Sota-ajan sävelmä Kodin kynttilät on monelle tuttu, mutta millainen on kappaleen taustatarina? Laulu miehestä, joka kaipaa kaukana laaksossa asustelevaa äitiään – When It’s Lamp Lighting Time in the Valley (myös ”When the Lamplight Shine in the Valley”) on yhdysvaltalainen countryballadi vuodelta 1933. Valssimelodiaan sovitetun sävellyksen tekivät Joe Lyons, Sam C. Hart ja The Vagabonds. Kappale…
Pula-aikana Suomessa joulun tunnelmaa luotiin niillä vähäisillä raaka-aineilla, joita oli saatavilla. Tämä vaati kansalta viitseliäisyyttä ja kekseliäisyyttä. Toisen maailmansodan syttyminen vuonna 1939 tyrehdytti tyystin ulkomaisen tuontitavaran kuljetukset. Monia syötäviä piti tehdä korvaavilla raaka-aineilla, jotta saataisiin loihdittua alkuperäisiä vastaavia herkkuja. Joulun alla vuonna 1941 tuli kansanhuoltoministeriöltä ilmoitus, jonka myötä elintarvikekortilla saattoi ostaa ylimääräisestä erästä pienen määrän…
Suomen Naisten Huoltosäätiön (nyk. Lotta Svärd Säätiö) tarkoituksena oli avustaa erityisesti sodan johdosta kärsimään joutuneita naisia ja lapsia sekä lottakomennuksilta kotiutuvia lottia. Vuoteen 1974 mennessä oli Suomen Naisten Huoltosäätiö tehnyt avustustoimintaa jo 30 vuoden ajan.
”Voi miten kiitollisen katseen sai hevoselta, jonka jalkaan oli vaihtanut uuden siteen tai antanut kuumeessa hytisevälle lämpimän huovan.”
Ann-Maj ”Maija” Karma (vuoteen 1931 asti Gustafson) syntyi 11.12.1914 Mikkelissä. Hän oli kolmelapsisen perheen keskimmäinen lapsi. Hänen isänsä työskenteli lennätinteknikkona rautateillä ja hänen äitinsä oli ollut myös ennen lasten syntymää rautateillä töissä. Jo nuorena Karma oli kiinnostunut luonnosta, ja tämä näkyy hänen taiteessaan ja kuvituksessaan. Hänen lahjakkuutensa havaittiin jo kansakouluaikoina, ja taiteilijauran tavoittelua tuettiin kotona.…
Vuonna 1902 syntynyt Saara Forsius (o.s. Törnström) oli kotoisin Vihdistä. Kouluvuotensa Forsius vietti Hämeenlinnassa, jossa kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1922. Forsius jatkoi opintojaan Helsingin yliopistossa maatalous- ja metsätieteellisessä tiedekunnassa. Hän valmistui sekä agronomiksi että maatalous- ja metsätieteiden kandidaatiksi vuonna 1927. Seuraavana vuonna hän avioitui Vihdin Säästöpankin toimitusjohtajan Eiler Forsiuksen kanssa. Saara Forsius toimi Lotta Svärd -järjestön…
Inkeri Simola syntyi Tammelassa 2.10.1902 ja suoritti filosofian kandidaatin tutkinnon vuonna 1927. Lottajärjestöön Inkeri Simola liittyi Hyvinkäällä 1930-luvulla. Talvisodan aikana Simolan tehtäviin kuului laskea ballistisia käyriä majuri Liikkasen johdolla. Jatkosodan aikana Simola toimi yhteyslottana ja lottakurssien opettajana. Vuonna 1944 ilmapuolustuksen toimintaa tehostettaessa päätettiin miespulaa helpottaa sillä, että osa valonheitinpettereiden miehistöstä korvattaisiin lotilla. Valonheitinlottien koulutusta johti…
Vivica Bandler – Kansainvälisesti merkittävä teatterivaikuttaja Vivica Bandler (o.s. Frenckell) syntyi Helsingissä 5.2.1917. Bandler opiskeli agronomiksi ja hoiti sukunsa omistamaa Saaren kartanoa Tammelassa. Vuonna 1939 Bandler perusti Studentteaternin eli Helsingin ruotsinkielisen ylioppilasteatterin, jossa hän myös toimi ohjaajana. Isänmaallisen kasvatuksen saanut Vivica Bandler koki itsenäisyyden äärettömän tärkeäksi. Talvisodan aikana Vivica Bandler toimi lääkintälottana ensiapuasemalla Käpylässä, kunnes…
Sylvi Saimo – Suomalaisen naisurheilun pioneeri Sylvi Saimo (1914–2004) syntyi Jaakkimassa ja asui sotavuosiin saakka kotitilallaan Kuokkaniemessä Sortavalan maalaiskunnassa. Perheen evakkotie vei Sortavalasta maatilalle Laukaan Lievestuoreelle. Saimo kävi maamieskoulun sekä valmistui liikuntaneuvojaksi 1940-luvulla. Hän toimi talvi- ja jatkosodassa ilmavalvontalottana. Sylvi Saimo on suomalaisen naisurheilun tunnetuimpia hahmoja. Hän aloitti kilpaurheilun jo nuorena. Saimon ensimmäinen urheilulaji oli…
Helvi Sipilä vierailulla Nurmeksessa – Kuva: Finna/Nurmeksen museo/Valokuvaaja sanomalehti Ylä-Karjala Helvi Sipilä – Suomen ensimmäinen naispuolinen presidenttiehdokas Helvi Sipilä (o.s. Maukola) syntyi Helsingissä 1915. Hän kävi Lahden yhteiskoulua ja kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1933. Sipilä lähti opiskelemaan lakia ja suoritti ylemmän oikeustutkinnon vuonna 1939. Hän avioitui samana vuonna ekonomi ja varatuomari Sauli Sipilän kanssa. Helvi Sipilä…
Kyllikki Villa – Maailmanmatkaaja ja sanataituri Kyllikki Villa (o.s. Wehanen) syntyi Helsingissä 12.9.1923. Hän oli juuri täyttänyt 16 vuotta, kun talvisota alkoi. Villa asui perheensä kanssa Kajaanissa ja kävi kaupungin yhteislyseossa lukion ensimmäistä luokkaa, kun koulu jo lokakuussa otettiin sotilaskäyttöön. Talvisodan aikana Kyllikki Villa kirjoitti ensimmäisiä reportaasejaan Kajaanin lehteen toimiessaan lehden päätoimittajan apulaisena. Pikkulottiin Kyllikki…
Vuokko Knuutila Oy Sääsken lentokoulussa Kellosaaren rannassa Lotta Svärd -järjestön edelläkävijöitä, esikuvia ja vaikuttajia Lottajärjestö oli väkilukuun suhteutettuna maailman suurin naisten aseeton maanpuolustusjärjestö. Lottien maanpuolustustyö oli monialaista huolto- ja avustustyötä niin siviilien, kuin puolustusvoimienkin hyväksi. Enimmillään järjestöön kuului noin 240 000 naista ja tyttöä. Näin suureen naisjoukkoon mahtuu hyvin erilaisia elämäntarinoita ja kohtaloita, joista jokainen on…
Suke-polkupyörä palveli Lyyli Reinikaista lähes 60 vuotta, minkä jälkeen hän lahjoitti sen Lottamuseon kokoelmiin. Lotta Lyyli Reinikainen avioitui helmikuussa 1944, mutta jo muutaman kuukauden päästä tuli suruviesti: tuore aviomies oli kaatunut. Lyylin polkupyörä, vintille piilotettu lottareppu, lesken surupuku sekä monet muut lottien tarinat Lottamuseon näyttelyssä avaavat koskettavalla tavalla suomalaisen naisen sitkeyttä ja roolia osana yhteiskuntamme kehitystä.
Millaisena lotta on minäkin aikana nähty ja kuvattu? Lottakuvien kertomaa -juttusarjan toisessa osassa tarkastelemme sotavuosien lotta-aiheista kuvamateriaalia.
Mitä kaikkea kukkien kuningatar symboloi ja miksi ruusu on tärkeä myös lotille?
Käytännönläheisiä vinkkejä puutarhanhoitoon Sigrid Collanilta!
Näin teet virvoittavan ja maukkaan kahvin lottien resptillä!
Jos ei heilaa helluntaina, ei koko kesänä on monille tuttu sanonta, mutta mihin sanonta oikeastaan viittaa? Helluntaita vietettiin entisaikaan, etenkin nuorison keskuudessa juhlatunnelmissa. Helluntai oli monille vapaapäivä, jonka kunniaksi kokoonnuttiin isolla joukolla kisailemaan, laulamaan ja tanssimaan. Kesäaikaan heilastelukin oli helpompaa, kun nuoriso muutti aittoihin asumaan. Saattoipa monesti käydä niinkin, että helluntaina löydetystä kesäheilasta tuli syksyllä…
Sananen siman historiasta – ja vinkki miten varioida perinteistä reseptiä!
Puhdetyönä valmistetun puukehyksen lakkakerroksen alle on laitettu apilan- ja saniaisenlehtiä. Uniikki kehys vahvistaa kuvan sisältöä, lottakanttiini Häme-Kannaksen kanttiinilottien ystävyyttä. Tärkeät kuvat kehystetään ka kehystetty valokuva on yksi kodin tärkeistä sisustusesineistä, jossa muistot säilyvät.