Karjalaisia herkkuja osa 1
Karjalaisen ruokatalouden keittiön ehdoton keskipiste oli leivinuuniuuni.
Sananen Lottajärjestön merkeistä…
Suomen armeija on käyttänyt heraldista ruusua samoin leijonaa merkeissään jo 1910-luvun lopulta lähtien, jolloin Akseli Gallen-Kallela suunnitteli, Suomen vaakunan inspiroimana, merkkejä, joissa yhdistyivät vaakunan elementit ja hyvän onnen symbolina tunnettu hakaristi.
Nostalgisten Naisten kuva-albumista: Evakkoperhe Jyväskylän rautatieaseman lottakanttiinissa
Soile Aartialan ja Pirkko Järvisen yhteistyönä valmistama asetelma: Jyväskylän rautatieaseman lottakanttiini.
Jalat kantavat koko kuorman – Latuskajalkaa voi parantaa liikuntahoidolla
Jalkojemme kunto vaikuttaa vointiimme ja mielialaamme enemmän kuin luulemmekaan.
Minkälainen pari teistä tulee?
Ja koska ihmiset ovat kaikki erilaisia, sopivat jotkut paremmin yhteen kuin toiset. Siksi on hyvä katsella vähän ennakolta, näyttääkö valjakko tasaparilta.
Runebergin päivän kakku
Runebergin päivästä ja leivoksista… Johan Ludvig Runebergin perintö elää voimakkaana yhä tänä päivänäkin. Runebergista tuli jo omana aikanaan hyvin nopeasti suomalaisuuden suuri tulkitsija niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Hänen runojaan sävellettiin niiden ilmestymisen jälkeen ja ne levisivät kansan keskuuteen ruotsin -ja suomenkielisinä versioina. Vänrikki Stoolin tarinat (Fänrik Ståls sänger) on Runebergin tunnetuin runoteoksia. Se ilmestyi ruotsinkielisenä…
Nostalgisten Naisten kuva-albumista: Mihin katosivat lotta-astiat?
Lotta Svärd -järjestön paikallisosastot tarvitsivat suuren määrän astioita. Lottayhdistykset nimittäin muonittivat suuria yleisötilaisuuksia kerätäkseen järjestölle varoja.
Nostalgisten Naisten kuva-albumista – Viihtyisin lottakanttiini
Kanttiinin merkitys eräänä parhaimmista asemiesten virkistysmuodoista on tunnettu ja tunnustettu.
Varjossa honkien on lottakanttiini….
Varojen kerääminen kahvila- ja kioskitoimintaa järjestämällä oli olennainen osa Lottajärjestön toimintaa jo 1930-luvulta alkaen.
1930-luvun kotimanikyyri
Jokaisen naisen käsien tulisi olla hyvin hoidetut, vaikka niille ei luontaista kauneutta olisikaan suotu.
Nostalgisten Naisten kuva-albumista: Muistoja Viipurista
Viipuri oli 1930-luvulla Suomen toiseksi suurin ja samalla Suomen kansainvälisin kaupunki.
Johtajatar Fanni Luukkosen joulumietteitä
Joulu on kotien juhla. Kaikki perhepiiriinsä kuuluvat pyrkivät silloin omiensa luo.
Jouluvalmistuksia – perinnemakeisia 1930-luvun tapaan
Muutamia joulumakeisten valmistusohjeita, jotka on julkaistu vuoden 1932 Lotta Svärd -lehdessä.
Sananen ihon hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä…
Jo sota-aikaan ihmiset olivat tietoisia pakkasen ja kuivan sisäilman haitoista ja tätä varten olikin kehitelty joitakin kosteusvoiteita.
Sinapin valmistamisesta…
Paitsi mausteena on sinappi tunnettu jo tuhansia vuosia hyvänä apuna ruuansulatusvaivoihin ja ruokahaluttomuuteen.
Jouluaskareiden almanakka
Ei mikään kuukausi vuoden kuluessa ole niin tehtäviä täynnä kotitalouden työntekijälle eikä siinä määrin kysy perheenemännän järjestely -ja työkykyä kuin alkava joulukuu. Vähän avustaaksemme perheenemäntiä joulukuun kotitaloustöiden suunnittelussa olemme koettaneet laatia yleiskatsauksen eli almanakan kotitalouden jouluaskareista. Almanakka tulee käsittää ainoastaan yleiseksi muistilistaksi, jota kukin koti omien olojensa mukaan muuttaa ja täydentää. Joulukuun 1 p. Tähän…