Helvi Sipilä vierailulla Nurmeksessa – Kuva: Finna/Nurmeksen museo/Valokuvaaja sanomalehti Ylä-Karjala
Helvi Sipilä – Suomen ensimmäinen naispuolinen presidenttiehdokas
Helvi Sipilä (o.s. Maukola) syntyi Helsingissä 1915. Hän kävi Lahden yhteiskoulua ja kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1933. Sipilä lähti opiskelemaan lakia ja suoritti ylemmän oikeustutkinnon vuonna 1939. Hän avioitui samana vuonna ekonomi ja varatuomari Sauli Sipilän kanssa. Helvi Sipilä valmistui varatuomariksi vuonna 1941 ja perusti oman asianajotoimistonsa vuonna 1943 – toisena naisena Suomessa.
Jo kotitilallaan Kärkölän Maukolassa Sipilä kiinnostui isänmaallisesta ja yhteiskunnallisesta työstä. Hän oli innokas partiolainen ja liittyi järjestöön 12-vuotiaana. Partiotoiminta opetti Sipilälle johtajuutta ja vei ulkomaanmatkoille ympäri Eurooppaa. Sipilä toimi Suomen partiotyttöjärjestön ylijohtajana vuosina 1952–1969. Helvi Sipilä kuului ylioppilaslottiin. Sipilä kutsuttiin koulutettuna ilmavalvontalottana palvelukseen, vaikka hän odotti ensimmäistä lastaan. Sipilän talvisota kului päivisin käräjillä ja öisin ilmavalvontatornissa.
Sodan aikana naisjuristit muodostivat merkittävän työvoimareservin tuomioistuinlaitoksessa miesten jouduttua rintamalle. Sipilä toimi koko elämänsä ajan naisten asioiden ajajana. Hän oli mm. perustamassa Suomeen vuonna 1945 naisjuristeille omaa Justitia-kerhoa ja hänet valittiin FIDA:n (Naisjuristien Kansainvälinen Liitto) presidentiksi vuonna 1954. FIDA:n kautta Sipilä tutustui laajasti naisten elämään eri puolilla maailmaa. Hän toimi YK:n naisten asemaa selvittävässä komiteassa vuosina 1960–1968 ja 1970–1972. Tehtävä johti Sipilän lopulta YK:n apulaispääsihteeriksi vuonna 1972.
Eläkkeelle jäätyään Sipilä perusti UNIFEM (YK:n naisten kehitysrahasto) Suomen yhdistyksen ja toimi sen puheenjohtajana vuosina 1981–1987. Hän oli ensimmäinen nainen, joka on ollut ehdolla Suomen presidentiksi. Sipilälle myönnettiin 12 kunniatohtorin arvonimeä ja useita arvomerkkejä eri puolilta maailmaa. Helvi Sipilä sai ministerin arvonimen vuonna 2001.
Helvi Sipilä kuoli vuonna 2009.
Lotta Svärd 100 -juhlawebinaari
Lotta Svärd 100 -juhlavuoden kunniaksi järjestetään pe 8.10. klo 10.00 alkaen juhlawebinaari. Webinaarin teemana on lottajärjestön edelläkävijät, esikuvat ja vaikuttajat. Tiedossa on siis asiantuntijoiden mielenkiintoisia puheenvuoroja ja monialaisia näkökulmia lottajärjestössä toimineiden naisten yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta ennen, nyt ja tulevaisuudessa.
Webinaarin osallistumislinkki tulee Lotta Svärd 100 -verkkosivustolle lähempänä tapahtuman ajankohtaa www.lottasvard.fi osallistumislinkki aktivoituu pe 8.10. klo 9.30 Tervetuloa mukaan seuraamaan vaikuttavia puheenvuoroja webinaariin!
Lotta Svärd -järjestön edelläkävijöitä, esikuvia ja vaikuttajia
Lottajärjestö oli väkilukuun suhteutettuna maailman suurin naisten aseeton maanpuolustusjärjestö. Lottien maanpuolustustyö oli monialaista huolto- ja avustustyötä niin siviilien, kuin puolustusvoimienkin hyväksi. Enimmillään järjestöön kuului noin 240 000 naista ja tyttöä.
Näin suureen naisjoukkoon mahtuu hyvin erilaisia elämäntarinoita ja kohtaloita, joista jokainen on ainutlaatuisen tärkeä. Tähän juttusarjaan on poimittu muutamia lottajärjestössä palvelleita naisia, joita voidaan hyvällä syyllä pitää edelläkävijöinä, esikuvina ja vaikuttajina.
