Monesti puhutaan sukujen siirtoresepteistä, kun reseptit kulkevat perintönä äideiltä tyttärille ja aina eteenpäin sukupolvelta toiselle. Reseptit muokkaantuvat aikojen saatossa omien makumieltymyksiemme mukaan ja usein niillä valmistetut tuotteet tuovat mieleen lapsuuden maisemat.
JUHLAVEHNÄNEN (Leppävirran seudulta)
3 dl kermaa
4 kananmunaa
2 dl voita
200 g sokeria
1 tl suolaa
75 g tuoretta hiivaa
1 dl rusinoita
1-1½ kg vehnäjauhoja
*1 vispattu kananmuna voiteluun
*50 g mantelisuikaletta koristeluun
*1 dl rkl hienosokeria koristeluun
Munat ja sokeri vatkataan hyväksi vaahdoksi. Kerma vaahdotetaan, voi vaahdotetaan ja tähän vaahtoon lisätään suola. Hiiva nostatellaan tilkassa lämmintä vettä, jotta herää. Hiivan liuettua kulhon pohjalla, kaadetaan päälle vaahdotetut massat ja vähitellen lisäillään vaivaamisen lomassa vehnäjauho kaikkinensa. Vaivataan sinnikkäästi kunnes taikina irtoaa kädestä. Tämän jälkeen annetaan taikinan kohota kaksinkertaiseksi määrältään. Taikinaa vaivataan uudelleen huolella, jonka jälkeen se kaaviloidaan suureksi levyksi. Päälle ripotellaan rusinat. Kääritään levy rullalle ja asetetaan pellille leivinpaperin päälle suureksi rinkiläksi.
Rinkilään tehdään veitsellä vinoviillot, jotta sakarat saadaan taiteltua kauniin lehväseppeleen muotoon, vinosti ulospäin. Kranssi peitetään liinalla ja asetetaan kohoamaan lämpimään paikkaan. Kranssi on kohonnut tarpeeksi kun sormella kevyesti painettu kohta palautuu takaisin ylös. Paistetaan noin 200 asteessa puolikypsäksi, jonka jälkeen vasta voidellaan pinta vaahdotetulla kananmunalla, koristellaan vielä mantelisuikaleilla ja hienosokerilla. Paistetaan tovi, jotta kranssi kypsyy loppuun ja pinnaltaan kauniin väriseksi.
Niin miltähän vuosikymmeneltä tuo oli. Ennen oheita oli vähemmän ja ne olivat arvossaan. Nyt ei jaksa kiinnostua, vaikka olisi kuinka ihania ohjeita.