Lili Marleen ja Liisa pien´ – Naisia lyhdyn alla

Lili Marleen -nimellä tunnettu iskelmä oli toisen maailmansodan aikana suurmenestys yli rintamalinjojen. Laulusta tehtiin yli 20 erikielistä versiota. Suomeksi laulu levytettiin vuonna 1942. Kirjailija Olavi Paavolainen, joka palveli Päämajassa Mikkelissä, on kertonut, että Lili Marleenin maine alkoi kiinnostaa myös Suomen armeijan ylipäällikköä, marsalkka Mannerheimia. Mannerheim lähetti adjutanttinsa etsimään levyä mikkeliläisistä musiikkikaupoista. Kun levyä ei löytynyt,…

Ohracookie

Valmistamme Lottakanttiinin keittiössä päivittäin hitaasti haudutettua vanhanaikaista, rikotuista ohrasuurimoista valmistettua uuniohrapuuroa. Ja koskaanhan ei voi tietää kuinka paljon sitä loppujen lopuksi aamuisin menee kaupaksi, joten mitä ihmettä voisi tehdä tähdepuurosta.

Lääkintälottia sorsajahdissa

Lääkintälottien tehtäviä rauhan ja sodan aikana esitellään maaliskuussa 2019 avautuvassa Lottamuseon näyttelyssä ”Harmaat sisaret – lääkintälottien tarina”. Joskus yksittäinen esinekin voi toimia kurkistusaukkona lääkintälottien työtehtäviin ja työoloihin. Lottamuseon kokoelmista löytyy kanneton ja kellastunut ”Lottatyttö komennuksella”-kirja. Tuomi Elmgren-Heinosen kirjoittama lottaromaani ilmestyi vuonna 1941. Kantensa menettänyt kirja on ollut mahdollisesti läksiäislahja uuteen komennuspaikkaan siirtyvälle lottatoverille tai sotasairaalan…

Jäämerentietä Petsamoon

Petsamo tunnetaan Suomi-neidon itäisenä, menetettynä käsivartena. Petsamo liitettiin Venäjästä Suomeen Tarton rauhassa vuonna 1920. Pieni koillisosa Petsamoa luovutettiin takaisin Neuvostoliitolle talvisodan jälkeen Moskovan rauhassa vuonna 1940. Jatkosodan päättäneessä Moskovan välirauhansopimuksessa 1944 koko Petsamo oli luovutettava Neuvostoliitolle. Petsamon väestö on harjoittanut perinteisesti kalastusta ja poronhoitoa. Etnisesti väestö on kirjavaa. Siihen on kuulunut suomalaisia, kolttia, saamelaisia, karjalaisia,…