Vanhanajan tunnelmointia joulun kahvipöytään
Perinteinen kakkujen klassikko, käpykakku ilahduttaa kauneudellaan ja herkullisuudellaan tekijäänsä sekä joulunajan vieraita.
Valmistus on suhteellisen yksinkertaista, jopa helpompaa kuin perinteisen kermakakun valmistus, eritoten koristelun osalta. Hyvä muistaa, että jokainen käpy on yksilö! Ei tarvitse olla huippuleipuri saadakseen aikaan ihan mallikkaan, oman näköisen käpykakun.
Leivosten historiasta kiinnostuneelle voin suositella professori Bo Lönnqvistin kirjoittamaa teosta Leivos – tutkielma ylellisyyden muotokielestä (Schildts 1997). Teoksessa valotetaan leivoskulttuurin syntyä Suomessa ja maailmalla. Venetsiassa 1620 Sveitsin Graubundenista lähteneet maahanmuuttajat avasivat ensimmäisen oikean kahvipuodin, jossa kuuluisat sokerileipurit myivät luomuksiaan.
Suomeen syntyi oma konditoria -ja leivoskulttuuri myös heidän toimestaan. Porvooseen avattiin Suomen ensimmäinen kahvipuoti ja konditoria vuonna 1620. Heidän jalanjäljissään Helsinkiin saapui Pariisissa, Berliinissä ja Pietarissa opiskellut sveitsiläissyntyinen Karl Fazer, joka perusti yrityksensä vuonna 1891.
Kuva: Cafe Ekbergin liikekortti vuodelta 1917. Helsingin kaupunginmuseo (cc by 4.0).
Ekbergin leipomo-konditorian tarina oli alkanut Helsingissä vuonna 1865. Muutamia muita tunnettuja leipomoita tuolloin olivat, Elanto, Stellan-konditoria, sekä Turussa vaikuttanut Aschanin-konditoria, jonka nimikkokakkuna juuri käpykakku mainitaan.
Kuva: Konditoria -ja leipojaharjoittelija Elannon leipätehtaalla. Helsingin kaupunginmuseo (cc by 4.0).
Konditorioilla oli nimittäin omat nimikkoluomuksensa, joista heidät tunnettiin. Aschanin nimikko-käpykakussa oli täytteenä hillo ja voikreemi. Oma suosikkini täytteissä on perinteisempi, eli luumuhillo ja vaniljakermavaahto. Mahdollisesti ripauksella jauhettua kanelia, joka tuo jouluista tunnelmaa.
Käpykakun täytteet voi onneksi valita ja varioida juurikin omien mieltymystensä mukaisesti. Siinä onkin leipomisen ihanuus, voi olla juuri niin luova kuin haluaa.
KÄPYKAKKU (20 hlö)
5 kananmunaa
2 dl sokeria
2 dl vehnäjauhoja
1 dl perunajauhoja
1 tl leivinjauhetta
Vatkaa sokerikakkupohjaan kananmunat ja sokeri kovaksi vaahdoksi.
Lisää kuivat aineet hyvin sekoittaen.
Paista 170 asteessa, uunin alaosassa noin 45 minuuttia. Kokeile tikulla että kakkupohja on keskeltäkin kypsä.
Täyte
5 dl vispikermaa
1 tl vaniljasokeria
½ dl sokeria
Vatkaa kerma ja sokerit napakaksi vaahdoksi.
300 g luumuhilloa tai marmeladia
Luumuhillon voi valmistaa itse edellä mainitulla vanhalla reseptillä, tai käyttää kaupan luumumarmeladia.
Kostutukseen ½ dl rommia + 1 dl vettä tai 1½ dl maitoa ja 1 tl kanelia, jos et pidä alkoholin mausta.
Kuorrutus
500 g marsipaania
½ dl tummaa kaakaojauhetta
Leikkaa jäähtynyt kakkupohja vaakatasossa kolmeen osaa. Kostuta pohjat.
Levitä puolet kerrosväliin puolet luumusta ja 1/3 kermasta.
Nosta toinen kerros päälle ja tee samoin.
Kakkuaihion voi kääriä kelmuun ja laittaa jääkaappiin kostumaan yön yli, jolloin maut tasoittuvat ja kakku on varmasti kostunut tasaisesti.
Lopun 1/3 yli jääneen kerman tarvitset kävyn muotoiluun, laita sekin kylmään odottamaan kasaamista.
Leikkaa kakun keskiosa kaarevan kolmion muotoon.
Pilko pienemmiksi suikaleiksi sivusta jäävät palat kakun päälle ja liimaa kermavaahdolla yhteen, jolloin saat aikaan halutun kävyn muodon. Tasoita vielä kakun pinta, kolot ja kuopat lopulla kermavaahdolla.
Lisää huoneenlämpöiseen marsipaaniin 2 rkl kaakaojauhetta ja vaivaa massa hyvin.
Siivilöi pöydälle kaakaota ja kauli marsipaanista 2-3 mm paksuinen levy. Nosta kaulittu marsipaani kakun päälle, painele massalevy varoen kiinni pintaan.
Leikkaa reunat tasaiseksi ja käännä kakun alle. Leikkaa lopuksi saksilla kakun pintaan koloja.
Pidä sakset leikatessasi noin 45 asteen kulmassa, parhaan lopputuloksen saavuttamiseksi.
