Lääketieteen piirissä tiedettiin 1930-luvulla jo paljon tarttuvien tautien leviämisestä. Tiedossa oli, että tartunnan lähde oli sairaan suussa, nenässä ja nielussa, ja että sairas levitti taudinsiemeniä näkymättöminä limapisaroina ympäristöönsä yskiessään ja aivastaessaan.
Presidentin linnassa itsenäisyyspäivän vastaanotolla vuonna 1961 oli ensimmäistä kertaa voileipäkakkuja tarjolla juhlaväen iloksi.
Valkoinen kaulus on ollut olennainen osa suomalaisten naisten siistiä ja huoliteltua ulkoasua. Samaa arkipukua käytettiin ennen useampi päivä peräkkäin, koska vaatteiden pesu ilman pesukonetta oli työlästä. Vaatteita ostettiin harvemmin ja korjattiin. Samaa pukua oli tarpeen muunnella ja piristää asusteilla. Näistä valkoinen kankaasta ommeltu tai virkattu kaulus oli erityisen suosittu. Valkoinen kaulus kuvasti 1930-luvun naistenlehdissä virkanaisen,…
Teeaineksiksi kerättiin pääosin tuttuja villikasvien lehtiä, eniten vadelmaa. Myös muita kasveja hyödynnettiin, kuten mansikan, puolukan sekä mustikan lehtiä.
Kello on asetettu keskelle pöytää, on muutama minuutti jälkeen keskiyön. Ryhmä lottia ja kaksi sotilasta juhlii yhdessä vuoden vaihtumista.
Perinteinen kakkujen klassikko, käpykakku ilahduttaa kauneudellaan ja herkullisuudellaan tekijäänsä sekä joulunajan vieraita.
Joensuussa 23.11.1944: ”Niin lienee sitten synkästi asiat että järjestö lakkaa, koska sieltä sellaisia tuulahduksia kuuluu, vaikka täällä ei kyllä tietäisi mistään mitään. – Tänne Joensuun varastoon jää tulitikkuja, pesupulvereita, kaljajauhetta ja paperitavaraa sekä omsaa talossamme olevat vähäiset tavarat. – Olemme koettaneet toimia parhaan järkemme mukaan. Ilolla otettaisiin ohjeita vastaan. – Toivottavattavasti emme nyt tee korvaamattomia möhläyksiä.”
Liekö pimenevät ja viileät syyskelit saaneet haikailemaan uunijuustoa. Ei kuitenkaan ole helpoin tehtävä saada käsiinsä kunnollista uunijuuston pääraaka-ainetta, ternimaitoa. Mikä neuvoksi?
”Vain täsmällisenä voi voimistelu kasvattaa suorittajaansa sekä ruumiillisesti että henkisesti. Henkistä kuria yksilöön on kasvatettava niiden tilanteiden varalta, jolloin yksilön on alistuttava yhteiskunnan vaatimaan rivikuriin”.
Päteekö palttuun sanonta, että rakkaalla lapsella on monta nimeä. Rössy, veririeska, prettu, verivanukas, kampsu, kisko, leppärieska, kampsu, rössö, lepäkäs.
Sotavuosina Suomen väestöpolitiikassa painotettiin terveen ja tuotantokykyisen väestön lisäämistä. Väestönkasvu nähtiin kansan olemassaolon kysymyksenä. Tavoitteena oli, että suomalaisessa perheessä olisi vähintään neljä lasta.
Ihana vuodenaika. Saa taas kerätä omasta puutarhasta omenoita. Hilloketta keitellessäni olikin aikaa ideoida ja kaivella mielen kovalevyltä sisäistä reseptiarkistoa. Mitähän hauskaa pyöräyttäisi kahvin kanssa?
Lomamatkan virkistävyys ulottuu pitemmälle kuin varsinaisiin lomamatkapäiviin. Loman suunnittelu ja lomakokemusten muistelu valokuvien, postikorttien, matkamuistojen, tuliaisten tai lomalla omaksuttujen uusien ruokalajien muodossa pitkittävät loman vaikutusta.
Jokainen joka on joutunut viettämään tuntikausia ja kokonaisia öitäkin pommisuojassa, tietää kuinka tuskastuttavalta tällainen pitkäaikainen liikunnanpuute tuntuu. Ruumis vaati liikuntaa säilyttääkseen verenkierron normaalina ja estääkseen jäseniä puutumasta.
Suomalainen kesäloma oli 1920- ja 1930-luvulla lyhyt, ja se vietettiin usein sukulaisten luona maalla, järjestöjen tai yksityisten omistamissa kesäkodeissa, täysihoitoloissa, kansankylpylöissä tai retkeillen ja telttaillen kotimaassa. Lomamatkoille lähdettiin pyörällä, veneellä, junalla tai autolla. Kesämökkeily alkoi yleistyä vasta sotien jälkeen.
Kesä on parasta aikaa valmistaa hellepäivien herkkujuomaa. Omasta puutarhasta löytyy vihantaa vaikka ja minkälaista.
Kuinka palkitsevaa olikaan nähdä mieheni ilme, kun nostin ihanan, pullukaisen, kullankeltaisen tuoksuvan leivän iltapalapöytään. Voi sitä mutustelun ja onnen huokailun määrää.
