Lomamatkan virkistävyys ulottuu pitemmälle kuin varsinaisiin lomamatkapäiviin. Loman suunnittelu ja lomakokemusten muistelu valokuvien, postikorttien, matkamuistojen, tuliaisten tai lomalla omaksuttujen uusien ruokalajien muodossa pitkittävät loman vaikutusta.
Suomalainen kesäloma oli 1920- ja 1930-luvulla lyhyt, ja se vietettiin usein sukulaisten luona maalla, järjestöjen tai yksityisten omistamissa kesäkodeissa, täysihoitoloissa, kansankylpylöissä tai retkeillen ja telttaillen kotimaassa. Lomamatkoille lähdettiin pyörällä, veneellä, junalla tai autolla. Kesämökkeily alkoi yleistyä vasta sotien jälkeen.
Lili Marleen -nimellä tunnettu iskelmä oli toisen maailmansodan aikana suurmenestys yli rintamalinjojen. Laulusta tehtiin yli 20 erikielistä versiota. Suomeksi laulu levytettiin vuonna 1942. Kirjailija Olavi Paavolainen, joka palveli Päämajassa Mikkelissä, on kertonut, että Lili Marleenin maine alkoi kiinnostaa myös Suomen armeijan ylipäällikköä, marsalkka Mannerheimia. Mannerheim lähetti adjutanttinsa etsimään levyä mikkeliläisistä musiikkikaupoista. Kun levyä ei löytynyt,…
…ja kun sitten leivokset on varustettu ohuilla nauhoilla, ovat ne valmiit kuusen oksaan ripustettaviksi. Olkaa varmat, että niitä siellä ihaillaan!
Tosiasiahan on, että elokuvateatterien vaikutus ei suinkaan rajoitu vain siihen yleisöön, joka käy niiden näytännöissä, vaan että se näytteille pantujen ohjelmalehtisten, mainoskuvien ja sanomalehti-ilmoitusten kautta kohdistuu paljon laajempiin piireihin.
Kirjailija Kersti Bergroth (Viipuri 1886-Helsinki 1975) tunnetaan parhaiten suositusta karjalaisaiheisesta näytelmästään Anu ja Mikko. Bergrothin laajaan tuotantoon vuosina 1911-1973 kuului romaaneja, viihdettä, näytelmiä, elokuvakäsikirjoituksia, lehtijuttuja ja aikakausjulkaisuja.
Pannumyssyillä on ollut lukuisia erilaisia koristelutapoja ja -aiheita. Yksi koristelutapa ovat olleet merkkimyssyt, eli esimerkiksi jonkun järjestön tunnusta kantavat myssyt.
”Ei makiaa mahan täydeltä”
Mitä kertovat lääkepullojen kielisignatuurit?
Pitämällä omista menoista tilikirjaa voi elää säästeliäästi.
Pikkulottien kesäleireillä opeteltiin käytännön taitojen lisäksi myös erilaisia laululeikkejä. Monille pienille paikkakunnille tämän kaltaiset seuraleikit levisivätkin juuri pikkulottien välityksellä.
Joka rakastaa suursiivouksen hurmaavaa sekamelskaa, ei antane kaavojen itseään vangita.
Suomi oli vuosina 1912-1939 urheilun suurvalta. Olympialaisissa Suomi oli mitalien saajana neljäntenä Yhdysvaltojen, Ison-Britannian ja Ruotsin jälkeen.
Laulaminen oli kansakoulussa keskeisin työtapa, koska katsottiin että laulamisella lapsi luontaisesti ilmaisee itseään.
Puvun tarina auttaa ymmärtämään, miten kansallinen historia ja järjestön vaiheet nivoutuvat yksilön elämään. Vaatteen vaiheet univormusta unohduksen kautta muistoesineeksi ilmentävät myös Lotta Svärd -järjestön historiaa.
Tärkeintä kaikessa on kuitenkin ystävällisyys sekä pieni huomaavaisuus silloin tällöin talonväen puolelta, sillä ylpeähenkisyys ja jäykkyys vierottavat pian ihmiset toisistaan.
Aikaihmisen ei tarvitse kenellekään niiata, vaan on hänen tervehdittävä kaikkia kumarruksella.
Pesulapäiväkirjasta saamme kuvan siitä, miten sotilaat saivat talvisodan ankarissa oloissa villaista ylle ja puhtaan paidan päälleen pesuloissa ja varushuollossa toimineiden lottien ja muiden naisten ansiosta.
Tapaintuomari ja rouva Kristiina vastaavat.
Kesä siivittää meidät suunnittelemaan huvimatkoja huolimatta siitä, että työtä ja kiirettä ei puutu.