Hyvä käytös nojaa kokonaiseen maailmankatsomukseen, vakaantuneeseen käsitykseen maailmasta, ihmisestä ja ihmisen tarkoituksesta. Hieno käytös puolestaan on suurelta osaltaan vain muotia ja muotisuuntien tuskallisen tarkkaa noudattelemista ja itserakkauden palvomista. Hyvän käytöksen säännöt ovat sitä vastoin aina ja kaikkialla samat eivätkä niitä voi maun ja muotien vallankumoukset horjuttaa. Tosin on tässä kohdassa myönnettävä eräs asia. Se nimittäin, että hyvän käytöksen ja hienon käytöksen välillä on olemassa raja-alue, jossa molemmat yhtyvät.
Käytös ei ole vielä sellainen kuin sen tulisi olla, ennen kuin se muuttuu luonnolliseksi ja vapaaksi joka kohdaltaan ja ennen kuin hienon käytöksen ulkonaiset muodollisuudet yhtyvät erottamattomaksi kokonaisuudeksi hyvän käytöksen luonnetta muodostavien järkähtämättömien periaatteiden kanssa.
Kotilieden kysymys -ja vastauspalstalla pohdittiin paljon 1920-luvun lopulla hyvän käytöksen normistoa. Etenkin nuoret naiset lähettivät palstalle paljon kysymyksiä aiheesta. Tapaintuomari vastasi näihin kysymyksiin parhaan tietonsa ja taitonsa mukaan, opastaen lehden lukijoita hyvän käytöksen tiellä.
Tervehtiminen
Usein tapaa kadulla jonkun arvokkaamman henkilön, joka tervehtii kädestä. Tuleeko silloin ottaa käsine kädestä, vaikka toinen saakin sitä vähän odottaa? Nimimerkillä: Epätietoisuudesta kärsivä
Vastaus: Jos on ehjät ja siistit hansikkaat tai käsineet kädessä, niin niitä ei tarvitse naisen riisua. Pidetään kohteliaana, jos mies riisuu käsineensä. Mutta hänenkään ei pidä tehdä sitä, jos se käy vaivalloisesti ja tuttavan täytyy odottaa. Terveisin, Tapaintuomari
Käsityöt kutsuilla
Sopiiko tehdä käsityötä suurilla vanhemmanpuoleisen henkilön nimipäivillä? Nimimerkillä: Itsetietoinen
Vastaus: Ei sovi – ei edes itsetietoisenkaan.
Kahvipöydässä käyttäytyminen
Kun on vieraisilla vanhemman ja arvokkaamman henkilön luona kuin itse on, niin saako emännän kehotuksesta ottaa kahvia ennen häntä, vai pitääkö kohteliaisuudesta pyytää talon emäntää ja muita vanhempia ensin ottamaan? Nimimerkillä: A.F.
Vastaus: Vähän voi kursailla, mutta ei paljoa. Toisesta käskystä pitää jo totella.
Huvittelukustannukset
Katsotaanko joka tapauksessa miehen asiaksi aina suorittaa kaikki teatteri-, ravintola- ajo- ym. maksut siinäkin tapauksessa, että sekä mies että nainen ovat jotakuinkin yhtä hyvässä taloudellisessa asemassa ja virassa? Eikö tasa-arvoisuuden aikana olisi sopivaa, että nainenkin vuorostaan saa kutsua vieraakseen tuttavansa, joka tulee esim. toiseen kaupunkiin häntä tapaamaan? Nimimerkillä: Kiitollinen
Vastaus: Me ainakaan emme katso oikeaksi ja kohtuulliseksi, että mies suorittaa maksut huvitilaisuuksista naisen puolesta, jolla itsellään on virka ja tulot. Mies joutuu sellaisen vaatimuksen tai vanhoilta ajoilta perityn tavan vuoksi usein hyvin tukalaan asemaan. Kysymyksen toisen osan vastaus riippuu kokonaan oloista ja suhteista, jotka meiltä täällä ovat kokonaan salassa. Sopii – ei sovi!
Oveen napauttaminen
Onko oikein napauttaa sisälle mennessä oveen maaseudulla, jossa se ei ole yleensä tapana? Nimimerkillä: 20-vuotias
Vastaus: Tapana on napauttaa suljettuun oveen, ennen kuin mennään sisään. Jollei tämä tapa ole käytännössä paikkakunnallanne, niin ehkä siitä vähitellen tulee tapa, niin outo kuin se kehittymättömissä oloissa vielä onkin.
Vierailuasu
Tuleeko riisua päällysvaatteet eteiseen ennen vierailulle sisälle menoa vai mennäänkö pukimissa sisälle? Nimimerkillä: 20-vuotias
Vastaus: Kohteliasta on riisua päällysvaatteet eteiseen. Kaupunkien sivistyneissä piireissä pidetään kuitenkin hattu päässä, kun kysymyksessä on lyhyt vieraskäynti tai asian toimittaminen. Yksinkertaisissa maalaisoloissa ei pidä kuitenkaan sokeasti matkia kaupunkilaisten tapoja. Mikä sopii toiselle luonnollisena asiana, voi olla naurettavaa toisen käytöksenä.
Istuminen
Pitääkö tytön nousta seisomaan, jos mies häntä seisoaltaan puhuttelee? Nimimerkillä: Tyhmeliini
Vastaus: Ei tarvitse, jollei mies ole vanha ja kunnianarvoinen.
Esittäminen
Kuinka esitetään kaksi vierasta henkilöä toisilleen? Kenen nimi pitää sanoa ensin, arvokkaamman vai vähempiarvoisen. Kun joutuu itse esittelemään itsensä, kenen tulee silloin ensin lausua nimensä? Nimimerkillä: Epätietoinen
Vastaus: Esitettäessä mainitaan ensin ”vähemmän” arvokkaan, siis esim. nuoremman nimi. Miestä ja naista esitettäessä mainitaan ensin miehen nimi, paitsi jos esitetään aivan nuorta tyttöä vanhukselle, jolloin järjestys on päinvastainen. Jos joku tuntematon henkilö tuodaan seuraan, sopii emännän tai isännän aluksi kaikkien kuullen ilmoittaa hänen nimensä ja sitten sitä mukaan kuin hän ehtii muita vieraita tervehtiä, sanoa heidän nimensä. Itseään esittäessä on järjestys sama, siis ensin mies. Naisen ei pidäkään mennä esittelemän itseään miehelle, jollei hänellä ole todellista asiaa tai hän ikänsä voi olla miehen äiti tai ainakin – täti.
Kun mies esittää itsensä naiselle, kumman sopii sanoa ”hauska tutustua” tai ”kiitos”? Mitä toinen voisi sanoa? Nimimerkillä: Tietämätön
Vastaus: Kun mies esittää itsensä naiselle, ei tämän tarvitse kiittää eikä muutenkaan osoittaa iloaan.
Lähde: Kotilieden vuosikerta 1928.
