Sigrid Collan yhteiskunnallisena vaikuttajana
Lotta Svärd -lehden vakituiseksi avustajaksi palkattiin vuonna 1936 suomalaista puutarhakulttuuria ja puutarhajärjestötoimintaa merkittävästi kehittänyt Sigrid Emilia Collan (1887-1966). Lotta Svärd -lehteen kirjoittaessaan Collan käytti nimimerkkiä Puutarhalotta.
Sigrid Collanin isä Anders Rådman oli toiminut Lepaan tilan hoitajana Tyrvännössä. Talous- ja kauppakoulun käytyään Sigrid sai toimen Lepaan puutarhaopiston kirjanpitäjänä ja kassanhoitajana. Vuonna 1912 hän solmi avioliiton Lepaan puutarhan johtajana toimineen pomologi Olavi Collanin kanssa. Olavi Collan kuului paikallisen suojeluskunnan esikuntaan ja Sigrid Collan Lotta Svärd Tyrvännön osaston perustajiin. Sigrid Collan toimi Tyrvännön paikallisosaston puheenjohtajana vuosina 1928-1939. Hän ehti olla mukana monissa muissakin yhteiskunnallisissa hankkeissa, kuten edistämässä lastensuojelua ja Lepaan kansakoulukeittolan perustamista.
Valokuva: Lepaan puutarhakauppaoppilaitoksen suojeluskuntaan kuuluneet opettajat ja oppilaat sekä oppilaitoksessa työskennelleitä naisia lottapuvuissa. Sigrid Collan keskellä tummassa takissa. (Valokuva teoksesta Hämeen suoja).
Sigrid Collan Puutarhaliitossa ja Puutarhanaisten puheenjohtajana
Puutarhaneuvos Olavi Collanin työura vei perheen vuonna 1941 Helsinkiin. Sigrid Collan työskenteli aluksi Helsingissä Marjainhankintayhdistyksessä ja vuodesta 1943 Puutarhaliiton kanslistina. Sigrid Collan kartutti yhdessä miehensä kanssa suomalaista puutarhakirjallisuutta ja osallistui puutarhajulkaisujen levittämiseen.
Sigrid Collan oli perustamassa vuonna 1949 Puutarhanaiset – Trädgårdskvinnorna -nimistä yhdistystä. Hän toimi yhdistyksen ensimmäisenä puheenjohtajana ja osallistui yhdistyksen näyttely- ja harrastustoimintaan sekä neuvontatilaisuuksien järjestämiseen. Puutarhanaiset ry:n alkuperäinen tarkoitus oli koota yhteen puutarha-alan eri sektoreilla toimivat ja työskentelevät naiset. Nykyään puutarhanaisten toiminta keskittyy vapaa-ajan viettoon ja harrastustoimintaan, joskin jäsenissä on edelleen puutarha-alan ammateissa toimivia naisia.
Valokuva: Kuvassa keskellä seisova Sigrid Collan on sitomassa kahden muun puutarhanaisen kanssa neilikkakimppuja vuoden 1952 Helsingin olympialaisten mitalinsaajille. Tanskan Kauppapuutarhaliitto oli lahjoittanut olympialaisiin 10 000 neilikkaa, joista puutarhanaiset sitoivat 800 kimppua talkoovoimin 20.7.-3.8.1952 välisenä aikana. Suomalaiset kauppapuutarhurit pitivät punavalkoisia neilikkakimppuja tanskalaisten mainoskikkana. (Riitta Strangin yksityisarkisto).
Puutarhalotan käytännönläheisiä ohjeita
Sota-aikana Puutarhalotta kannusti Lotta Svärd -lehden lukijoita ruokatarpeiden viljelyyn, kutakin oman maatilkkunsa ja omien voimiensa mukaan. Aikaisiin kevätkylvöihin, joilla saatiin vaihtelua pula-ajan ruokavalioon, Collan suositteli salaattia, pinaattia ja retiisejä. Niiden kylvöä saattoi jatkaa koko kesän. Seuraavaksi kylvövuorossa olivat pavut, herneet ja avomaakurkut. Nauriit tuli kylvää vasta juhannuksen tienoilla. Kompostikasan päälle Collan suositteli kurpitsantaimia. Hoidoksi kurpitsoille riitti taloudesta tulevilla likavesillä kastelu.
Tomaattien kasvatus oli jo vaativampaa. Niille oli varattava lämmin, suojainen seinusta. Hedelmien kypsymistä jouduttivat lava- tai muut ikkunat. Lehtihangasta kasvavat versot eli ”varkaat” oli syytä nyppiä pois, pienemmät käsin ja isommat veitsellä kasvia vahingoittamatta. Muuten tomaattisato jäi heikoksi. Hedelmäterttuja varjostavat lehdet kannatti osittain poistaa. Tomaatintaimi ei saanut päästä kuivumaan. Jos multa kuivui ja kastui taas märäksi, tomaatit saattoivat halkeilla. Kukinnan aikana kannatti antaa lantavesikastelua, mutta hedelmien kypsyttyä se oli lopetettava
Yleisohjeena alkukesän puutarhatöissä oli ajankohtaista kastella ja kitkeä, sillä rikkaruohot veivät viljeltäviltä kasveilta ravintoa ja tilaa. Kastelu oli syytä suorittaa jo ennen kuin maa oli tyhjentänyt kaikki kosteusvarastonsa. Kastella kannatti kerralla perusteellisesti ja runsaasti, ja kastelun jälkeen maan pintaa kannatti pöyhiä, mikä hidasti uutta kuivumista.
Valokuva: Kenttälotillakin oli sotatoimialueella omat kasvitarhatilkut, joista he saivat vitamiineja, mausteita ja täydennystä ruokavalioonsa. Pieni kukkapenkki toi kauneutta ja väriä karuun arkeen.
Valokuva: Rajatoimiston lotat puutarhatöissä Luumäellä kesällä 1941.
Lähteet:
Myllyniemi, Seppo: Hämeen suoja. Vapaaehtoinen maanpuolustustyö Etelä-Hämeessä 1917-1944. Hämeenlinna 1994.
Sigrid Collanin 70-vuotispäivään ja kuolemaan liittyvät lehtileikkeet. Riitta Strangin kotiarkisto.
Sigrid Collanin kirjoittamat Puutarhalotan jutut Lotta Svärd -lehdessä vuosina 1936-1943:
Syksyn ollessa, talven tullessa. S.C. (= Sigrid Collan).LS 20-21/1936.
Luonnonvaraiset koristekasvit kotejamme kaunistamaan. LS 10/1936.
Hedelmätarhojen perustamisessa huomioon otettavia näkökohtia. LS 7/1937.
Ruukkukasvien nuorentamisesta leikkaamalla ja niiden monistamisesta pistokkaista. LS 10/1937.
Kotipuutarhan kasvilantavarat. LS 18/1937.
Talvipuutarhani. LS 2/1938.
Kotien ruukkukasvit kasvamaan. LS 6/1938.
Kotipuutarha jokaisen Suomen kodin yhteyteen. LS 7/1938.
Ruukkukasvit kevätkuntoon. LS 4/1939.
Mukula- ja sipulikasvit. LS 6/1939
Koristepensailla kukkaloistoa kotipuutarhoihin. LS 8/1939
Mansikkamaata laajennettava Olympialaisiakin silmällä pitäen. LS14/1939.
Kaikki arvokkaat luonnonantimet tänä syksynä tarkoin talteen. LS 15/1939.
Kotipuutarhat entistä parempaan kuntoon ja runsaita satoja antaviksi. LS 9/1940.
Leikkokukat ja niiden kestävyys. LS 1/1941.
Oman talouden kasvitarhatuotantokamppailu. LS 7/1942.
Huolehtikaamme arkojen kasvien talvipeitosta. LS 19/1942.
Puutarhan syystehtävistä. LS 16/1942.
Kevätkukkien hyötäminen. LS 3/1943.
Vihantaa kevätväsymystä vastaan. LS 4-5/1943.
