Anna tulevalle morsiamelle ikimuistoinen lahja
Tuuhean, vehreän ja kukoistavan myrtin kasvattaminen vaatii kärsivällisyyttä ja valoa. Tämä kasvi odottaa innokkaasti kesää ja morsiamia. Morsiusmyrtti (myrtus communis var. microphylla), tai mirtti, kuten sitä monin paikoin kutsutaan, on risuinen pieni pensas tai puu, jonka kiiltävissä, tummanvihreissä lehdissä on hieno aromaattinen tuoksu. Valkoiset kukat puhkeavat monilukuisina lyhyiden vanojen päihin. Kukkien jälkeen saattaa tulla purppuranpunaisia marjoja. Myrttiä esiintyy luonnonvaraisena Etelä-Euroopassa ja Pohjois-Afrikassa. Sitä viljellään myös huonekasvina. Se on vanhimpia huonekasvejamme, jota kasvatettiin yleisesti jo 1800-luvulla. Kesällä myrtti voi olla ulkonakin, valoisassa paikassa kuistilla tai räystään suojassa seinustalla auringonpaahteelta suojassa.
Kuva: Lottamuseon kokoelmat. Kuvan hääpari vihittiin vuonna 1937. Myrtti kuului usein morsiamelle mutta tässä kuvassa myrtin oksa on kiinnitetty sulhasen miehustaan. Morsiushuntu, sulhasen myrtin oksa ja osa morsiamen hääkimppua on tallennettu Lottamuseon kokoelmiin.
Myrtinoksa kruunaa morsiamen
Myrtti morsiuspuvun koristeena on pohjoismaissa laajasti tunnettu perinne, jota varsinkin äidit ovat ylläpitäneet. Tyttärensä tulevaisuutta ajatteleva perheenäiti istuttaa hyvissä ajoin myrtinoksan ikkunalleen kasvavaksi. Oksan, jonka hän on saanut omissa häissään omalta äidiltään.
Kuva: Lottamuseon kokoelmiin kuuluva morsiushuntu Ulvilasta, sulhaselle kuulunut myrtin oksa kuivattuna ja osa morsiamen hääkimppua kuivattuna.
Äidin kasvattaman myrtin oksista sidotaan morsiuskruunu tai -seppele ja sillä koristellaan myös morsiamen puku, huntu ja jopa kenkien kärjet ja sulhasen rintakimppu. Myrttikruunu on viattomuuden ja neitsyyden symboli. Jos vanhoihin puheisiin uskominen, kruunu putosi vihkialttarilla jos myrttikruunua käyttävä morsian ei ollut neitsyt!
Lähteet:
Kotiliesi 1937, s- 128-129
http://puutarha.net/indexfr.aspx?s=/suorakanava/kasvikortti.asp?id=310
https://fi.wikipedia.org/wiki/Myrtti
