Nahkavyö lotta-asun osana

Kuva: Lottamuseon kokoelmat / Lääkintälotta Maja-Liisa Hällforsin nahkavyö

Lottien jäämistöistä löytyy ruskeita nahkavöitä. Joissakin on omistajan ja lottaosaston nimi. Vyöt kuuluvat selvästi lotta-asuun, mutta milloin ja miten niitä on käytetty ja mitä merkityksiä nahkavyöllä on ollut? Varhaisissa 1920-luvun lottavalokuvissa nahkavöitä esiintyy usein. 1930-luvun kuvissa vöitä on vähemmän ja valokuvissa jatkosodan ajalta taas enemmän. Suurin osa lotista ei omistanut nahkavyötä – olihan nahka kallis materiaali. Nahkavyön käytöstä on ollut omat määräyksensä, mutta ne eivät ole aivan yksiselitteisiä eikä niitä ole aina kirjaimellisesti noudatettu.

Nahkavyö lottien sarkauniformussa

Lottien ensimmäinen yhtenäinen asu vuonna 1921, sarkatakki ja sarkahame sekä pusero, muistutti paljon suojeluskuntalaisen uniformua. Asuun kuului myös lakki ja selkäreppu. Sarkatakin vyö oli napilla suljettava kangasvyö, mutta muonituslotat saivat käyttää sarka-asunsa kanssa myös nahkavyötä. Lotilla oli 1920-luvulla käytössä myös pitkiä sarkatakkeja, joihin niihinkin kuului kangas- tai nahkavyö.

Lottamuseon valokuvakokoelmat / Muonituslottia soppatykkeineen vuonna 1922. Muonituslottien oli sallittua käyttää nahkavyötä sarka-asussaan.

Nahkavyö lottapuvun osana

Vuonna 1922 lottajärjestö otti käyttöön raskaan ja epäkäytännöllisen sarkapuvun rinnalle puuvillasta tai villasta valmistetun lottapuvun. Puvun malli säilyi samanlaisena vuodesta 1925 järjestön lakkautukseen. Lottapuvusta annettujen ohjeiden mukaan nahkavyötä ei saanut käyttää lottapuvun kanssa muutoin kuin erikoismääräyksestä, esimerkiksi repun tukena. Komennukselle lähtevän kenttälotan ohjeissa kerrottiin, että nahkavyöstä sai riippua juomapullo. Jatkosodan loppuvaiheissa kenttälotan nahkavyöstä riippui kuitenkin useammin lottapuukko, mikä tuomittiin Lotta Svärd -lehdessä 9/1944 muotivirtaukseksi: ”Yksi kaikkein houkuttelivimpia tuulahduksia on nahkavyö, jossa vielä lisäksi riippuu puukko. Tosin sen käyttö on hieman vähenemään päin, lieneekö sitten syynä vaikea saanti tai lukuisat huomautukset”.

Kuva: Lotta Svärd -lehdessä 9/1944 havainnollistettiin millaisiin pukeutumisvirheisiin lotta ei saanut sortua. Nahkavyö puukkoineen mainittiin yhtenä jatkosodan loppuvaiheen epätoivottuna muoti-ilmiönä komennuksella olevien lottien keskuudessa. Lotta Svärd -lehti 9/1944, s. 225.

Nahkavyö pitkän lottamanttelin kanssa

Vuodesta 1925 lottien päällysvaatteena oli pitkä sarkamantteli. Kaksirivisen, kuudella leijonanapilla kiinnitettävän manttelin kanssa sai käyttää kangas- tai nahkavyötä.

Pitkä sarkamantteli oli raskas, joten vuodesta 1929 lottien päällysvaateeksi vaihdettiin sadetakkikankaasta valmistettu jokasääntakki. Sadetakkiin kuului kangasvyö, mutta sen saattoi lottatoimessa ollessa vaihtaa tavalliseen suojeluskuntalaisen nahkavyöhön. Sadetakin kaulukseen sai kiinnittää talvella lisäksi sopivankokoisen nahkakauluksen. llman kilpeä ja nahkavyötä sama takki kävi siviilivaatteena. Koska sadetakkikankaasta valmistettu takki osoittautui käytössä liian kylmäksi, pitkä sarkamantteli otettiin uudelleen käyttöön vuonna 1935.

Lottamuseon valokuvakokoelmat / Lottia pitkissä sarkamantteleissa vuonna 1928. Manttelin vyö oli joko kangasta tai nahkaa.

Lottamuseon valokuvakokoelmat / Nahkavyö ja nahkakaulukset ryhdistävät lottakomennukselle lähtevien lottien manttelia ja olemusta jatkosodanaikaisessa valokuvassa.

Nahkavyö lottahiihtopuvun ja haalarien kanssa

Lotat käyttivät nahkavyötä myös hiihtopuvussa. Vuonna 1944 koulutetuilla valonheitinlotilla oli työasunaan väljiä haalareita. Ne kurottiin sopivammiksi nahkavyöllä.