Sotavuosina ruokatarpeiden saanti oli pitkälle omatoimisuuden varassa. Ylellisyystuotteet kahvi, tee, sekä sokeri menivät elintarvikkeiden säännöstelyn piiriin heti ensimmäisten joukossa lokakuun 29. päivänä vuonna 1939. Säännöstelyllä haluttiin turvata kansalle tarvikkeiden saanti mahdollisimman pitkäksi ajaksi.
Miten korvata raaka-aineita?
Tilanne pitkittyi ja paahtimot, jotka kansan kahvi -sekä teesekoitukset valmistivat, joutuivat turvautumaan korvaaviin raaka-aineisiin. Kun kahvipavut loppuivat, paahtimot alkoivat valmistaa kahvin vastiketta, jossa ei kahvia ollut lainkaan. Myöskään teepensaan lehtiä ei pitkittyneen sotatilan vuoksi saanut. Rahtilaivat eivät uskaltautuneet Suomen aluevesille. Tuontiraaka-aineiden saatavuus oli pysähtynyt vuosiksi.
Kuva: Pauligin tekotee -mainos pula-ajalta.
Pikkulotat vadelmanlehtiä keräämässä
Jälleen tarvittiin luovuutta täyttämään pulaa ja puutetta. Oli valjastettava vapaana oleva väki keruuavuksi. Pikkulotat olivat tässäkin työssä suuressa roolissa. Heidän avustuksellaan saatiin valtavia määriä luonnon raaka-aineita kerätyksi teollisuuden hyötykäyttöön.
Kuva: Kellahden pikkulotat johtajansa kanssa vuonna 1939. Lottamuseon kokoelmat.
Kerättävien materiaalien kirjo oli runsas. Teeaineksiksi kerättiin pääosin tuttuja villikasvien lehtiä, eniten vadelmaa. Myös muita kasveja hyödynnettiin, kuten mansikan, puolukan sekä mustikan lehtiä.
Kuva: Nainen keräämässä yrttejä Padasjoella vuonna 1934. Pietisen kokoelma. Museovirasto.
Pula-ajasta hyvinvoinnin vaalimiseen
Enää ei eletä pula-ajan olosuhteissa. Kaupan hyllyiltä löytyy lukematon kirjo erilaisia teevaihtoehtoja. Arvomaailman muutokset ja arvostus luonnon ruoka-aittaa, eli viljavia metsiämme kohtaan on kuitenkin lisääntynyt. Kasvien terveysvaikutukset kiinnostavat ja se, mitä kaikkea puhdas luontomme voi tarjota. Päivittäinen ruokavalio onkin paras tapa käyttää kasveja sekä yrttejä terveyden ja hyvinvoinnin ylläpitoon.
Mitä kasveja kerätä?
Monimuotoisesti vaikuttavien yrttijuomien valmistus sekä keruu on onneksi ihanan helppoa. Voin käsi sydämellä sanoa, että kenelle vain. Muutamien peruskasvien tunteminen riittää mainiosti. Niin sienten kuin villikasvien keräilyssä on tärkeintä poimia vain ne kasvit, jotka varmasti tunnistat. Riittää kun tunnistat; vadelman, mustikan, maitohorsman (lehdet kerättävä ennen horsman kukkimista), ahomansikan sekä apilan.
Kuva: Maitohorsma kukassa.
Kuva: Mansikanlehtiä.
Kasvien käsittely
Kerätyt lehdet huuhdellaan huolella, valutetaan ja kuivataan. Kuivat lehdet on helppo puristella käsin murskaksi ja sekoittaa keskenään. Lehtimurska säilötään valolta suojattuun, ilmatiiviiseen purkkiin. Se säilyy vuosikausia oikein varastoituna.
Yrttitee valmistetaan laittamalla lusikallinen lehtisekoitusta mukiin, kaadetaan kiehuva vesi päälle ja haudutetaan 5-6 min tai kunnes lehdet oavt painuneet pohjaan. Nokare hunajaa sekaan ja virkistävä kuumajuoma on parhainta nautittavaksi.
Yrttiteetä Lottakanttiinista
Ei huolta, jollette pääse itse keräämään tarvittavia aineksia makoisan yrttiteen valmistukseen.
Olemme nimittäin tehneet varta vasten Lottakanttiinin puotiin vanhanaikaisia yrttiteesekoituksia, suomalaisista raaka-aineista.
Aamutee, virkeyttä ja iloa päivään.
Sisältää: vadelmanlehti, minttu, basilika, nokkonen, sitruunamelissa, kehäkukka, maitohorsma, poimulehti.
Päivätee, voimaannuttava.
Sisältää: vadelmanlehti, ampiaisyrtti, anisiisoppi, maitohorsman lehti, siankärsämön kukinto, poimulehti, mustaherukan lehti, mesiangervon kukinto.
Iltatee, rauhallista ja harmonista ilta-aikaa.
Sisältää: vadelmanlehti, minttu, sitruunamelissa, humalankäpy kukinto, meirami, kanervan kukka, maitohorsman lehti, poimulehti, kamomilla, kehäkukka.
Yrttitee, yleiseen naisen hyvinvointiin.
Sisältää: kamomilla, anisiisoppi, poimulehti, mustaherukanlehti, voikukanlehti.
Kuva: Lottakanttiinin teevalikoimaa.