Naiset suojeluskuntajärjestön tukena
Alun alkaen Lottajärjestön toiminnan keskiössä oli suojeluskuntajärjestön tukeminen. Suojeluskuntajärjestö oli vapaaehtoinen maanpuolustusjärjestö. Suojeluskunnat olivat muodostaneet vuonna 1918 valkoisen armeijan keskiön ja järjestö perustettiin varsinaisesti sisällissodan päätyttyä saman vuoden keväällä.
Rahallista tukea annettiin vuosittain merkittävä summa, esimerkiksi vuonna 1938 keskusjohtokunta ilmoitti, että suojeluskunta on saanut Lottajärjestöltä yhteensä viisi miljoonaa markkaa (nykyrahaksi muutettuna noin 1,5 miljoonaa euroa). Lisäksi Lottajärjestön paikallisosastot tukivat omia suojeluskuntiaan monin tavoin. Avustuksia annettiin muun muassa urheilukentän rakentamiseen, ampumamajan sisustamiseen, suojeluskunnan velan lyhentämiseen ja elokuvakoneen hankintaan. Rahalahjoitusten lisäksi suojeluskuntia tuettiin järjestämällä ruokailuja erilaisiin tilaisuuksiin, avustamalla suojeluskuntatalojen rakentamisessa ja lahjoittamalla tarpeellisia varusteita.
Sisällissodan invaliidit
Alusta alkaen Lottajärjestön huoltotyön yksi tärkeimmistä kohteista oli vuoden 1918 sodan invalidit. Lotat tukivat rahallisesti Kyyhkylän ja Suitian invalidikoteja. Aineellisen avun lisäksi edellä mainituissa hoito- ja kuntoutuslaitoksissa oli jatkuvasti lottia tekemässä talkootyötä.
Kuva: Lottia ja asukkaita Kyyhkylän invalidikodin edessä. (Lottamuseon kokoelmat)
Lotat myös myivät vuodesta 1922 alkaen ahkerasti ns. valkoista kukkaa, jonka myyntituotoilla avustettiin invalideja. Invalidien valkokukan lisäksi lotat myivät muun muassa rintamamies-, jääkäri-, kaasusuojelu ja Karjalakerhon heimomerkkiä ja jääkäri-invalidijulkaisua.
Auta apua tarvitsevaa!
Suomen ajauduttua 1930-luvulla taloudelliseen lamaan, laajennettiin lottajärjestön avustustoimintaa. Pulavuosina lotat harjoittivat varsin laajamittaista hyväntekeväisyystoimintaa, yhdessä muiden avustusjärjestöjen muun muassa Suomen Punaisen Ristin ja Kenraali Mannerheimin Lastensuojeluliiton kanssa. Lottajärjestön paikallisosastoissa lotat keittivät päivittäin ruokaa hädänalaisille sekä keräsivät ruokatavaraa ja vaatteita jaettavaksi.
Kuva: Artikkeli Haminan lotista Lotta Svärd -lehdessä vuonna 1931.
Rajaseudun ihmisten hätää pyrittiin lievittämään yhteistyössä Rajaseudun Ystävät -yhdistyksen kanssa yhteistyössä jakamalla avustuksia hädänalaisille etenkin joulun alla. Monissa paikallisosastoissa lotat myös kävivät tervehtimässä ja viemässä lahjoja kunnalliskodeissa asuville vanhuksille.
Vuonna 1933 Satakunnan, Etelä-Pohjanmaan ja Jyväskylän piirit keräsivät metsäpaloissa vahinkoa kärsineille rahaa, vaate- ja ruokatarpeita. Vuoden 1934 avustettaviin puolestaan kuului Kannuksen tulipalossa ja höyrylaiva Louhen haaksirikossa hätään joutuneet sekä Inon kalastajaperheet. Kyseisenä vuonna lotat kokoontuivat hyväntekeväisyyden merkeissä 159 tilaisuudessa tehden 445 työpäivää.
Kuva: Lottien arpajaiset. (Lottamuseon kokoelmat).
Lottien aktiivisesta varainkeruusta kertoo Iin paikallisosaston 20-vuotiskertomus: Vuosittain on myyty lukuisia erilaisia merkkejä, postikortteja, arpoja ja julkaisuja sekä invaliidien että muiden lottain sydäntä lähellä olevain asiain hyväksi sekä kerätty listoilla rahaa lukuisiin eri tarkoituksiin. Lottain on täytynyt olla – ja täytyy vastedeskin olla – melkein maanvaiva paikkakuntalaisille.
Kuva: Lotta-arpa. (Lottamuseon kokoelmat)
Vaatteita avustuskeskuksesta
Syksyllä 1939 teki Lottajärjestö nopeasti päätöksen sosiaalisen avustustoiminnan käynnistämisestä. Järjestön keskusjohtokunta perusti yhdessä Helsingin lottapiirin kanssa suuren avustuskeskuksen. Lisäksi hädänalaisille kerättiin vaatteita kouluihin ja muihin julkisiin rakennuksiin järjestetyissä keräyspisteissä. Kerätyt, lahjoitetut ja valmistetut vaatteet sekä jalkineet koottiin, lajiteltiin ja pakattiin, jonka jälkeen ne lähetettiin lottapiireille ja paikallisosastoille jaettavaksi edelleen. Suurin tarve oli rajaseudulla, jossa paikalliset lotat avustivat rajan läheisyydestä evakuoitua väestöä.
Pikkulotat lapsia auttamassa
Sotavuosien lisääntyneen avuntarpeen myötä lottien keräystoiminta yli kaksinkertaistui. Lotat yhdistivät voimansa myös muiden järjestöjen kanssa sekä huolehtivat koti- ja ulkomaisten avustusten jakamisesta hädänalaisille. Eri paikkakunnilla lottaosastot ottivat kummilapsia, joiden perheen hyvinvoinnista huolehdittiin monin tavoin. Myös pikkulotilla oli omia kummilapsia, joita avustettiin tietyllä summalla kuukaudessa. 
Kuva: Jyväskylän pikkulottien holhokit Maija ja Saara vuonna 1940. (Lottamuseon kokoelmat).
Varoja pikkulotat kokosivat esimerkiksi myymällä keräämiään marjoja. Lisäksi pikkulotat valmistivat lapsille ja muille apua tarvitseville perheille vaatteita ja leluja, auttoivat lastenhoidossa, heinänteossa, halonhakkuussa ja puutarhan hoidossa. Aikuiset lotat olivat apuna kummilasten löytämisessä, lähetysten toimittamisessa sekä kirjanpidossa.
