Vanhanajan rintasokeria Lottamuseon puodista. Pala palalta ihastuttaa, ilostuttaa, kuumat juomat sulostuttaa.
Rintasokeria on ollut saatavilla likipitäen yhtä kauan kuin sokeri eli noin 900-luvulta lähtien. Tänä päivänäkin rintasokeria vastaavaa tuotetta löytyy marketeista, mutta tuotteen nimi on ajan saatossa muuttunut kandisokeriksi samalla, kun sen käyttötarkoitus on muuttunut.
Nimi rintasokeri juontaa juurensa reseptiikan alkulähteille. Rintasokeria annettiin usein lapsille erityisesti yskän, kurkkukivun ja muiden rinta-alueen vaivojen hoitoon. Lapsosen mieltä virkisti kummasti, kun sai suuhunsa makoisan mellin.
Suomen Sokerin Auran sokeritehdas (kuva: Turun museokeskus)
Rintasokerin valmistus
Valmistuksessa sokerin kanssa käytetyn ohrakeitteen parantavaan voimaan uskottiin vakaasti. Ohrakeitteen käytöstä luovuttiin kuitenkin ajansaatossa. Rintasokerin nimi jäi kuitenkin edelleen elämään ja käyttötarkoituskin pysyi samana.
Rintasokerina myytiin tavallista kandisokeria, jota valmistetaan ylimakeasta sokeriliuoksesta, josta haihdutetaan neste pois kuumentamalla sitä korkeassa lämpötilassa, jolloin syntyy suuria timanttimaisia sokerikiteitä. Värin kandisokerikiteet saavat sokerista, joka on prosessissa luonnollisemmassa ja puhdistamattomammassa muodossa kuin tuntemamme valkoinen kidesokeri.
Kotkan apteekin kaksi farmaseuttia työssään. (kuva: Keravan museo)
Sokerin parantava voima
Ajatuksena sokerin tai makeisten valmistamisesta monelle saattaa ensimmäisenä tulla mieleen massiiviset tehtaat tai sokerinjalostamot. Totta tosiaan, jos hiukan miettii, eihän silloin ammoisina aikoina vielä ollut suuria tehtaita tai tuotantolaitoksia. Harvemmin mieleen kuitenkaan ensimmäisenä juolahtaa, että apteekit olivat tuolloin karamellipuoteja, eli apteekkarit tehtailivat myös sokerimakeiset. Hassu ajatus, mutta näin oli!
Vanhaanaikaan makeiset nimittäin luokiteltiin lääkinnällisiksi tuotteiksi. Sokeri oli lääke, jonka ajateltiin itsessään myös tehostavat eri lääkeaineiden vaikutuksia. Vaikkei sokeri suoranaisesti tehostanut lääkkeiden vaikutusta, edisti sokeri kuitenkin esimerkiksi lääkkeiden säilymistä ja paransi oleellisesti monien lääkkeiden nautittavuutta, peittäen makeudellaan karvaitakin makuja.
Kahvihetki maastossa, tarjolla myös sokeria. (Kuva: Nurmeksen kaupunginmuseo)
Vallasväen herkkupöydistä koko kansan herkuksi
Sokerin saatavuus oli välillä haastavaa. Vasta 1500-luvun tietämillä saatiin sokeria suurempi määrä nykyisen Suomen alueelle. Tämä ei kuitenkaan tarkoittanut sitä, että valtaväestö olisi päässyt siitä nauttimaan. Ehei, nämä sokerierät menivät pääasiassa vallasväen herkkupöytiin. Kansan makeat herkut olivat eri maata kuin linnojen ja kartanoiden konvehdit tai sokerikuorutetut kakut.
Makeannälkään helpottivat mainiosti kuivatut marjat tai omenalohkot, hunaja, purupihka ja tietysti mainio makoisa rintasokeri. Vasta Turkuun vuonna 1750 avattu sokerin puhdistukseen ja jalostamiseen rakennettu tehdas helpotti sokerin saavutettavuutta. Kyseinen tehdas valmisti myös rintasokeria myyntiin.
Niinpä rintasokeria sai kohta ruokapuodeistakin ja usein vielä edullisemmalla hinnalla kuin apteekkarien valmistamana. Tekniikan kehittyessä alkoi suurempiinkin kaupunkeihin putkahdella vastaavia sokerituotantolaitoksia. Sokeri ei ollut enää ylellisyystuote. Sokerin terveysvaikutuksiin uskottiin pitkään ja kyllähän sen makeudesta nautittiin ihan muuten vain. Aikakauslehtien mainoksissakin julistettiin sokerin ylivoimaisuudesta. Sokerista saa voimaa!
Rintasokeria ja muita nostalgisia tuotteita löydät Lottapuodista Tuusulasta.
Osa valikoimasta saatavilla myös verkkokaupastamme!
