Kansallinen lottaruokaviikko – Uuniohrapuuro ja Muolaan marjakiisseli

RuokaKirjoita kommentti

Lauantai tuo mukanaan tuulahduksen muistojen Karjalasta. Karjalainen ruokatalous on saanut aikojen kuluessa vaikutteita niin idästä kuin lännestäkin. Uuniruokatalous Karjalaan omaksuttiin itä-Euroopasta. Keittiön ehdoton keskipiste oli leivinuuniuuni. Puurot kypsytettiin perinteisesti uunissa. Monin paikoin putro tarkoitti jo sananakin uunipuuroa, kun taas keitettyä puuroa kutsuttiin hutuksi tai kaassaksi. Uuniohrapuuro 3 dl Rikottuja tai kokonaisia esikypsytettyjä ohrasuurimoita 1 l vettä ½ rkl suolaa…

Kansallinen lottaruokaviikko – Pinaattilaatikko ja eväspasteijat

RuokaKirjoita kommentti

Kasvisruoasta on ollut paljon puhetta. Totta on, että syöminen Suomessa on perinteisesti ollut kasvispainotteista ja voisi jopa sanoa, että erilaisilla puuroilla olemme täällä eläneet. Liha on perinteisesti kuulunut kansan ruokavalioon vain juhlissa. Runsainta oli pöydässä syksyisin. Sato oli kypsynyt ja korjattu sekä syysteurastukset tehty. 1900-luvun elintason nousun myötä lihan syönti yleistyi. Sota-aika toi osaltaan niukkuutta…

Kansallinen lottaruokaviikko – Hernerokka ja pullavanukas

RuokaKirjoita kommentti

Lakkautetussa lottajärjestössä palvelleet naiset perustivat syksyllä 1944 ruokahuoltoon erikoistuneen liikeyrityksen työmaahuollon. Yksi Työmaahuollon toimialoista oli suurten yleisötapahtumien ruokahuollon järjestäminen ja Työmaahuolto olikin mukana muun muassa järjestämässä ruokailua Helsingin vuoden 1952 olympialaisissa. ”Noin 100 000 vierasta voi Työmaahuolto Oy ruokkia niissä 10 kenttäravintolassa eri puolilla Helsinkiä, jotka torstaina aloittivat toimintansa. Näiden kenttäravintoloiden käytössä on yhteensä noin 300…

Kansallinen lottaruokaviikko – Kaalijauhelihapata

Ruoka3 kommenttia

Mutta vitamiinipitoinen ruoka tulee kalliiksi talvella, sanotaan. Silloinhan tarvitaan niin paljon tuoreita vihanneksia ja hedelmiä! Mutta eihän esimerkiksi kaali tule kalliiksi. Tuo valkoinen keräkaali on aivan erinomainen, vitamiinipitoinen ravintoaine. Ja se jos mikä on lisäksi halpaa. Mutta on muistettava, että keitettäessä kaali menettää suuren osan vitamiinipitoisuudestaan. Kaalia tulee siis syödä runsain määrin raakana, mutta erinomaista…

Kansallinen lottaruokaviikko – Tomaatti-lipstikkakeitto

RuokaKirjoita kommentti

Sota-ajan poikkeusoloissa varsin nopeasti katosivat kauppojen hyllyiltä monet tutut mausteet kuten erilaiset pippurit, kardemummat ja kanelit. Niinpä kansaa kehotettiin, ulkomaisten mausteiden puuttuessa, viljelemään erilaisia yrttejä kuten persiljaa, tilliä ja ruohosipulia ja maustamaan ruokansa näillä kotimaisilla yrteillä. Pula-aikana arvoonsa maustekasvina nousi muun muassa lipstikka eli liperi. Lipstikka antaa keittoihin ja liemiin pikantin makuvivahteen, mutta sitä käytettiin…

Vaaleat joulpiparkaakut, tovi lapsuusmuistoissa

RuokaKirjoita kommentti

Piparkakuista puheenollen, muistojen aarreaittaani kuuluu myös vaaleat Lin piparkaakut, kuten isomummo niitä kutsui. Sitä en lapsuudessani muista kuulleeni mistä nimi juonsi juurensa ja miksi meillä joulunaikaan leivottiin myös niitä, mausteisten lisäksi. Isomummon kirjoittamasta reseptikirjasta vuodelta 1907 kyseinen ohje edelleen löytyy. Ehkäpä ne vain olivat hänen lempipikkuleipiänsä ja osa hänen luomaansa omaa jouluperinnettä.

Monet kiitokseni kaikesta -Suomen naisten huoltosäätiön avustustoiminta

LottahistoriaaKirjoita kommentti

Suomen naisten huoltosäätiö perustettiin juuri ennen Lotta Svärd -järjestön lakkauttamista lokakuussa 1944. Lotat olivat aavistaneet edessä häämöttävän lakkautuksen ja halusivat perustaa säätiön voidakseen avustaa erityisesti kenttäkomennukselta palaavia lottia. Suomen naisten huoltosäätiön tehtäväksi määriteltiin sodan johdosta kärsimään joutuneiden naisten ja lapsien auttaminen ja sodan jälkeisinä vuosina avuntarvitsijoita olikin todella paljon. Ensimmäisen kymmenen toimintavuotensa aikana säätiö käytti…

Vanha kunnon Singer

NostalgiaaKirjoita kommentti

Muistatko vielä poljettavan ompelukoneen?     Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja opinnäytetyötä tekevä Elise Tarkoma järjestivät 15.2.-15.6.2020 muistitietokeruun poljettavista ompelukoneista ja niiden käytöstä suomalaisissa kodeissa. Kerätyt muistot tallennetaan SKS:n arkistoon.  Poljettava ompelukone onkin mitä mainioin muisteluaihe! Monella on muistoja äidistä ja isoäidistä ompelemassa poljettavalla ompelukoneella. Nykyään vanha poljettava saattaa jatkaa palvelustaan kodin tai kesämökin kauniina sisustuselementtinä…

Puhtaus on puoli ruokaa

TerveysKirjoita kommentti

Peseytymisohjeita ja puhtaustarkastuksia   Ajattelemme helposti, että Suomessa on aina peseydytty ahkerasti. Onhan meillä ikivanha saunakulttuuri ja pesuvedeksi sopivaa pehmeää järvi-, joki- ja sadevettä. Saunassa käyntiin silti 1900-luvun alkupuolella yleensä vain kerran viikossa, tavallisesti lauantaina. Maaseudulla sauna saattoi lämmetä useammin raskaan työn jälkeen. Enemmistö kaupunkilaisista kävi yleisissä saunoissa ennen kuin kylpyhuoneet ja suihkut yleistyivät. Myös…

Porkkanamarmelaadi

Ruoka1 kommentti

Se sopii lempeän makunsa vuoksi likipitäen kaiken kanssa yhdistettäväksi. Mainiota kakkujen täytteenä, kääretorttuihin, pikkuleipiin, liha ja kanaruokien kanssa, puuroon ”silmäksi”, paahtoleivälle, lettujen kanssa sekä vehnäsleivontaan.

Lottien astiastot

LottahistoriaaKirjoita kommentti

Muonitus ja kahvitus, nykykielellä catering, oli lottatyön keskeisintä työkenttää. Paikalliset lottaosastot ja jopa kyläosastot hankkivat yhdistykselleen oman astiaston. Ensimmäinen astiahankinta olivat yleensä kahvikupit. Valkoisissa kahvikupeissa ja aluslautasissa oli sininen lottamerkki, nimi Lotta Svärd tai kirjaimet LS. Useimmiten kupeissa oli paikkakunnan tai kylän nimi. Kun lotat hoitivat muonitusta isoissa tapahtumissa, oli tärkeää pystyä erottamaan oman osaston kupit. Lotta-Svärd -järjestön lakkauttamisen jälkeen lottakupit ja muut lotta-astiat muodostivat suuren osan paikallisosastojen irtaimistosta. Lotta-astioita kätkettiin ja rikottiin, mutta myös jaettiin muille yhdistyksille tai paikallisosaston jäsenten kesken.

Nainen ja uimapuku

Nostalgiaa1 kommentti

Nykynainen osaa uida ja omistaa uimapuvun. Uimapuvun valinta tosin aiheuttaa monelle päänvaivaa. Malleja ja materiaaleja riittää, mutta omalle vartalolle sopivaa pukua voi silti olla vaikea löytää. Oliko ennen helpompaa? Valinnanvaraa oli ainakin vähemmän.   Uiminen ja rantaelämä alkoivat saada suosiota vapaa-ajanviettotapoina 1930-luvulla. Auringonotto ja rusketus muuttuivat samalla muodikkaiksi. Auringonottoon tarvittiin entistä paljastavampaa uima-asua, joten naisten…

Polkupyörä – naisen korvaamaton ystävä

Lottahistoriaa3 kommenttia

Kaksipyöräinen kulkuväline Polkupyörät ilmestyivät Suomen teille 1890-luvulla. Jotkut tekivät tuolloin vielä pyöränsä itse. Tekninen kehitys ja hintojen lasku mahdollistivat pyörän hankinnan 1900-luvun alussa yhä useammalle. Pyöränomistajien määrä nousi 15 prosenttiin väestöstä 1920-luvun lopulla ja 30 prosenttiin 1930-luvun loppuvuosina. Polkupyörämerkkien nimet – ikkuna kadonneeseen Suomeen Suomessa oli 1920-luvulta 1960-luvulle hämmästyttävä määrä pieniä pyöränvalmistajia. Kalevi Lepon teoksessa ”Suomalaisia…