Tätä herkullista maitokakkua on valmistettu vuodesta 1996 lähtien Lottamuseon museokahvilassa Lottakanttiinissa. Tarina kertoo, että resepti on saatu Hännilän kartanon emännältä, joka toimi aktiivisesti Lottajärjestön muonitusjaostossa.
Hännilän kartano
Hännilän kartano sijaitsi rakennuksineen ja laajoine peltoineen Hiitolan kylän kaakkoisosassa lähellä Kirkonkylää Hiitolanjärven rannalla. Hännilän kartanolla oli keskeinen asema kyläyhteisössä, sillä sen omistukseen kuului suurin osa lähes 4/5 osaa kylän alueesta. Hännilän kartano oli Hiitolan kartanoista iältään nuorin. Sen perusti kauppias Juho Pösö ostettuaan kaksi suurehkoa tilaa, jotka hän yhdisti yhdeksi isoksi Hännilän tilaksi.
Kuva: Sa-kuva / Hännilän kartanon ruokasali
Juho Pösö oli kouluja käymätön, luontainen taloudellinen nero, jonka toimintaa ohjasi vanha karjalainen talonpoikaiskulttuuri, terve järki ja väsymätön uutteruus. Hän johti itse henkilökohtaisesti sekä Hännilän kartanon maanviljelyä että teollisuuslaitoksiaan ja kauppaliikkeitään. Juho Pösö kuoli äkillisesti 65-vuoden iässä, jonka jälkeen Pösön huomattava omaisuus siirtyi vanhimman perillisen Emil Petreliuksen hoitoon.
Emil Petrelius ei onnistunut liiketoimissa yhtä hyvin kuin isänsä. Kun kolme sisarta tämän lisäksi vaati kohta isänsä kuoleman jälkeen omaa sisarosuuttaan isän perinnöstä, joutui Emil Petrelius niin pahoihin maksuvaikeuksiin, että teki konkurssin vuonna 1911.
Kuva: Sa-kuva / Hännilän kartanon sali
Emil Petreliuksen vararikon yhteydessä kartano joutui aluksi henkikirjuri A. Berhille ja sitten tilan osakkaiksi tulivat myös E. Pullinen ja A. Klockars. He hakkauttivat ensin kartanon metsät ja myivät sitten maapohjan vuonna 1915 agronomi, maanviljelysneuvos Valter Brotherukselle, joka oli tilan ostaessaan vasta 31-vuotias. Brotherus oli erikoistunut hevosten ja karjan kasvatukseen. Hännilän kartanon isäntänä Brotherus oli tarmokas ja uudistusmielinen. Hänen aikanaan tilalla kasvatettiin niin hevosia kuin karjaakin, tehtiin lukuisia parannuksia tilan rakennuskantaan, rakennettiin uutta ja käynnistettiin metsänistutus. Hiitolalaisten hevoskasvatukseen ja kilpa-ajoihin Brotherus osallistui innolla. Usein hän oli erotuomarina, joskus kilpailulautakunnan puheenjohtajana.
Kuva: Sa-kuva / Hännilän kartanon navetta
Kuten mainittua Brotheruksen aikana kartanon talousrakennuksiin tehtiin huomattavia uudistuksia, muun muassa käyttöön otettiin konelypsy ja Pösön aikanaan rakentama suuri lantanavetta muutettiin luontinavetaksi. Näillä muutoksilla Hännilän tila kulki kehityksen kärkipäässä. Myös kartanon päärakennusta uusittiin, torni purettiin pois ja kuistin paikkaa siirrettiin. Talvisodan aikana päärakennus paloi ja tilalle rakennettiin uusi. Karjalan luovutuksen jälkeen Brotherus omisti Espoossa pienemmän maatilan, jonka hän oli hankkinut itselleen jo vuonna 1941.
MUONITUSLOTAN MAITOKAKKU
6 munaa
3 dl sokeria
4 dl vehnäjauhoja
1 dl maissijauhoja
1,5 tl leivinjauhetta
1,5 dl laktoositonta kermaa
1,5 dl laktoositonta margariinia
Sokeri vatkataan hyvin sekaisin munien kanssa. Kuivat aineet sekoitetaan keskenään ja lisätään muna-sokerivaahtoon. Kerma kiehautetaan liedellä ja margariini lisätään sulamaan kuumaan kermaan. Kuuma kerma-rasvaseos lisätään varovasti muiden aineiden joukkoon. Vuoka sivellään rasvalla ja vuorataan korppujauhoilla. Taikina kaadetaan vuokaan ja kakkua paistetaan 165 asteessa noin 60 minuuttia.
Tekstilähde: www.hiitola.fi
