Lottamuseon museokahvila Lottakanttiinissa vietetään 24.–29. tammikuuta kansallista Lottaruokaviikkoa. Viikon teemana ovat kotimainen ruoka ja ruokaympyrä. Viikon tarkoituksena on muistuttaa kotimaisen ruoan erinomaisuudesta ja helposta saatavuudesta sekä kertoa lottien ruoanvalmistusperinteistä ja arjen neuvokkuudesta.
Tiedätkö, kuka toi ruokaympyrän Suomeen?
Ruokaympyrällä ja lotilla on mielenkiintoinen yhteys, nimittäin Lottakanttiinien päällikkönä lottauransa aloittanut kotitalousopettaja Tellervo Hakkarainen. Hakkarainen teki 1940- ja -50-luvuilla useita opintomatkoja Yhdysvaltoihin. Hän perehtyi siellä muun maussa itsepalveluruokaloihin, pakasteiden ja puolivalmisteiden käyttöön sekä ravitsemussuosituksiin ja ruokaympyrään.
Tellervo Hakkarainen opintomatkalla Yhdysvalloissa 1948-1949. Hakkarainen kuvassa oikealla (Lottamuseon kokoelmat)
Ruokaympyrä (myös ravintoympyrä) on pyöreä diagrammi, jonka avulla havainnollistetaan ravinnon monipuolisuutta ja eri elintarvikeryhmien suositeltua määrää ruokavaliossa. Ruokaympyrä oli Yhdysvalloissa päivitetty toisen maailmansodan aikana auttamaan ihmisiä ylläpitämään ravitsemussuosituksia myös sodan aiheuttaman pula-ajan aikana.
Hakkarainen vaikuttui ruokaympyrästä ja toi sen tuliaisina pakastekaapin ja pyykinkuivaustelineen ohella Suomeen. Ruokaympyrää kutsuttiin aluksi nimellä ”the basic seven”, jonka Hakkarainen nimesi suomeksi ”perusseitsikoksi”. Lähteistä päätellen malli esiteltiin vuonna 1950 Kotiliesi-lehdessä, jossa tuona aikana ravitsemusvalistus oli paljon esillä. Tätä kautta malli levisi laajempaan tietouteen.
Korvakuulolla kokiksi -radio-ohjelma, vaaleassa mekossa Tellervo Hakkarainen (Lottamuseon kokoelmat)
Ruokaympyrä otettiin käyttöön myös Työmaahuolto Oy:ssä, missä Hakkarainen tuolloin työskenteli toimitusjohtajana. Lakkautetun Lottajärjestön tilalle perustettu Suomen Naisten Huoltosäätiö päätti auttaa sodan ajan tehtävistä vapautuneita ja kodin menettäneitä lottia tarjoamalla työtä. Perustettiin uusi muonitusyhdistys eli Työmaahuolto ry., myöhemmin Työmaahuolto Oy. Sen tehtävänä oli järjestää työpaikkaruokailu eri puolille Suomea.
Ruokaympyrästä ja lautasmallista
Suomen Valtion ravitsemusneuvottelukunta perustettiin vuonna 1954 ja tämä kyseinen taho on ollut vastuussa ravitsemussuositusten antamisestä tästä lähtien. Valtion ravitsemusneuvottelukunta sovelsi Hakkaraisen Suomeen tuomaa mallia kuusiosaiseksi ympyräksi, jossa kaikki lohkot olivat samankokoiset. Lohkojen kokoa suhteessa toisiinsa muutettiin 70-luvulla, ja samalla ruokaympyrä myös täydentyi Ruotsissa käytetyllä ruokakolmion mallilla, joka oli lähtökohtaisesti erilainen visuaalinen tapa esittää suosituksia, mutta ei sinänsä tuonut suosituksiin muutoksia.
Amerikkalainen Basic 7 ja myöhemmin Suomessa käyttöön otettu kuusiosainen ruokaympyrä (KAMU Espoon kaupunginmuseo)
Verifioitua, yksiselitteistä tietoa lautasmallin ”keksijästä/keksijöistä” on ollut melko haastavaa löytää. Keksijäksi on arveltu mm. erään ruotsalaisen lihatalon työntekijää. Lautasmalli voidaan ajoittaa 80-luvun loppuun Ruotsiin ja Englantiin ja tarkemmin näiden diabetesliittojen antamiin ravintosuosituksiin. Vuonna 1993 ruotsalaiset ja englantilaiset tutkijat julkaisivat omilla tahoillaan lautasmallia käsitteleviä vertaisarvioituja artikkeleita.
Suomessa lautasmalli omaksuttiin nopeasti ja mm. 1994 Sydänliitto esitteli jo vuoden 93 artikkelin pohjalta lautasmallin mukaista suositusta. Virallisesti lautasmalli näkyi Valtion ravitsemusneuvottelukunnan ravintosuosituksissa vuonna 1998. Aiempi, ensimmäinen suositus, joka perustui ruokaympyrään oli vuodelta 1987. Vuoden 1998 uudistuksen jälkeen aiemmat mallit, ruokaympyrä ja -pyramidi pysyivät lautasmallin ohella käytössä. Ruokaympyrästä luovuttiin vanhentuneena vasta myöhemmin ja vuonna 2005 ei ole enää mukana suosituksissa.
Tellervo Hakkarainen opintomatkalla Chicagossa (Lottamuseon kokoelmat)
Lotat ja ruoka
Ruoka on ollut Lottatoiminnan keskiössä alusta lähtien. Lottana olo merkitsi käytännön työtä maanpuolustuksen hyväksi, ja työ jakaantui viiteen jaostoon suojeluskuntaa avustavien tehtävien mukaisesti: lääkintä, varustyö, keräystoiminta, toimisto- ja viesti sekä muonitus. Muonitusjaoston tehtävänä oli huolehtia suojeluskuntien muonituksesta ja jaostoon kuuluvien lottien koulutuksesta rauhan aikana. Liikekannallepanon sattuessa jaoston tehtävänä oli myös asettaa tarpeellinen määrä muonituslottia suojeluskuntajärjestön käyttöön.
Laita seurantaan Lottamuseon Facebook ja Lottakanttiinin Instagram.
Lottakanttiinin lounaslista
Ti 24.1. Paahdettu palsternakkakeitto G, L / Haukipihvejä, perunaa ja kananmunakastiketta G, L
Ke 25.1.Talvivihanneskeitto G, L / Sieni-vihreäpapufrittata, lanttu-perunamuusi G, L
To 26.1. Hernekeitto Krannin tilan herneistä G, L ja tosi köyhät ritarit L / Silakkarullat ja haudutettua kaalia G, L
Pe 27.1. Purjo-perunasosekeitto G, L / Jauhelihamureke porsaan jauhelihasta, keitetyt perunat ja sipulikastike L
La 28.1. Kinkkukeitto G, L
Su 29.1. Savumuikkukeitto G, L
Tervetuloa lounaalle Lottakanttiiniin!
Lähteitä ja julkaisuja:
Armstrong, J.; lean, M. E. J. 1993. The plate model for dietary education. Proceedings-nutrition society of London. Cambridge University Press, p. 19A-19A.
Camelon, KM, Hadell, K, Jamsen, PT, Ketonen, KJ, Kohtamaki, HM, Makimatilla, S & DIAS Project Grp 1998, ’The Plate Model: A visual method of teaching meal planning’, Journal of the American Dietetic Association, vol. 98, no. 10, pp. 1155-1158. Maksumuurin takana: https://www.sciencedirect.com/science/article/abs/pii/S0002822398002673
Ingman, Marika. 2020. Ravintosuositukset eli ruokaympyrät täyttivät 70 vuotta – silti syömisessämme on vielä parannettavaa. Coachinman.fi [Www-blogi). Saatavissa: https://www.coachingman.fi/single-post/2020/09/01/ravintosuositukset-eli-ruokaympyr%C3%A4t-t%C3%A4yttiv%C3%A4t-70-vuotta-silti-meill%C3%A4-on-sy%C3%B6misess%C3%A4-viel. (Viitattu 17.11.22).
Järvinen, Saraleena. 2019. ”Oikea ravinto vie terveeseen huomispäivään”: ravitsemusvalistuksen rakentuminen Kotiliesi-lehdessä 1950-luvulla. Helsingin yliopisto, Kasvatustieteellinen tiedekunta, Pro-gradu. Saatavissa: http://hdl.handle.net/10138/311534. (Viitattu 17.11.22.)
Kaikkien tunteman lautasmallin juuret ruotsalaisessa lihatalossa. 2020. [HKScan oy mediatiedote.] Saatavissa: https://www.hkscan.com/fi/uutishuone/product-release/2020/05/kaikkien-tunteman-lautasmallin-c3661222/. (Viitattu 17.11.22.)
Luikku, Susanna. 2019. Tuttu ravintosuositusmalli ruokaympyrä oli tuontitavaraa Yhdysvalloista. Yli 65 vuoden aikana ravintosuositusten puolella paljon on muuttunut. Aluksi ongelma oli puute, nyt ylipaino ja sen riskisairaudet. apu.fi. [Www-julkaisu.] Saatavissa: https://www.apu.fi/artikkelit/valistuksen-vaiheet-mita-saa-syoda-nain-ravintosuositukset-ovat-muuttuneet. (Viitattu 17.11.22.)
Mustajoki, Pertti. 2019. Ruokanobel lautasmallin keksijöille. [Www-blogi.] Saatavissa: https://www.perttimustajoki.fi/ruokanobel-lautasmallin-keksijoille/. (Viitattu 17.11.22.)
Nydahl Margaretha, Gustafsson Inga-Britt, Eliasson Margit, Karlström Brita. 1993. A study of attitudes and use of the plate model among various health professionals giving dietary advice to diabetic patients. J Hum Nutr Diab 1993; 6:163-70. Maksumuurin takana: https://onlinelibrary.wiley.com/doi/abs/10.1111/j.1365-277X.1993.tb00359.x.
