Kyllikki Villa – Maailmanmatkaaja ja sanataituri

Kyllikki Villa – Maailmanmatkaaja ja sanataituri Kyllikki Villa (o.s. Wehanen) syntyi Helsingissä 12.9.1923. Hän oli juuri täyttänyt 16 vuotta, kun talvisota alkoi. Villa asui perheensä kanssa Kajaanissa ja kävi kaupungin yhteislyseossa lukion ensimmäistä luokkaa, kun koulu jo lokakuussa otettiin sotilaskäyttöön. Talvisodan aikana Kyllikki Villa kirjoitti ensimmäisiä reportaasejaan Kajaanin lehteen toimiessaan lehden päätoimittajan apulaisena. Pikkulottiin Kyllikki…

Vuokko Arni-Svartström – Suomen ensimmäinen virallistettu naislentäjä

Vuokko Knuutila Oy Sääsken lentokoulussa Kellosaaren rannassa Lotta Svärd -järjestön edelläkävijöitä, esikuvia ja vaikuttajia Lottajärjestö oli väkilukuun suhteutettuna maailman suurin naisten aseeton maanpuolustusjärjestö. Lottien maanpuolustustyö oli monialaista huolto- ja avustustyötä niin siviilien, kuin puolustusvoimienkin hyväksi. Enimmillään järjestöön kuului noin 240 000 naista ja tyttöä. Näin suureen naisjoukkoon mahtuu hyvin erilaisia elämäntarinoita ja kohtaloita, joista jokainen on…

300 000 kilometrin Suke-polkupyörä

Suke-polkupyörä palveli Lyyli Reinikaista lähes 60 vuotta, minkä jälkeen hän lahjoitti sen Lottamuseon kokoelmiin. Lotta Lyyli Reinikainen avioitui helmikuussa 1944, mutta jo muutaman kuukauden päästä tuli suruviesti: tuore aviomies oli kaatunut. Lyylin polkupyörä, vintille piilotettu lottareppu, lesken surupuku sekä monet muut lottien tarinat Lottamuseon näyttelyssä avaavat koskettavalla tavalla suomalaisen naisen sitkeyttä ja roolia osana yhteiskuntamme kehitystä.

Ei heilaa helluntaina…

Jos ei heilaa helluntaina, ei koko kesänä on monille tuttu sanonta, mutta mihin sanonta oikeastaan viittaa? Helluntaita vietettiin entisaikaan, etenkin nuorison keskuudessa juhlatunnelmissa. Helluntai oli monille  vapaapäivä, jonka kunniaksi kokoonnuttiin isolla joukolla kisailemaan, laulamaan ja tanssimaan. Kesäaikaan heilastelukin oli helpompaa, kun nuoriso muutti aittoihin asumaan. Saattoipa monesti käydä niinkin, että helluntaina löydetystä kesäheilasta tuli syksyllä…

Kehyksellä on väliä

Puhdetyönä valmistetun puukehyksen lakkakerroksen alle on laitettu apilan- ja saniaisenlehtiä. Uniikki kehys vahvistaa kuvan sisältöä, lottakanttiini Häme-Kannaksen kanttiinilottien ystävyyttä. Tärkeät kuvat kehystetään ka kehystetty valokuva on yksi kodin tärkeistä sisustusesineistä, jossa muistot säilyvät.

Kansallinen lottaruokaviikko – Kahden kalan keitto

1940-luvun alussa Helsingin paras ravintola oli nimeltään Espilä. Ravintolan lounas oli pula-ajan mittapuun mukaan upea. Alkupaloihin kuului pieni peruna tai lusikallinen sillisalaattia sekä kolme silakkarullaa. Lihapuolta edusti noin tulitikkulaatikon kokoinen pala suolaista leikettä, jonka paksuus oli 1/3 osa tulitikkuaskista, suolaleike oli useimmiten valmistettu lehmän pötsistä. Kuvaosaston pikkujoulut ravintola Espilässä Helsingissä vuonna 1943 Lihaa sai ravintoloissa…

Kansallinen lottaruokaviikko – Uuniohrapuuro ja Muolaan marjakiisseli

Lauantai tuo mukanaan tuulahduksen muistojen Karjalasta. Karjalainen ruokatalous on saanut aikojen kuluessa vaikutteita niin idästä kuin lännestäkin. Uuniruokatalous Karjalaan omaksuttiin itä-Euroopasta. Keittiön ehdoton keskipiste oli leivinuuniuuni. Puurot kypsytettiin perinteisesti uunissa. Monin paikoin putro tarkoitti jo sananakin uunipuuroa, kun taas keitettyä puuroa kutsuttiin hutuksi tai kaassaksi. Uuniohrapuuro 3 dl Rikottuja tai kokonaisia esikypsytettyjä ohrasuurimoita 1 l vettä ½ rkl suolaa…

Kansallinen lottaruokaviikko – Pinaattilaatikko ja eväspasteijat

Kasvisruoasta on ollut paljon puhetta. Totta on, että syöminen Suomessa on perinteisesti ollut kasvispainotteista ja voisi jopa sanoa, että erilaisilla puuroilla olemme täällä eläneet. Liha on perinteisesti kuulunut kansan ruokavalioon vain juhlissa. Runsainta oli pöydässä syksyisin. Sato oli kypsynyt ja korjattu sekä syysteurastukset tehty. 1900-luvun elintason nousun myötä lihan syönti yleistyi. Sota-aika toi osaltaan niukkuutta…

Kansallinen lottaruokaviikko – Hernerokka ja pullavanukas

Lakkautetussa lottajärjestössä palvelleet naiset perustivat syksyllä 1944 ruokahuoltoon erikoistuneen liikeyrityksen työmaahuollon. Yksi Työmaahuollon toimialoista oli suurten yleisötapahtumien ruokahuollon järjestäminen ja Työmaahuolto olikin mukana muun muassa järjestämässä ruokailua Helsingin vuoden 1952 olympialaisissa. ”Noin 100 000 vierasta voi Työmaahuolto Oy ruokkia niissä 10 kenttäravintolassa eri puolilla Helsinkiä, jotka torstaina aloittivat toimintansa. Näiden kenttäravintoloiden käytössä on yhteensä noin 300…

Kansallinen lottaruokaviikko – Kaalijauhelihapata

Mutta vitamiinipitoinen ruoka tulee kalliiksi talvella, sanotaan. Silloinhan tarvitaan niin paljon tuoreita vihanneksia ja hedelmiä! Mutta eihän esimerkiksi kaali tule kalliiksi. Tuo valkoinen keräkaali on aivan erinomainen, vitamiinipitoinen ravintoaine. Ja se jos mikä on lisäksi halpaa. Mutta on muistettava, että keitettäessä kaali menettää suuren osan vitamiinipitoisuudestaan. Kaalia tulee siis syödä runsain määrin raakana, mutta erinomaista…

Kansallinen lottaruokaviikko – Tomaatti-lipstikkakeitto

Sota-ajan poikkeusoloissa varsin nopeasti katosivat kauppojen hyllyiltä monet tutut mausteet kuten erilaiset pippurit, kardemummat ja kanelit. Niinpä kansaa kehotettiin, ulkomaisten mausteiden puuttuessa, viljelemään erilaisia yrttejä kuten persiljaa, tilliä ja ruohosipulia ja maustamaan ruokansa näillä kotimaisilla yrteillä. Pula-aikana arvoonsa maustekasvina nousi muun muassa lipstikka eli liperi. Lipstikka antaa keittoihin ja liemiin pikantin makuvivahteen, mutta sitä käytettiin…