Varjossa honkien on lottakanttiini….
Varojen kerääminen kahvila- ja kioskitoimintaa järjestämällä oli olennainen osa Lottajärjestön toimintaa jo 1930-luvulta alkaen.
Nostalgisten Naisten kuva-albumista: Muistoja Viipurista
Viipuri oli 1930-luvulla Suomen toiseksi suurin ja samalla Suomen kansainvälisin kaupunki.
Johtajatar Fanni Luukkosen joulumietteitä
Joulu on kotien juhla. Kaikki perhepiiriinsä kuuluvat pyrkivät silloin omiensa luo.
Jouluaskareiden almanakka
Ei mikään kuukausi vuoden kuluessa ole niin tehtäviä täynnä kotitalouden työntekijälle eikä siinä määrin kysy perheenemännän järjestely -ja työkykyä kuin alkava joulukuu. Vähän avustaaksemme perheenemäntiä joulukuun kotitaloustöiden suunnittelussa olemme koettaneet laatia yleiskatsauksen eli almanakan kotitalouden jouluaskareista. Almanakka tulee käsittää ainoastaan yleiseksi muistilistaksi, jota kukin koti omien olojensa mukaan muuttaa ja täydentää. Joulukuun 1 p. Tähän…
Nostalgisten makeisten maailmassa
Viime vuosituhannen alussa karamellien käärepapereilla on ollut niin suuri merkitys, että välillä varsinainen syötävä tuote on ollut toissijainen seikka. Käärepapereilla saatettiin jopa kiertää määräyksiä ja levittää poliittisia kannanottoja. Kun kenraalikuvernööri Bobrikov v. 1901 kielsi suomalaisten postimerkkien käytön, Karl Fazer painatti kääreisiin suomalaisia postimerkkejä kieltopäivän postileimalla. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo Vuoden 1909 kuluttaja puolestaan sai käsiinsä Suomen…
Hieman vihkimä- ja kihlasormuksista
Sormuksen käyttäminen aviollisen uskollisuuden valan merkkinä on ollut tapana jo Rooman vallan ajoilta asti.
Toipilaskodin käsinkirjoitetut Sorja-lehdet
Lotta Svärd -järjestö hankki vuonna 1940 Karkusta Rautaveden rannalta ”siirtolottakodin” talvisodassa kotinsa menettäneille karjalaisille lotille.
Villasukat, joita ei koskaan käytetty
Villasukkiin liittyvä tarina antaa niille samalla erityisen arvon museoesineenä Lottamuseon kokoelmissa.
Sään merkeistä ennustaminen
Kuva: Sa-kuva / Sade on yllättänyt pyykinkuivaajat Uudellakirkolla Hallilan parantolassa vuonna 1942 Eiköpä jokainen meistä tuntene kotikulmiltaan jonkun henkilön, tavallisesti jo sivu keski-iän päässyttä, joka omiksi ja naapuriensa tarpeiksi ennustelee heinäpoudat sekä sateet ja muut tarpeelliset säänvaiheet. Tarkkaamalla ilmojen vaihteluita ja kotipuolessaan ehkä esiintyviä erikoisuuksia voi kuka tahansa kehittyä melkoiseksi sääennustajaksi, varsinkin jos on käytettävänä…
Juhannusyön lemmentaikoja
Keskikesän valoisana yönä, jolloin luonto on kauneimmillaan ja ihmisen mieli herkimmillään, herää nuorten mielissä omituinen onnen ja lemmen kaipuu.
Syvärannan piano – Minna Craucherin lahja
Lottamuseon kokoelmiin kuuluu valkoiseksi maalattu Hellas-piano, jota kutsutaan ”Minna Craucherin pianoksi”.
Häämatkan järjestelyistä
Onhan oikeastaan sangen nurinkuristakin aloittaa yhteinen elämänvaellus junassa tai laivassa heti väsyttävän häätouhun jälkeen ja liittää ensimmäiset muistot matkan rasituksiin.
Lottamuseon Nostalgiset naiset on Vuoden museopedagoginen teko
Suomen museopedagoginen yhdistys Pedaali ry on myöntänyt Vuoden museopedagoginen teko -palkinnon Lottamuseon Nostalgiset Naiset -projektille.
Erään morsiuskruunun tarina
Etelä-Pohjanmaalla syntynyt tukholmalainen konsuli Jakob Hedgren lahjoitti Lotta Svärd -järjestölle lottakruunun vapaussodan 15-vuotismuistopäivänä 16.5.1933.
Susiturkki symboloi ilmavalvontalottien kestävyyttä, rohkeutta ja sisua
Valokuvat suomalaisista ilmavalvontalotista tähystämässä ilmavalvontatorneissa lentokoneita levisivät toisen maailmansodan aikana laajalle ulkomaita myöten. Lotat saivat käyttöönsä susiturkkeja puolustusvoimilta ja yksityishenkilöiltä. Turkit olivat yleensä yhteiskäytössä.
Kohteliaisuus on naisellisuuden kruunu
Hyvä käytös nojaa kokonaiseen maailmankatsomukseen, vakaantuneeseen käsitykseen maailmasta, ihmisestä ja ihmisen tarkoituksesta.
Nostalginen lottapuku ennen ja nyt
Lottapuvun malli hyväksyttiin vuonna 1922. Lotta Svärd -järjestön säännöissä annettiin puvun käytöstä tarkat ohjeet.
Kieltolain salat ja jazzin rytmit Suomessa
1920-luvun suomalaista vilkasta ravintolakulttuuria leimasi kieltolaki. Vuonna 1919 voimaan tullut laki kielsi alkoholin valmistuksen, maahantuonnin, myynnin, kuljetuksen, varastoinnin, anniskelun ja nauttimisen.