Sotavuosina Suomen väestöpolitiikassa painotettiin terveen ja tuotantokykyisen väestön lisäämistä. Väestönkasvu nähtiin kansan olemassaolon kysymyksenä. Tavoitteena oli, että suomalaisessa perheessä olisi vähintään neljä lasta.
Ihana vuodenaika. Saa taas kerätä omasta puutarhasta omenoita. Hilloketta keitellessäni olikin aikaa ideoida ja kaivella mielen kovalevyltä sisäistä reseptiarkistoa. Mitähän hauskaa pyöräyttäisi kahvin kanssa?
Lomamatkan virkistävyys ulottuu pitemmälle kuin varsinaisiin lomamatkapäiviin. Loman suunnittelu ja lomakokemusten muistelu valokuvien, postikorttien, matkamuistojen, tuliaisten tai lomalla omaksuttujen uusien ruokalajien muodossa pitkittävät loman vaikutusta.
Jokainen joka on joutunut viettämään tuntikausia ja kokonaisia öitäkin pommisuojassa, tietää kuinka tuskastuttavalta tällainen pitkäaikainen liikunnanpuute tuntuu. Ruumis vaati liikuntaa säilyttääkseen verenkierron normaalina ja estääkseen jäseniä puutumasta.
Suomalainen kesäloma oli 1920- ja 1930-luvulla lyhyt, ja se vietettiin usein sukulaisten luona maalla, järjestöjen tai yksityisten omistamissa kesäkodeissa, täysihoitoloissa, kansankylpylöissä tai retkeillen ja telttaillen kotimaassa. Lomamatkoille lähdettiin pyörällä, veneellä, junalla tai autolla. Kesämökkeily alkoi yleistyä vasta sotien jälkeen.
Kesä on parasta aikaa valmistaa hellepäivien herkkujuomaa. Omasta puutarhasta löytyy vihantaa vaikka ja minkälaista.
Kuinka palkitsevaa olikaan nähdä mieheni ilme, kun nostin ihanan, pullukaisen, kullankeltaisen tuoksuvan leivän iltapalapöytään. Voi sitä mutustelun ja onnen huokailun määrää.
Lottamuseon tontilla Tuusulan Syvärannassa on marmoriveistos, joka on seissyt paikallaan yli sata vuotta. Silti emme tiedä, mitä naisveistos esittää, mistä ja miten se on paikalleen tuotu ja mihin sen kädet ovat kadonneet.
Tarkan markan emännille ja isännille koittaa keväänkorvalla onnen ajat. Luonnon antimia, eli villivihanneksia, hortaa keräämällä saa mainiosti täydennystä ruokaympyrään, ja aivan ilmaiseksi. Vaivannäkö on ainoa kuluerä hortaa hyödynnettäessä.
Lääkitsevää, desinfioivaa, rauhoittavaa ja piristävää – sodanaikaisesta lääkinnästä ja lääkehoidosta.
Klimppisoppa, kokkarekeitto. Nämä ovat vain muutamia nimiä, mutta rakkaalla lapsellahan niitä on tunnetusti monta. Klimppisoppa on tiettävästi saapunut jo 1800 luvun loppupuoliskolla ruokakulttuuriimme herraskartanoiden kautta kulkeutuen rahvaan pöytiin monina eri versioina. Talonpojilla ei ollut rahkeita valmistaa klimppisoppaa niin prameista aineksista kuin herraskartanoissa oli tapana. Ruokalajista tiedetään maanlaajuisesti vähintään 10 erilaista resepti muunnelmaa, toki vielä tämän…
Jatkosodan ensimmäisenä syksynä 1941 Suomi oli valloittanut talvisotaa edeltäneen rajan takaa laajan alueen, josta käytettiin käyttää nimitystä Itä-Karjalan sotilashallintoalue. Alue oli tarkoitus liittää osaksi ”Suur-Suomea” ja sen suomensukuinen ”heimokansa” kasvattaa suomalaisiksi. Suomalaisviranomaiset suunnittelivat innolla Itä-Karjalan tulevaisuutta. Myös alueen menneisyys kiinnosti. Itä-Karjalan kansanperinne ja kansanomainen esineistö, joka oli kiehtonut suomalaisia 1800-luvun karelianismista ja 1900-luvun alun heimoaatteista…
Keittelin iltaselle ruispuolukkapuuroa. Perinteisen mämmin ystävä kun en ole, niin muistin ihanan vanhanajan marjamämmin.
Koulukäsitöihin liittyy suomalaisilla paljon muistoja.
Lotta-Svärd lehdessä, kevättalvella vuonna 1938 kirjoitettiin appelsiineista, niiden c-vitamiinipitoisuudesta sekä monikäyttöisyydestä.
Lili Marleen -nimellä tunnettu iskelmä oli toisen maailmansodan aikana suurmenestys yli rintamalinjojen. Laulusta tehtiin yli 20 erikielistä versiota. Suomeksi laulu levytettiin vuonna 1942. Kirjailija Olavi Paavolainen, joka palveli Päämajassa Mikkelissä, on kertonut, että Lili Marleenin maine alkoi kiinnostaa myös Suomen armeijan ylipäällikköä, marsalkka Mannerheimia. Mannerheim lähetti adjutanttinsa etsimään levyä mikkeliläisistä musiikkikaupoista. Kun levyä ei löytynyt,…
Pannupulla, peltipulla tai pikapulla, kuinka kukin kutsua haluaa. Helppoa ja nopeaa tehdä!
Keväiset hanget innostavat ulkoilemaan ja retkeilemään luonnossa. Mitä ottaisi välipalaksi että jaksaa?