Kahvin varsinaisissa kotimaissa ei kahvin kera ole tapana nauttia kahvileipää laisinkaan, vaan juoma siemaillaan virvoitusjuomana päivän aterioiden lomassa tai iltasella. Keski-Euroopassa jo tarjotaan kahvin kera leipää, ainakin pieniä, hienoja leivoksia ja aamukahvin lisäkkeenä voileipääkin. Meidän kotoiset tapamme seuraavat enimmäkseen skandinavialaisia tapoja, joiden mukaan välitarjoiluna juotavan kahvin yhteydessä tarjotaan aina kahvileipää, joko monipuolisia tuoreita leivonnaisia tai ainakin korppuja.
Kahvileivän laatu ja runsaus tietysti on sovellettava tilaisuuden ja varojen mukaan. Suurilla juhlallisilla vastaanotoilla esim. merkkipäivien johdosta ovat paikallaan monet leipälajit ja komeat koristellut kakut, arkisessa kahvipöydässä taaskin yksinkertainen kotivehnänen, korput ja piparkakut. Vieraathan eivät toki tule kahvikutsuihin saadakseen aterian, siksipä on kahvileivän liika runsaus turhaa ja epämiellyttävää.
Sekä kahvikutsuissa että arkipöydässä on kotitekoinen hyvä vehnänen erinomaisen maukasta ja suosittua. Erikoisen hienoa haluttaessa se voidaan maustaa tavallista runsaammin voilla, mantelilla ym. ja leipoa tavallista sievemmin. Pitkät palmikot pysyvät tuoreempina kuin pienet pullat, jotka kyllä ovat vaihteeksi hauskoja. Tämän lisäksi voidaan juhlapöytään varata pehmeätä leikattua kakkua ja jokin koristeltu kakku, jonka ei pidä olla ylen määrin imelä. Viime aikoina on ulkomaisten tapojen levitessä meilläkin ruvettu kahvileipänä tarjoamaan myöskin voileipiä kahvipöydässä.
Kuva: Vanhasta kuivahtaneesta pullasta neuvokas emäntä paistaa herkulliset korput. Pulla viipaloidaan ohuiksi paloiksi ja siivuja paistetaan noin 150 asteisessa uunissa, kunnes saavat hieman väriä. Siivuja kannattaa käännellä paiston aikana muutamia kertoja. Säilytetään kuivassa viileässä paikassa.
Jotta talossa olisi jonkinlaista kahvileipää vierasvaraksi, on syytä pitää vähän keksejä tiiviissä laatikossa, samoin korppuja ja piparkakkuja. Kuivettunut vehnänen tulee maukkaaksi, jos sen kostuttaa vedellä tai maidolla ja pistää kuumaan uuniin läpeensä kuumenemään. Tarjoillaan lämpimänä.
VOISILMÄPULLAT
50 g hiivaa
5 dl vettä
2 dl sokeria
ripaus kardemummaa
ripaus suolaa
150 g voita
1 kg vehnäjauhoja
Pullan keskelle
voita ja sokeria
Liotetaan 50 g hiivaa lämpimään veteen. Lisätään sokeri, kardemumma, sulatettu voi ja suola. Seuraavaksi lisätään puolet vehnäjauhoista ja sekoitetaan hyvin. Lisätään loput vehnäjauhot taikinaan ja vaivataan taikinaa huolella. Kohotetaan taikina kaksinkertaiseksi. Kohotuksen jälkeen taikinasta leivotaan pieniä pyöreitä pullia, joiden keskelle painetaan kolo, koloon laitetaan noin 1 tl voita ja sen päälle ripotellaan reilusti sokeria. Paistetaan noin 190 asteessa, kunnes pullat ovat kullanruskeita.
Tekstilähde: Emännän tietokirja osa II vuodelta 1931