Pataleipä – vehnäleipää näppärästi
Kuinka palkitsevaa olikaan nähdä mieheni ilme, kun nostin ihanan, pullukaisen, kullankeltaisen tuoksuvan leivän iltapalapöytään. Voi sitä mutustelun ja onnen huokailun määrää.
Syvärannan arvoituksellinen marmorinainen
Lottamuseon tontilla Tuusulan Syvärannassa on marmoriveistos, joka on seissyt paikallaan yli sata vuotta. Silti emme tiedä, mitä naisveistos esittää, mistä ja miten se on paikalleen tuotu ja mihin sen kädet ovat kadonneet.
Luonnon antimilla ruokalaskua pienemmäksi
Tarkan markan emännille ja isännille koittaa keväänkorvalla onnen ajat. Luonnon antimia, eli villivihanneksia, hortaa keräämällä saa mainiosti täydennystä ruokaympyrään, ja aivan ilmaiseksi. Vaivannäkö on ainoa kuluerä hortaa hyödynnettäessä.
Lääkitsevää, desinfioivaa, rauhoittavaa ja piristävää
Lääkitsevää, desinfioivaa, rauhoittavaa ja piristävää – sodanaikaisesta lääkinnästä ja lääkehoidosta.
Klimppisoppa
Klimppisoppa, kokkarekeitto. Nämä ovat vain muutamia nimiä, mutta rakkaalla lapsellahan niitä on tunnetusti monta. Klimppisoppa on tiettävästi saapunut jo 1800 luvun loppupuoliskolla ruokakulttuuriimme herraskartanoiden kautta kulkeutuen rahvaan pöytiin monina eri versioina. Talonpojilla ei ollut rahkeita valmistaa klimppisoppaa niin prameista aineksista kuin herraskartanoissa oli tapana. Ruokalajista tiedetään maanlaajuisesti vähintään 10 erilaista resepti muunnelmaa, toki vielä tämän…
Maijan käsityömuseo – museosuunnitelmia ja kansanomaisen esineistön keruuta Itä-Karjalasta
Jatkosodan ensimmäisenä syksynä 1941 Suomi oli valloittanut talvisotaa edeltäneen rajan takaa laajan alueen, josta käytettiin käyttää nimitystä Itä-Karjalan sotilashallintoalue. Alue oli tarkoitus liittää osaksi ”Suur-Suomea” ja sen suomensukuinen ”heimokansa” kasvattaa suomalaisiksi. Suomalaisviranomaiset suunnittelivat innolla Itä-Karjalan tulevaisuutta. Myös alueen menneisyys kiinnosti. Itä-Karjalan kansanperinne ja kansanomainen esineistö, joka oli kiehtonut suomalaisia 1800-luvun karelianismista ja 1900-luvun alun heimoaatteista…
Marjamämmi
Keittelin iltaselle ruispuolukkapuuroa. Perinteisen mämmin ystävä kun en ole, niin muistin ihanan vanhanajan marjamämmin.
Vohvelikangasliinan ja virkatun pannulapun asema ei horju!
Koulukäsitöihin liittyy suomalaisilla paljon muistoja.
Ajankohtainen, aurinkoinen appelsiini
Lotta-Svärd lehdessä, kevättalvella vuonna 1938 kirjoitettiin appelsiineista, niiden c-vitamiinipitoisuudesta sekä monikäyttöisyydestä.
Lili Marleen ja Liisa pien´ – Naisia lyhdyn alla
Lili Marleen -nimellä tunnettu iskelmä oli toisen maailmansodan aikana suurmenestys yli rintamalinjojen. Laulusta tehtiin yli 20 erikielistä versiota. Suomeksi laulu levytettiin vuonna 1942. Kirjailija Olavi Paavolainen, joka palveli Päämajassa Mikkelissä, on kertonut, että Lili Marleenin maine alkoi kiinnostaa myös Suomen armeijan ylipäällikköä, marsalkka Mannerheimia. Mannerheim lähetti adjutanttinsa etsimään levyä mikkeliläisistä musiikkikaupoista. Kun levyä ei löytynyt,…
Pannupulla
Pannupulla, peltipulla tai pikapulla, kuinka kukin kutsua haluaa. Helppoa ja nopeaa tehdä!
Puhtipatukka
Keväiset hanget innostavat ulkoilemaan ja retkeilemään luonnossa. Mitä ottaisi välipalaksi että jaksaa?
Punaisen tähden tähtisisaret – eläinlääkintälottien edelläkävijät
Eläinlääkintälottien koulutus- ja toimialamerkki oli nelisakarainen punainen tähti, jossa tähti oli reunustettu sinisellä reunaviivalla.
Ohracookie
Valmistamme Lottakanttiinin keittiössä päivittäin hitaasti haudutettua vanhanaikaista, rikotuista ohrasuurimoista valmistettua uuniohrapuuroa. Ja koskaanhan ei voi tietää kuinka paljon sitä loppujen lopuksi aamuisin menee kaupaksi, joten mitä ihmettä voisi tehdä tähdepuurosta.
Lääkintälottia sorsajahdissa
Lääkintälottien tehtäviä rauhan ja sodan aikana esitellään maaliskuussa 2019 avautuvassa Lottamuseon näyttelyssä ”Harmaat sisaret – lääkintälottien tarina”. Joskus yksittäinen esinekin voi toimia kurkistusaukkona lääkintälottien työtehtäviin ja työoloihin. Lottamuseon kokoelmista löytyy kanneton ja kellastunut ”Lottatyttö komennuksella”-kirja. Tuomi Elmgren-Heinosen kirjoittama lottaromaani ilmestyi vuonna 1941. Kantensa menettänyt kirja on ollut mahdollisesti läksiäislahja uuteen komennuspaikkaan siirtyvälle lottatoverille tai sotasairaalan…
Silakkalaatikko ennen ja nyt
Silakkalaatikkoa sotaväessä on kutsuttu ihan syystä piikkilankaesteeksi. Laatikkoon tuolloin nimittäin käytettiin suolasilakka liotettuna, siis kokonaisena.
Runeberg, Lotta ja Svärd
”Yhä vieläkin Lotta Svärdistä puhe syntyy toisinaan kun iltavalkean ääressä sotakumppani kohdataan.”
Perunankuorista hauskaa naposteltavaa
Hävikkiruoka on suuren yleisön keskustelunaiheena ja sen määrää kaikki kovasti yrittävät tahoillaan pienentää. Tässä on oiva vinkki aiheeseen liittyen – helpot herkkusipsit!