Elintarvikkeiden säännöstelyn alkaessa, koko Suomen kansa jaettiin erilaisiin ryhmiin iän, sukupuolen ja ammatin raskauden mukaan. Jokaiselle ryhmälle oli laskettu omat päivittäiset, viikoittaiset tai kuukausittaiset annokset, joita muutettiin aina tuotteiden saatavuuden mukaan. Annoksilla kansa pysyi kyllä työkykyisenä mutta toisaalta myös nälkäisenä. Onkin arvioitu, että keskivertosuomalainen laihtui sotien aikana noin 6 kiloa.
Kuva: Sotamuseo / Elintarvikevalvojat junassa
Säännöstelyn rinnalle syntyi musta pörssi eli laiton salakauppa. Maaseudulta kaupunkeihin kuljetettiin valtavat määrät ”pimeää elintarviketta”. Junissa ja linja – autoissa kulkivat jatkuvasti elintarvikevalvojat, jotka yrittivät saada kiinni ”mustan pörssin” salakuljettajia.
Ostokorttien oikeuttamalla määrällä ruokaa tavallinen suomalainen sai tyydytettyä noin kaksi kolmasosaa päivittäisestä ravinnontarpeestaan. Loput oli sitten hankittava jollakin muulla keinolla tai muutoin oli nähtävä nälkää. Niukka ja yksipuolinen ravinto sekä tästä johtuva vitamiinien puute vaikuttivat hyvin monin erilaisin tavoin aikakauden ihmisiin. Seuraavassa esitellään vitamiinien ja niiden puutostilojen vaikutusta hyvinvointiin ja terveyteen.
A-vitamiini
A-vitamiini ja sen esiaste karoteeni ovat rasvaliukoisia yhdisteitä, jotka vaikuttavat mm. ihon ja limakalvojen hyvinvointiin sekä näkökykyyn. Se myös ylläpitää epiteelisolujen kuntoa, suojaa solukalvoja, ylläpitää ihon, limakalvojen ja sarveiskalvojen hyvinvointia, tehostaa immuunijärjestelmää, toimii antioksidanttina.
A-vitamiinin puutosoireita ovat mm. ihon ja silmän sarveiskalvon kuivuminen, ärtyminen ja haavaumat sekä hämäräsokeus. Oireina ovat mm. kasvuhäiriöt, epiteelikudosten sarveistuminen, hermostolliset oireet, luuston kehityshäiriöt ja näön heikkeneminen. A-vitamiinin puutteessa mm. limaa tuottavat solut korvautuvat sarveiskerroksella eri puolilla elimistöä. Erityisesti silmän verkkokalvo, keuhkot, iho ja suolen limakalvo sarveistuvat.
A-vitamiini saadaan ruuasta joko valmiina retinolina tai sen esiasteina (karotenoideina). Ravinnon pääasiallinen karotenoidi on beetakaroteeni.
A-vitamiinin lähteitä ovat mm.
- hedelmät,
- porkkana,
- vihreät ja keltaiset kasvikset,
- maitovalmisteet, voi, juusto,
- maksa,
- munankeltuainen
Näin valmistat vitamiinivirkistysjuoman 1930-luvun tapaan
- 50-60g oikeata hunajaa
- 1 dl appelsiinimehua
- ½ dl sitruunamehua
B-vitamiinit
B2-vitamiini eli riboflaviini on vesiliukoinen vitamiini, jolla on tärkeitä tehtäviä solujen aineenvaihdunnassa ja energian tuotannossa ja sitä saadaan maitovalmisteista, vihanneksista, maksasta ja sienistä. B2-vitamiinin puutostila johtaa suun limakalvon häiriöihin, suupielten halkeiluun, suutulehdukseen, kielen kirvelyyn, nenän limakalvon häiriöihin ja silmien valoherkkyyteen sekä ”tikkuihin” kynsinauhoissa. B6-vitamiini eli pyridoksiini toimii antioksidanttina sekä osallistuu solussa yli sataan entsyymireaktioon, joista suurin osa liittyy aminohappojen aineenvaihduntaan. Sitä saa mm. lihasta, kalasta, maksasta, munankeltuaisesta, maitovalmisteista, kokojyväviljasta, vihreistä vihanneksista ja hiivasta. B6-vitamiinin puutostilat näkyvät väsymyksenä sekä iho- ja hermostomuutoksina. Iho-oireet ilmenevät hilseilevänä ihotulehduksena erityisesti suun ja nenän ympärillä. Hermosto-oireet ilmenevät ärtyneisyytenä, kouristeluna, masentuneisuutena, mielialan muutoksina ja pahoinvointina. Lievä puutos liittyy useimmiten huonoon ravitsemukseen ja samanaikaiseen muiden vitamiinien puutteeseen.
Kuva: Sa-kuva, lypsyllä kotirintama 1941
C- ja E-vitamiini
C-vitamiini eli askorbiinihappo on välttämätön terveelle iholle ja askorbiinihappoa on normaalisti ihon solukalvoissa. C-vitamiini varastot riittävät kuudeksi viikoksi, jonka jälkeen kehittyy keripukki. Iholla C-vitamiinin puutos ilmenee karvatuppien keratoosina, laajentuneina verisuonikeräsinä, laikkuina, verenvuotoina sekä aknena. Kuten A-vitamiini niin myös C-vitamiini hajoaa UV-säteilyssä ja esim. aurinkoisina rantapäivinä voi ihoon syntyä C-vitamiinin puutos. C-vitamiinilla on myös muita tärkeitä tehtäviä, kuten parantaa kollageenin tuotantoa, säädellä melaniinin tuotantoa, vähentää rasvojen hapettumista ja se on monien entsyymien toiminnalle välttämätön. C-vitamiinia saa erityisesti tuoreista hedelmistä, marjoista ja kasviksista, joita saattoi siihen aikaan olla huonosti saatavilla.
E-vitamiini toimii ihossa antioksidanttina ja näin ollen se suojaa ihoa vapailta happiradikaaleilta, samalla suojaten ihoa ennenaikaiselta vanhenemiselta. E-vitamiinipitoisia ruokia ovat kasviöljyt, pähkinät, siemenet, oliivit, pinaatti ja parsa.
Teksti: Laurean ammattikorkeakoulun estenomiopiskelijat
Lähteet:
http://www.tohtori.fi/?page=6746948&id=5355733
http://www.tohtori.fi/?page=6746948&id=4944971
http://www.tohtori.fi/?page=6746948&id=4988578
http://www.terve.fi/iho/ravintovinkit-terveelle-iholle
