Liity blogimme tilaajaksi
Kirjoita sähköpostiosoitteesi niin ilmoitamme sinulle kun julkaisemme uuden artikkelin

Erään morsiuskruunun tarina

Lottakruunu I

Morsiuskruunun käyttö on pohjoismaissa vanha tapa, tiettävästi sellaisia käytettiin jo 1500-luvulla sekä säätyläisten että talonpoikaisten häissä. Monet seurakunnat teettivät morsiamille lainattavia kruunuja, joiden tarkoitus oli toimia häissä neitseellisyyden symbolina. Morsiuskruunut olivat pienen hetken pois muodista 1900-luvun alussa palatakseen jälleen entistä keveämmässä muodossa osaksi morsiamen pukua. 1910-luvulla käytettiin usein siroa prinsessakruunua, joka oli tavallisesti kullattua hopeaa. Sellaisen saattoi vuokrata esimerkiksi kultasepänliikkeestä.

Etelä-Pohjanmaalla syntynyt tukholmalainen konsuli Jakob Hedgren lahjoitti Lotta Svärd -järjestölle lottakruunun vapaussodan 15-vuotismuistopäivänä 16.5.1933. Suomalainen maanpuolustustyö oli erityisen lähellä Hedgrenin sydäntä. Hän kirjoitti lahjoituskirjassa seuraavasti:

”Syvän kunnioitukseni osoituksena sitä harvinaisen uhrautuvaa, isänmaallista työtä kohtaan, jota Suomen Lotta-Svärd järjestö suorittaa rakkaan syntymämaani hyväksi ja sen vapauden vahvistamiseksi, on harras pyyntöni saada lahjoittaa myötäseuraava morsiuskruunu otettavaksi käytäntöön silloin kun joku järjestöön kuuluva jäsen viettää elämänsä suurinta juhlapäivää, hääpäiväänsä.”

E96_13 Lottakruunu (7)

Keskusjohtokunnan päätöksen mukaisesti kruunua sai käyttää vähintään viisi vuotta järjestön toiminnassa mukana ollut lotta, jonka sulhanen kuului maanpuolustajiin. Karin Viktoria Lindström on valmistanut kruunun Tukholmassa vuonna 1933. Siihen on upotettu yhdeksän lasista koristekiveä, jotka viittaavat Suomen yhdeksään maakuntaan. Kruunun sakaroita koristavat heraldiset ruusut. Ensimmäisenä kerran kruunua käytettiin Janakkalassa vuonna 1933.

E96_13 Lottakruunu (9)

Kymmenen vuotta myöhemmin vuonna 1943 kerrottiin Lotta-kruunusta seuraavasti:

”Lotta-kruunua on näinä kuluneena 10 vuotena käyttänyt 278 lotta-morsianta. Lotta-kruunua seuraa lottaneulan somistamiin harmaisiin nahkakansiin sidottu kirja, jossa jokainen kruunua käyttänyt pari saa käyttää puoli sivua ikuistaakseen hääpäivänsä muiston. Ensimmäinen kirja on jo täynnä ja toinen on pitkällä menossa. Kirjan lehtien silmäileminen on kiinnostavaa. Morsiusparit ovat monesti varustaneet merkintänsä piirroksilla, jotka liittyvät vertauskuvallisesti joko heidän kotimaakuntaansa tai hääpäiväjuhlaan.

Lotta-kruunun kysyntä on vilkasta, kertoo meille lotta Rauha Penttilä, joka Lotta Svärd -keskusjohtokunnan kansliassa hoitaa lotta-kruunun lainausta koskevat asiat. Varsinkin kevätkuukausina touko- ja kesäkuussa läheskään kaikki kruunua tiedustelevat ja siihen oikeutetut lottamorsiamet eivät saa kruunua, sillä pyhäpäiviä mahtuu kuukauteen vain neljä.”

Viimeisen kerran kruunu oli käytössä juhannuksena 1945, puoli vuotta järjestön lakkauttamisen jälkeen.

V604_1 Lotta Terttu Uro lottakruunu päässään_valokLottakruunu kuuluu Lottamuseon kokoelmiin ja se on nähtävillä museon päänäyttelyssä Lotan tarina – Vaadi aina enin itseltäsi. Näyttely on elämyksellinen ja koskettava ja sen lähtökohtana ovat lottien henkilökohtaiset kokemukset. Modernilla näyttelytekniikalla toteutettu kokonaisuus kertoo kattavasti Lottajärjestön historiasta, toiminnasta ja sen vaikutuksesta sodan jälkeiseen yhteiskuntaan. Näyttelyssä on esillä runsaasti alkuperäistä kuvamateriaalia ja esineistöä, joiden kautta välittyy Lottajärjestön toiminnan merkitys niin järjestötasolla kuin yksittäisen lotankin näkökulmasta. Lottamuseo on tunnettu aktiivisesta näyttelytoiminnastaan ja museon laadukkaisiin erikoisnäyttelyihin voi tutustua verkossa www.lottamuseo.fi

Lähteet: Lotta Svärd -lehti No 10-11 vuodelta 1943

www.naimisiin.info

 

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *