Jokapäiväinen leipämme
Leipä on iso osa suomalaista ruokakulttuuria ja sillä on vankkumaton paikka suomalaisessa ruokapöydässä.
Kurpitsasta pula-ajan ateriakokonaisuus
Kurpitsa, yksivuotinen köynnöskasvi. Kasvimaan satoisa ja syksyinen komistus.
Talonpoikaismarssi ja naiset: muonitus lotilta, käsivarsinauhat Minna Craucherilta
Talonpoikaismarssin osanottajien ei tarvinnut olla Helsingissä nälissään heinäkuussa vuonna 1930. Lotta Svärd-järjestön muonituslotat järjestivät marssijoiden ruokailun. Muonituspaikkoja oli seitsemän, ja niissä kenttäkeittiöitä eli ”soppatykkejä” 51. Muonitustehtävissä toimi 162 lottaa.
Aronia-omenahillo
Lottakantiinin maukas aronia-omenahillo.
Sananen kutomisesta…
Käsityöalalla, kuten elämän muillakin aloilla, on huomattavissa ajanjaksoja, jolloin tehdastuote voittaa kaiken käsintehdyn
Lottakanttiinin puolukkarättänä
Rättänä tunnetaan paremmin Pohjois-Savon maakunnan ruokaperinteessä. Rapsakan, hiukan makean ruiskuoren alta paljastuu kirpsakka puolukkatäyte.
Toimistolotta ja kirjoituskone talvisodassa
Konekirjoituskoulun todistus oli työelämässä ennen sotia ja vielä sotien jälkeenkin valttia. Konekirjoitustaidolla, edes ilman suurta kirjoitusnopeutta tai sihteeriltä nykyään vaadittavaa moninaista tietotaitoa, saattoi elättää itsensä.
Omenapiirakka itärajan takaa
Sharlotka-omenakakku oletetusti itärajan takaa Suomeen rantautunut.
Lotista ja aseista
Valtakunnalliseksi naisten maanpuolustusjärjestöksi vuonna 1921 perustetun Lotta Svärdin toiminta oli alusta asti periaatteeltaan aseetonta. Aivan helposti ajatusta aseettomuudesta ei kuitenkaan omaksuttu.
Lottakanttiinin vanhanaikainen pinaattivuoka
Lottamuseon kanttiinin ruokalistaan kuuluu kerrassaan herkullinen pinaattivuoka. Perinteisen ruoan näkokulmasta tämä on suorasta juhlava ateria: onhan se höystetty kermalla, maidolla ja juustolla. Lisäksi se on valmistettu riisiin, juhlapöydän puuron ainekseen.
Nahkavyö lotta-asun osana
Vyöt kuuluvat selvästi lotta-asuun, mutta milloin ja miten niitä on käytetty ja mitä merkityksiä nahkavyöllä on ollut?
Liperi eli lipstikkasuola
Liperi (Levisticum officinale) tunnetaan kansanomaisella nimellä lipstikka.
Pullavanukas
Pappilan hätävaranakin tunnettuun pullavanukkaaseen hyödynnät hieman kuivahtaneet ylijäämäpullat ja vehnäleivät ja valmistat maistuvan kahvipöydän herkkun, joka valmistuu vaivattomasti ja nopeasti.
Täyshoitolaisten pidosta
Tärkeintä kaikessa on kuitenkin ystävällisyys sekä pieni huomaavaisuus silloin tällöin talonväen puolelta, sillä ylpeähenkisyys ja jäykkyys vierottavat pian ihmiset toisistaan.
Miten elokuva esittelee itseään?
Tosiasiahan on, että elokuvateatterien vaikutus ei suinkaan rajoitu vain siihen yleisöön, joka käy niiden näytännöissä, vaan että se näytteille pantujen ohjelmalehtisten, mainoskuvien ja sanomalehti-ilmoitusten kautta kohdistuu paljon laajempiin piireihin.
Ohjelmaton ilta
Tänäänhän voisi tietenkin mennä elokuviin, poiketa ystävän luona tai improvisoida pienet kutsut. Mutta äläpäs viitsi tehdä mitään tästä kaikesta. Vaan vietä sen sijaan tämä ilta kotona ja pidä aivan ohjelmaton vapaa ilta.
Kersti Bergrothin Eeva-kirjat ja Nuoren lotan päiväkirja – Nuorten naisten kehitystiet
Kirjailija Kersti Bergroth (Viipuri 1886-Helsinki 1975) tunnetaan parhaiten suositusta karjalaisaiheisesta näytelmästään Anu ja Mikko. Bergrothin laajaan tuotantoon vuosina 1911-1973 kuului romaaneja, viihdettä, näytelmiä, elokuvakäsikirjoituksia, lehtijuttuja ja aikakausjulkaisuja.
Viljelkäämme mansikkaa…
Mansikka on tunnetusti erittäin kuitupitoinen ja erinomainen c-vitamiinin lähde.
Musta Jaana – Viihdytyskiertueiden legenda
”Musta Jaana, tumma ja tulinen, useimmille tuttu, kauan kaivattu.”
Sitruunaunelma…
Näin kesähelteiden kestäessä huomaavainen emäntä tarjoaa vierailleen kahvikutsuilla jotakin pirteän raikasta mutta silti valloittavan makeaa.