Liity blogimme tilaajaksi
Kirjoita sähköpostiosoitteesi niin ilmoitamme sinulle kun julkaisemme uuden artikkelin

Jäämerentietä Petsamoon

Petsamo tunnetaan Suomi-neidon itäisenä, menetettynä käsivartena. Petsamo liitettiin Venäjästä Suomeen Tarton rauhassa vuonna 1920. Pieni koillisosa Petsamoa luovutettiin takaisin Neuvostoliitolle talvisodan jälkeen Moskovan rauhassa vuonna 1940. Jatkosodan päättäneessä Moskovan välirauhansopimuksessa 1944 koko Petsamo oli luovutettava Neuvostoliitolle.

Petsamon väestö on harjoittanut perinteisesti kalastusta ja poronhoitoa. Etnisesti väestö on kirjavaa. Siihen on kuulunut suomalaisia, kolttia, saamelaisia, karjalaisia, venäläisiä, norjalaisia ja komeja. Väestö on jakaantunut uskonnon mukaan ortodokseihin ja luterilaisiin, kulttuurillisesti kahvittelijoihin ja tsajuttelijoihin.

Kuva: Valokuvapostikortti Petsamosta. Lottamuseon kokoelmat.

Lapista ja Petsamosta tuli suosittu matkailukohde Suomessa 1930-luvulla. Kun 500 kilometrin pituinen Jäämerentie Rovaniemeltä Ivalon kautta Liinahamariin valmistui vuonna 1931, saattoi autolla ajaa Hangosta Petsamoon.

Kuva: Suomen Matkailijayhdistyksen Petsamo -aiheinen kahvikuppi on Arabian mallistoa, jota valmistettiin 1932 alkaen. Lottamuseon kokoelmat.

 

Kuva: Petsamossa. Lottamuseon kokoelmat.

 

Kuva: Lottia retkellä Petsamossa 1935. Lottamuseon kokoelmat.

Toinen maailmansota muutti Lapin-matkailun ja elämän Petsamossa. Tavallinen turismi loppui talvisotaan, mutta Petsamon taloudellinen ja sotilaspoliittinen merkitys kasvoi malmivaroiltaan rikkaan Kolosjoen nikkelikaivoksen ja Liinahamarin jäättömän sataman ansiosta. Liinahamarin satamasta tuli vuonna 1940 tärkeä portti Atlantille seilaaville kauppa- ja matkustajalaivoille. Suomen ulkomaankauppa valtamerille hoidettiin lähes täysin Liinahamarin satamasta. Tavarat kulkivat ensin rautateitse Rovaniemelle ja sieltä autokuljetuksina Jäämerentietä Liinahamariin. Myös Ruotsi kuljetti paljon tavaraa Liinahamarin kautta.

Kuva: Liinahamarin jäämerisatama. Lottamuseon kokoelmat.

Kuljetuksiin pohjoisessa tarvittiin nopeasti satoja kuorma-autoja, varasto- ja vartiomiehiä sekä henkilökuntaa teidenhuoltoon. Siirtotyöläiset asuivat Petsamon alueella nopeasti kokoonkyhätyissä asumuksissa ja tekivät työtä ankarissa sääoloissa. Bensiini-, rengas- ja voiteluainepula aiheuttivat paljon auto-onnettomuuksia. Varkaudet ja tappelut olivat tavallisia.


Kuva: Puolustusvoimien käyttöön otetun Petsamon autokorjaamon konttorihenkilökuntaa jatkosodan aikana. Korjaamossa huollettiin Rovaniemen ja Liinahamarin välillä kulkevia sotilasajoneuvoja. Eeva Alasuutarin muistelma, Lottamuseon kokoelmat. Kuva: Eeva Alasuutarin arkisto.

Liinahamariin etsiytyivät myös ne lukuisat epätoivoiset pakolaiset, jotka halusivat päästä pois Euroopasta, Atlantilla uhkaavista merisodan vaaroista huolimatta. Saksalaiset ja englantilaiset viranomaiset antoivat rahti- ja matkustajalaivoille turvakirjat kun ensin oli tarkistettu, ettei laivassa kuljetettu tarvikkeita kummallekaan sotaa käyvälle osapuolelle.

Petsamon liikenneruuhkat loppuivat kesäkuussa 1941, kun suomalaisten ja saksalaisten sotilaallinen yhteistyö tiivistyi. Englantilaiset eivät pitäneet enää Suomea puolueettomana ja lakkasivat myöntämästä laivoille turvakirjoja. Jatkosodan alettua Jäämerentiellä liikkui enimmäkseen saksalaista kuljetuskalustoa ja sotilaita. Jäämerentietä pidettiin kunnossa vankityövoimalla. Saksalaissotilaista moni hankki itselleen Jäämerentie-matkailumerkin. Erityisen suosittu oli aseveljeysaiheinen matkailumerkki.

Kuva: Matkailumerkki Rovaniemi-Petsamo on kuulunut ilmavalvontatehtävissä Kuusamossa, Petsamossa ja Oulussa toimineelle lotta Mirja Vaasantähdelle. Lottamuseon kokoelmat.

Lähteet:

https://wikipedia.org/wiki/Petsamo

Hautala-Hirvioja, Tuija: Petsamo – Miehinen ja karu Eldorado. Tahiti.fi/01-2016.

Kähkönen Sirpa: Pieni portti Petsamossa. Teoksessa Iso-Markku Jaana ja Kähkönen Sirpa:
Valoa ja varjoa. 90 kuvaa Suomesta. Otava 2007.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *