Piharatamon lehdet ovat kansanlääkinnässä kenties yksi perinteisimmistä haavojen hoitoon käytetyistä rohdoskasveista: pestyjä, tuoreita ratamonlehtiä on käytetty laastarina haavoissa sekä nopeuttamaan niiden paranemista, ja kasvi onkin saanut kansan keskuudessa kutsumanimen laastarilehti. Jopa armeijan marsseilla sotilaiden jalkoihin syntyneiden rakkuloiden kerrotaan toipuneen, kun niiden päälle on laitettu murskattuja ratamon lehtiä. Ratamosta valmistettua teetä ja uutoksia on käytetty myös sisäisesti antibakteeristen ja limaa irrottavien ominaisuuksiensa takia hoitamaan esimerkiksi hengitystietulehduksia, yskää ja vatsavaivoja. Ratamo on siis todellinen luonnon monitoimilääke.
Haavojen hoidossa piharatamo toimii hyvin sen sisältämien monien bakteereja tuhoavien ja tulehdusta hillitsevien aineiden ansiosta. Ratamon lehdistä löytyvät pitkäketjuiset rasva-alkoholit auttavat pintahaavojen paranemisessa ja antibakteeriset aineet kuten aukubiini-glykosidi, plantamajosidi (engl. Plantamajoside) sekä akteosidi (engl. Acteoside) estävät bakteerien kasvua haava-alueella. Plantamajosidi, aukubiini ja erilaiset terpenoidit puolestaan auttavat myös hillitsemään tulehduksia.
Nämä antibakteeriset aineet ovat hyödyksi myös ihonhoidossa. Ratamon lehtiä on käytetty monenlaisiin iho-ongelmiin: finneihin, hyönteisten puremiin sekä ihottumiin. Ratamon sisältämät vaikuttavat aineet pehmentävät, puhdistavat ja hoitavat epäpuhdasta ja ärtynyttä ihoa. Ratamonlehdistä löytyy esimerkiksi aknen hoidossa yleisesti käytettyä salisyylihappoa sekä allantoiinia, kosmetiikassa suosittua raaka-ainetta joka uudistaa ihosoluja ja pehmentää arpikudosta. Ratamosta tehdyillä erilaisilla uutoksilla on myös ihohuokosia pienentäviä vaikutuksia sen sisältämien parkkiaineiden ansiosta. Parkkiaineet ovat supistavia aineita, jotka hillitsevät talineritystä ja auttavat myös haavanhoidossa verenvuodon tyrehdyttämisessä.
Ratamon hyötyvaikutukset ihonhoidossa pääsee kokemaan helposti kotikonstein kasvovettä valmistamalla. Kasvovesi on todella helppo tehdä, tarvikkeet löytyvät kätevästi kotipihalta ja keittiön kaapista.
Kasvovesi piharatamosta
- 1rkl ratamonlehtiä
- 1dl vettä
- suodatinpussi ja kannellinen purkki
Ratamonlehtiä kerätessä kannattaa suunnata sellaiseen paikkaan, ettei lehtiin olisi päässyt saasteita esimerkiksi hyönteismyrkyistä tai pakokaasuista.
Huuhtele ratamonlehdet huolellisesti hanan alla ja pilko ne saksilla hieman pienemmäksi. Mittaa kattilaan 1dl vettä ja keitä kunnes vesi on kiehuvaa. Ota kattila pois liedeltä ja lisää kattilaan huuhdellut ratamonlehdet. Anna keitoksen hautua kannen alla noin 20 minuuttia. Lopuksi siivilöi hautunut kasvovesi vaikkapa suodatinpussin avulla pulloon; valmis kasvovesi säilyy jääkaapissa noin kolme päivää. Pyyhi kasvot kasvoveteen kostutetulla vanulapulla aamuin illoin kasvojen pesun jälkeen.
(Alkuperäinen ohje: http://www.hs.fi/elama/a1305832019159)
Teksti: Laurean ammattikorkeakoulun estenomiopiskelijat
Lähteet: LuontoPortti. Piharatamo. Viitattu 21.11.2015.
http://www.luontoportti.com/suomi/fi/kukkakasvit/piharatamo
Kasvit – elävää kulttuuriamme. Elämäntapa luo kasvimaailmaa. Viitattu 20.11.2015.
http://www03.edu.fi/oppimateriaalit/kasvikulttuuri/artikkelit/02_elamantapa.htm
Frantsila. Ratamo. Viitattu 23.11.2015.
Anne Berit Samuelsen. The traditional uses, chemical constituents and biological activities of Plantago major. 2000.
http://www.sciencedirect.com.nelli.laurea.fi/science/article/pii/S03788741000021
Hilvonen & J. Vilenius. Suomalainen kansanperinne ja luonnonkasvit osana Lumene Groupin tuotekehitystä. 2006.
https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/6739/stadia_1166182978_9.pdf?sequence=1
