Vohvelikangasliinan ja virkatun pannulapun asema ei horju!
Koulukäsitöihin liittyy suomalaisilla paljon muistoja.
Ajankohtainen, aurinkoinen appelsiini
Lotta-Svärd lehdessä, kevättalvella vuonna 1938 kirjoitettiin appelsiineista, niiden c-vitamiinipitoisuudesta sekä monikäyttöisyydestä.
Lili Marleen ja Liisa pien´ – Naisia lyhdyn alla
Lili Marleen -nimellä tunnettu iskelmä oli toisen maailmansodan aikana suurmenestys yli rintamalinjojen. Laulusta tehtiin yli 20 erikielistä versiota. Suomeksi laulu levytettiin vuonna 1942. Kirjailija Olavi Paavolainen, joka palveli Päämajassa Mikkelissä, on kertonut, että Lili Marleenin maine alkoi kiinnostaa myös Suomen armeijan ylipäällikköä, marsalkka Mannerheimia. Mannerheim lähetti adjutanttinsa etsimään levyä mikkeliläisistä musiikkikaupoista. Kun levyä ei löytynyt,…
Pannupulla
Pannupulla, peltipulla tai pikapulla, kuinka kukin kutsua haluaa. Helppoa ja nopeaa tehdä!
Puhtipatukka
Keväiset hanget innostavat ulkoilemaan ja retkeilemään luonnossa. Mitä ottaisi välipalaksi että jaksaa?
Punaisen tähden tähtisisaret – eläinlääkintälottien edelläkävijät
Eläinlääkintälottien koulutus- ja toimialamerkki oli nelisakarainen punainen tähti, jossa tähti oli reunustettu sinisellä reunaviivalla.
Ohracookie
Valmistamme Lottakanttiinin keittiössä päivittäin hitaasti haudutettua vanhanaikaista, rikotuista ohrasuurimoista valmistettua uuniohrapuuroa. Ja koskaanhan ei voi tietää kuinka paljon sitä loppujen lopuksi aamuisin menee kaupaksi, joten mitä ihmettä voisi tehdä tähdepuurosta.
Lääkintälottia sorsajahdissa
Lääkintälottien tehtäviä rauhan ja sodan aikana esitellään maaliskuussa 2019 avautuvassa Lottamuseon näyttelyssä ”Harmaat sisaret – lääkintälottien tarina”. Joskus yksittäinen esinekin voi toimia kurkistusaukkona lääkintälottien työtehtäviin ja työoloihin. Lottamuseon kokoelmista löytyy kanneton ja kellastunut ”Lottatyttö komennuksella”-kirja. Tuomi Elmgren-Heinosen kirjoittama lottaromaani ilmestyi vuonna 1941. Kantensa menettänyt kirja on ollut mahdollisesti läksiäislahja uuteen komennuspaikkaan siirtyvälle lottatoverille tai sotasairaalan…
Silakkalaatikko ennen ja nyt
Silakkalaatikkoa sotaväessä on kutsuttu ihan syystä piikkilankaesteeksi. Laatikkoon tuolloin nimittäin käytettiin suolasilakka liotettuna, siis kokonaisena.
Runeberg, Lotta ja Svärd
”Yhä vieläkin Lotta Svärdistä puhe syntyy toisinaan kun iltavalkean ääressä sotakumppani kohdataan.”
Perunankuorista hauskaa naposteltavaa
Hävikkiruoka on suuren yleisön keskustelunaiheena ja sen määrää kaikki kovasti yrittävät tahoillaan pienentää. Tässä on oiva vinkki aiheeseen liittyen – helpot herkkusipsit!
Jäämerentietä Petsamoon
Petsamo tunnetaan Suomi-neidon itäisenä, menetettynä käsivartena. Petsamo liitettiin Venäjästä Suomeen Tarton rauhassa vuonna 1920. Pieni koillisosa Petsamoa luovutettiin takaisin Neuvostoliitolle talvisodan jälkeen Moskovan rauhassa vuonna 1940. Jatkosodan päättäneessä Moskovan välirauhansopimuksessa 1944 koko Petsamo oli luovutettava Neuvostoliitolle. Petsamon väestö on harjoittanut perinteisesti kalastusta ja poronhoitoa. Etnisesti väestö on kirjavaa. Siihen on kuulunut suomalaisia, kolttia, saamelaisia, karjalaisia,…
Tähteistä pötyä pöytään
Ruoan arvostus on noussut. Kierrättäminen niin kulutustavaroissa kuin ruokatarpeiden osalta on vallitseva trendi. Hävikkiruokaan suhtaudutaan arvostavasti niin kodeissa kuin
suurtaloudessakin.
Uudenvuoden juhlat sairasjuna Joosepissa
Viimeinen päivä jäljellä – niin tätä vuotta. Surullista että se taas loppuu. Aika kuluu, vuodet vierivät, pian minäkin huomaan olevani vanha, mihin voin ennättää nyt elämäni parhaina vuosina. Kolme viimeistä vuotta tänä murroskautena, ne ovat vierähtäneet aivan huomaamatta.
Hyvää Joulua Nostalgiset Naiset -blogin lukijoille
Vuosi on vierähtänyt ja valkoiset lumihiutaleet laskeutuvat pehmeästi maahan. On aika toivottaa Hyvää Joulua Nostalgiset Naiset -blogin lukijoille!
Joulukuusen makeisia kotivalmisteina
…ja kun sitten leivokset on varustettu ohuilla nauhoilla, ovat ne valmiit kuusen oksaan ripustettaviksi. Olkaa varmat, että niitä siellä ihaillaan!
Jokapäiväinen leipämme
Leipä on iso osa suomalaista ruokakulttuuria ja sillä on vankkumaton paikka suomalaisessa ruokapöydässä.
Kurpitsasta pula-ajan ateriakokonaisuus
Kurpitsa, yksivuotinen köynnöskasvi. Kasvimaan satoisa ja syksyinen komistus.
Talonpoikaismarssi ja naiset: muonitus lotilta, käsivarsinauhat Minna Craucherilta
Talonpoikaismarssin osanottajien ei tarvinnut olla Helsingissä nälissään heinäkuussa vuonna 1930. Lotta Svärd-järjestön muonituslotat järjestivät marssijoiden ruokailun. Muonituspaikkoja oli seitsemän, ja niissä kenttäkeittiöitä eli ”soppatykkejä” 51. Muonitustehtävissä toimi 162 lottaa.