiskelijoiden tavasta tervehtiä kunnianarvoisia opettajiaan näyttävin soihtukulkuein. Kahden kynttilän poltto ikkunalla Runebergin päivänä yleistyi 1800-luvun lopussa Suomen kaupungeissa.
Ajatus itsenäisestä Suomesta
Venäläistämiskaudella 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa kenraalikuvernöörit kielsivät julkiset juhlatervehdykset ja soihtukulkueet. Nimettömässä kiertokirjeessä kehotettiin Runebergin päivänä helsinkiläisiä polttamaan kynttilöitä ikkunoilla. Eräs kauppahuone jopa jakoi kynttilöitä varattomille kaupunkilaisille 2400 kappaletta, jotta mahdollisimman moni voisi ilmaista mieltään. Kynttilöitten sytyttäminen ikkunoihin 5. helmikuuta ilmaisi äänetöntä protestia Venäjää vastaan ja oli kannanotto Suomen itsenäistymisen puolesta.
Kaksi palavaa kynttilää kadunpuoleisissa ikkunoissa toimi myös samalla ajanjaksolla viestinä jääkäreille. Jääkärit matkustivat salaa Suomesta Saksaan saamaan sotilaskoulutusta. Jääkäreille kaksi kynttilää oli merkkinä turvallisesta majapaikasta.
Joulukuun kuudes
Suomen itsenäisyyspäivää vietettiin ensimmäisen kerran vuonna 1919. Valtioneuvoston itsenäisyyspäiväksi kirjaama 6.12. oli päivä jona vielä Venäjän keisarikunnan alaisuudessa olleen Suomen eduskunta hyväksyi senaatin laatiman itsenäisyysjulistuksen. Suomi siis valitsi itsenäisyysjulistuksen päivän kansallispäiväksi Yhdysvaltojen tapaan. Kansallispäiviksi eri maissa on vakiintunut esimerkiksi perustuslain säätämisen päivä, hallitsijan syntymäpäivä tai vallankumouksen muistopäivä.
Kuva: Itsenäisyyspäivän 20 -vuotisjuhlaliputus ja ilotulitus Viipurissa. Museovirasto / Historian kuvakokoelmat.
Itsenäisyyspäivän vieton tavat linnan juhlineen, jumalanpalveluksineen ja liputuksineen vakiintuvat 1920-luvun aikana. Vuonna 1927 Itsenäisyyden Liitto suosittelu kahden kynttilän polttamista ikkunoilla iltakuuden ja kahdeksan välillä. Kynttilöiden poltosta tuli näin myös itsenäisessä Suomessa kansallispäivän juhlatapa. Se lienee myös itsenäisyyspäivän tavoista se, joka eniten koskettaa myös tavallisia kansalaisia -linnan juhlien katsomisen lisäksi.
Joka ikkunalla kaksi kynttilää
Mäen rinteen alla talo törröttää, joka ikkunalla kaksi kynttilää. Joulukirkkoon -laulu on peräisin vuodelta 1898.
Immi Hellénin sanoittamassa joululaulussa vuodelta 1898 lähdetään aikaisin aamuviideltä joulukirkkoon. Kirkkoon matkaavien ilona tien varren talojen ikkunoihin on sytytetty juhlavalaistukseksi kaksi kynttilää.
Entä miksi kynttilöitä on kaksi? Alun perin vanhojen talojen ikkunoissa oli kaksi ruutua, joiden edustalle oli kumpaankin luontevaa sijoittaa yksi kynttilä. Se miksi juhlavalaistukseksi 1700- ja 1800 -lukujen taloissa yleistyi kahden kynttilän polttaminen lienee johtunut tästä. Luku kaksi voi tämän päivän ihmiselle edustaa monia asioita. Joulukuun kuudentena se voi symboloida kotia ja isänmaata. Joulun odotuksen ja toisen adventtisunnuntain läheisyydessä kynttilöiden viesti voinee liittää myös joulun odotukseen.
Menneiden sukupolvien muistolle
Jos haluat kannattaa ja vaalia lottaperinnettä ja kunnioittaa lottien työtä voit hankkia Lottamuseon Lottapuodista Lotta Svärd -kynttilän. Antiikkikynttilässä on Lottamerkki. Saatavissa myös Lotta Svärd 100 -pöytäkynttilä, joka on valmistettu Lotta Svärd 100 vuotta -juhlavuodelle 2021, jolloin tulee kuluneeksi sata vuotta Lotta Svärd -järjestön perustamisesta.
Kuva: Lotta Svärd -antiikkikynttilä Lottapuodista.
