Lottamuseon valokuvakokoelman inventointityö on aloitettu vuoden 2022 alussa. Museon kokoelmiin kuuluu noin 27 000 valokuvaa. Inventointityön edetessä esitellään Nostalgiset Naiset -blogissa Lottamuseon valokuvakokoelmien helmiä.
Tervetuloa aikamatkalle kanssamme!
Ravanin leiripäivät
Rauhan aikana lottajärjestö onnistui luomaan koulutuksen avulla organisaation, jolla oli valmiudet toimia tehokkaasti sota-ajan poikkeusolosuhteissa. Lottajärjestön suunnitelmallinen ja laaja koulutustoiminta vahvisti valtakunnallista lottatyötä ja järjestön keskeinen päämäärä olikin tarjota jäsenilleen koulutusta yhteiskunnallisesta asemasta riippumatta. Monille naisille Lotta Svärd -järjestön kurssit olivat 1920–1930-lukujen Suomessa ainoa mahdollisuus opiskeluun kansakoulun jälkeen.
Lottakoulutuksen tavoitteena oli antaa kaikille koulutuksen käyneille samat lähtökohdat toimia poikkeusolosuhteissa. Näin eri puolilta Suomea tehtäviinsä määrätyt lotat pystyivät sovittamaan toimintansa yhteen kriisitilanteessa.
Koulutuksen perustana oli paikallisosastojen järjestämät kaikille järjestön jäsenille tarkoitetut neuvontapäivät. Koulutuksen seuraava aste olivat piirikurssit eli peruskurssit. Aluksi piirikursseja järjestettiin vain lääkintä- ja muonitusjaoston jäsenille. Koulutustarjontaa laajennettiin suuren kysynnän ja käytännön työn synnyttämän tarpeen vuoksi. Muun muassa ensimmäinen kansliakurssi pidettiin vuonna 1927, ilmavalvontakoulutus alkoi piiritasolla vuonna 1930 ja varusjaoston koulutus kaksi vuotta myöhemmin.
Kesäisin lotille järjestettiin useamman päivän tai viikonkin kestäviä leiripäiviä. Tämä kyseinen kuvasarja Ravanin kylän leiripäiviltä vuodelta 1930 valottaa hienosti leiripäivien ohjelmistoa ja tapahtumia.
Kotiseututyötä Lottajärjestön paikallis- ja kyläosastoissa
Valtakunnallinen Lotta Svärd -yhdistys perustettiin vuonna 1921. Lottajärjestö aktivoi naisia niin kaupungeissa kuin maaseudullakin toimimaan yhdessä järjestötyön ja paikallisen huoltotyön parissa. Lottajärjestön organisaatio jakautui piiri-, paikallis- ja kyläosastoihin. Lottatoiminnan vaikutuksesta paikallistasolla kertoo hyvin se, että jo 1930-luvulla lähes jokaisessa Suomen kunnassa oli oma lottaosastonsa ja vuonna 1943 paikallisosastoja oli jo kaikkiaan 729.
Paikallisosaston johtokunnassa tehtiin päätökset, mihin varsinaisen järjestötoiminnan ulkopuolisiin tehtäviin osaston jäsenet osallistuivat. Näin jokaisen lottaosaston toiminta muotoutui paikallisten olosuhteiden ja tarpeiden mukaan.
Tässä kuvasarjassa esitellään Lotta Svärd -järjestön Iisalmen paikallisosaston toimintaa 1930-luvulla.
Lottien Ruotsin vierailu
Lottajärjestöllä oli jo 1930-luvulla hyvät kansainväliset yhteydet. Naisten vapaaehtoisesta maanpuolustustoiminnasta muodostui Itämeren rantavaltioita yhdistävä verkosto, johon myös norjalaisnaiset osallistuivat.
Etenkin suuret Pohjoismaalaiset tapahtumat keräsivät yhteen runsaslukuisen joukon lottajärjestöjen edustajia.
Esimerkiksi vuonna 1939 vietettiin Ruotsin lottien (Landstormskvinnoförbundet – S.L.K.) kesäjuhlia Hälsinborgissa. Kesäjuhlille osallistui useita Lotta Svärd -järjestön edustajia muun muassa järjestön puheenjohtaja Fanni Luukkonen sekä keskusjohtokunnan jäsenet Märta Björkenheim ja Suoma Loimaranta-Airila. Kesäjuhlilla Suomen lottajärjestön edustajat luovuttivat Ruotsin lottien puheenjohtajalle Maja Schmidtille lottajärjestön kunniajäsenkutsun.
Kesäjuhlien aikana Ruotsin kruununprinsessa Louise järjesti kesäjuhlien osanottajille suuret teekutsut Sofieron linnan puistossa. Tilaisuudessa puheen piti kruununprinssi Gustav Adolf.
Fanni Luukkosen perikunta on lahjoittanut Lottamuseon kokoelmiin albumin, johon on kerätty valokuvia muistoksi Hälsingborgin kesäjuhlien osallistujille.
Siirtolotat ja Andrean paikallisosasto
Talvisodan päättäneen Moskovan rauhansopimuksen myötä Suomi menetti Sallan ja Kuusamon itäosat, suuren osan Karjalasta, Suomenlahden ulkosaaret ja Petsamon koillisosan Kalastajasaarennon. Karjalan menetys vaikutti myös lottajärjestön toimintaan.
Monet rajaseutujen lottapiirit menettivät paikallisosastojaan, kun niiden toimintapiiri jäi luovutetulle alueella. Muun muassa Sortavalan piirin 22 paikallisosastosta jäljelle jäi vain neljä. Lopulta Sortavalan piirin menetykset osoittautuivat niin suuriksi, että koko piiri päätettiin lakkauttaa toukokuussa 1940. Viipurin piiri puolestaan menetti 56 paikallisosastoa ja jäljelle jäi lopulta vain 15.
Lottamuseon kokoelmiin vuonna 1996 lahjoitettu valokuva-albumi on omistettu Viipurin piirin sihteerille Rouva Alma Holmille. Albumiin on kerätty valokuvia muistoksi Lotta Svärd -yhdistyksen Andrean paikallisosaston toiminnasta. Andrean paikallisosasto kokoontui valokuva-albumin tietojen mukaan viimeisen kerran Hämeenlinnassa 15.9.1940.
Monet siirtolotat liittyivät uusilla kotipaikkakunnillaan lähimpään lottajärjestön paikallisosastoon. Tämän vuoksi siirtolottien käsivarsinauhoihin on monesti kirjailtu kaksi paikkakunnan nimeä, sillä monet lotat kirjailivat jo olemassa olevaan käsivarsinauhaansa uuden paikallisosaston nimen.
