Jokainen on varmasti joskus – vahingossa tai tarkoituksellisesti – saanut pihkaa sormiinsa. Pihka on vaalean kellertävää ja erittäin tahmeaa ja tarttuvaa puun eritettä. Sitä voi havaita kuusen ja männyn rungoilla, kävyissä, neulasissa ja jopa saunan lauteilla. Pihkan tunnistaa miellyttävästä metsäisestä tuoksustaan. Pihkan merkitys runko- tai oksavaurioisen puun suojautumiskeinona on tunnettu jo pitkään. Se on vaurioituneen puun suoja-ainetta, jonka tehtävänä on suojella puuta mikrobi-infektioilta. Pihka siis suojaa puuta tautia aiheuttavilta eli patogeenisilta mikrobeilta sekä tuhohyönteisiltä, jotka yhdessä tai erikseen voivat johtaa lahoamiseen. Pihkaa on puuaineessa, sen kuoressa, oksissa sekä neulasissa. Kun puu vaurioituu, pihkaa vapautuu haavakohtaan niin sanotuista pihkatiehyistä.
Käyttö historiassa
Kuusenpihkaa on hyödynnetty jo vuosisatojen ajan erilaisten haavojen ja vammojen hoitoon. Vanha kansa onkin parantanut pihkalla muun muassa paiseita, palovammoja ja ihottumia. Vanha kansanlääkintämuoto on kuusen pihkasta valmistettu voide. Kansa on käyttänyt pihkavoidetta palovammojen lisäksi lukuisiin muihin vaivoihin, kuten puhkaistujen paiseiden, haavojen, märkivien ihotulehdusten, kynsivallintulehdusten, kynsisienen ja hyttysen pistojen hoitoon.
Kansanlääkinnässä käytetty pihkavoide on yleensä valmistettu kuumentamalla ja sekoittamalla puhdistettu pihka voihin tai muihin vastaaviin rasvoihin, esimerkiksi sian ihraan. Kyseessä on nimenomaan kuusenpihkasta valmistettu voide, sillä männyn pihkan ei ole todettu olevan yhtä antimikrobista. Kuusenpihkaa on myös helpompi saada puun rungon vauriokohdista.
Mihin pihkan teho perustuu
Puu käyttää pihkaa niin sanotusti omien haavojen hoitoon. Samalla periaatteella pihkaa on käytetty ihmisen haavojen hoitoon, sillä pihkassa on tekijöitä, jota edesauttavat haavan epitelisaatioita eli umpeutumista. Pihkan teho perustuu antimikrobiseen vaikutukseen, eli pihka siis estää haavojen tulehtumista ja bakteerien kasvua. Tarkastelemalla pihkaa hieman tieteellisemmin kemian kannalta voidaan ymmärtää, mitä pihkan antimikrobisuus käytännössä tarkoittaa.
Pihkassa on satoja yhdisteryhmiä, joista merkityksellisimpiä lienevät isopreenijohdokset ja niiden terpeenijohdokset. Terpeenit pystyvät kemiallisilla ominaisuuksillaan häiritsemään bakteerin solutoimintaa, jolloin bakteeri ei välttämättä kuole, mutta sen jakautumiskyky on tuhottu ja estetty, eli bakteeri ei enää pysty lisääntymään. Tästä johtuen pihka siis estää bakteerien kasvun haavoissa ja muissa vammoissa. Pihkan pääkomponentilla abietiinihapolla, joka on hartsihappo, on osoitettu olevan samankaltaisia antimikrobisia ominaisuuksia kuin pihkavoiteella.
Pihkavoide
Ainesosat:
– kuusenpihkaa
– valkovaseliinia tai voita
Valmistaminen:
Käytä desinfioituja välineitä ja astiaa. Pihkan voi ottaa kuusesta kiinteänä tai valuvana. Molempia ainesosia tulee seokseen saman verran esim. 1 tl kuusenpihkaa ja 1tl valkovaseliinia tai voita. Kiehauta pihka kattilassa mutta älä keitä. Siivilöi roskat ja sekoita juokseva pihka vaseliinin tai voin kanssa. Tuote säilyy antimikrobisuutensa vuoksi hyvin jääkaapissa mutta huomaa, että vaseliinin parasta ennen – käyttöaika voi vaikuttaa säilyvyyteen.
Voide levitetään sideharsotaitokselle tai suoraan laastarin tyynyyn vamman koosta riippuen, side laitetaan AINA puhdistetulle iholle. Sidettä on vaihdettava vähintään 2-3 kertaa vuorokaudessa ja/tai aina silloin kun se on kastunut. Jos paranemista ei ole havaittavissa parin kolmen päivän säännöllisen hoidon jälkeen on käännyttävä lääkärin puoleen. Märkivää tulehdusta ei saa jättää hoitamatta.
HUOM! Vain hartsiallergiset, joita on 1 – 3 % suomalaisista, eivät saa käyttää pihkatuotteita! Huomioithan myös maanomistajan luvan kerätessäsi pihkaa.
Teksti: Laurean ammattikorkeakoulun estenomiopiskelijat
Lähteet:
Duodecim. Kuusenpihkavoiteen vaikutukset haavan paranemisessa. Viitattu 25.11.2015
http://www.duodecimlehti.fi/web/guest/haku?p_p_id=Article_WAR_DL6_Articleportlet&p_p_lifecycle=0&_Article_WAR_DL6_Articleportlet_hakusana=pihkavoide&_Article_WAR_DL6_Articleportlet_p_frompage=haku&_Article_WAR_DL6_Articleportlet_viewType=viewArticle&_Article_WAR_DL6_Articleportlet_tunnus=duo97315
Yle uutiset. Pihkasta tuli huippulääke. Viitattu 19.11.2015
http://yle.fi/uutiset/pihkasta_tuli_huippulaake/5069722
Repolar. Lääketieteen ja haavanhoidon kehitystä. Viitattu 19.11.2015.
http://www.repolar.com/pages/tutkimus-ja-kehitys.php
Pihkavoiteen resepti – kansanradio
Marjatta Tuominen. Viitattu 27.11.2015
http://www.marjattatuomisto.net/wanhat.htm
Kuvituskuvat: https://pixabay.com/fi/photos/?image_type=&cat=&min_width=&min_height=&q=purkki&order=popular
