Joulukuusen makeisia kotivalmisteina
…ja kun sitten leivokset on varustettu ohuilla nauhoilla, ovat ne valmiit kuusen oksaan ripustettaviksi. Olkaa varmat, että niitä siellä ihaillaan!
…ja kun sitten leivokset on varustettu ohuilla nauhoilla, ovat ne valmiit kuusen oksaan ripustettaviksi. Olkaa varmat, että niitä siellä ihaillaan!
Leipä on iso osa suomalaista ruokakulttuuria ja sillä on vankkumaton paikka suomalaisessa ruokapöydässä.
Kurpitsa, yksivuotinen köynnöskasvi. Kasvimaan satoisa ja syksyinen komistus.
Talonpoikaismarssin osanottajien ei tarvinnut olla Helsingissä nälissään heinäkuussa vuonna 1930. Lotta Svärd-järjestön muonituslotat järjestivät marssijoiden ruokailun. Muonituspaikkoja oli seitsemän, ja niissä kenttäkeittiöitä eli ”soppatykkejä” 51. Muonitustehtävissä toimi 162 lottaa.
Lottakantiinin maukas aronia-omenahillo.
Käsityöalalla, kuten elämän muillakin aloilla, on huomattavissa ajanjaksoja, jolloin tehdastuote voittaa kaiken käsintehdyn
Rättänä tunnetaan paremmin Pohjois-Savon maakunnan ruokaperinteessä. Rapsakan, hiukan makean ruiskuoren alta paljastuu kirpsakka puolukkatäyte.
Konekirjoituskoulun todistus oli työelämässä ennen sotia ja vielä sotien jälkeenkin valttia. Konekirjoitustaidolla, edes ilman suurta kirjoitusnopeutta tai sihteeriltä nykyään vaadittavaa moninaista tietotaitoa, saattoi elättää itsensä.
Sharlotka-omenakakku oletetusti itärajan takaa Suomeen rantautunut.
Valtakunnalliseksi naisten maanpuolustusjärjestöksi vuonna 1921 perustetun Lotta Svärdin toiminta oli alusta asti periaatteeltaan aseetonta. Aivan helposti ajatusta aseettomuudesta ei kuitenkaan omaksuttu.
Lottamuseon kanttiinin ruokalistaan kuuluu kerrassaan herkullinen pinaattivuoka. Perinteisen ruoan näkokulmasta tämä on suorasta juhlava ateria: onhan se höystetty kermalla, maidolla ja juustolla. Lisäksi se on valmistettu riisiin, juhlapöydän puuron ainekseen.
Vyöt kuuluvat selvästi lotta-asuun, mutta milloin ja miten niitä on käytetty ja mitä merkityksiä nahkavyöllä on ollut?
Liperi (Levisticum officinale) tunnetaan kansanomaisella nimellä lipstikka.
Pappilan hätävaranakin tunnettuun pullavanukkaaseen hyödynnät hieman kuivahtaneet ylijäämäpullat ja vehnäleivät ja valmistat maistuvan kahvipöydän herkkun, joka valmistuu vaivattomasti ja nopeasti.
Tärkeintä kaikessa on kuitenkin ystävällisyys sekä pieni huomaavaisuus silloin tällöin talonväen puolelta, sillä ylpeähenkisyys ja jäykkyys vierottavat pian ihmiset toisistaan.
Tosiasiahan on, että elokuvateatterien vaikutus ei suinkaan rajoitu vain siihen yleisöön, joka käy niiden näytännöissä, vaan että se näytteille pantujen ohjelmalehtisten, mainoskuvien ja sanomalehti-ilmoitusten kautta kohdistuu paljon laajempiin piireihin.
Tänäänhän voisi tietenkin mennä elokuviin, poiketa ystävän luona tai improvisoida pienet kutsut. Mutta äläpäs viitsi tehdä mitään tästä kaikesta. Vaan vietä sen sijaan tämä ilta kotona ja pidä aivan ohjelmaton vapaa ilta.
Kirjailija Kersti Bergroth (Viipuri 1886-Helsinki 1975) tunnetaan parhaiten suositusta karjalaisaiheisesta näytelmästään Anu ja Mikko. Bergrothin laajaan tuotantoon vuosina 1911-1973 kuului romaaneja, viihdettä, näytelmiä, elokuvakäsikirjoituksia, lehtijuttuja ja aikakausjulkaisuja.
Mansikka on tunnetusti erittäin kuitupitoinen ja erinomainen c-vitamiinin lähde.
”Musta Jaana, tumma ja tulinen, useimmille tuttu, kauan kaivattu.”