Vanhanajan rintasokeri – Euroopan vanhin makeinen

Vanhanajan rintasokeria Lottamuseon puodista. Pala palalta ihastuttaa, ilostuttaa, kuumat juomat sulostuttaa.   Rintasokeria on ollut saatavilla likipitäen yhtä kauan kuin sokeri eli noin 900-luvulta lähtien. Tänä päivänäkin rintasokeria vastaavaa tuotetta löytyy marketeista, mutta tuotteen nimi on ajan saatossa muuttunut kandisokeriksi samalla, kun sen käyttötarkoitus on muuttunut. Nimi rintasokeri juontaa juurensa reseptiikan alkulähteille. Rintasokeria annettiin usein lapsille erityisesti…

Lottaruokaviikko: Keittoja ruokapöytään

Lottaruokaviikon viikonloppua pääsette viettämään herkullisten keittojen parissa. Nämä lämmittävät keitot maistuvat varmasti ulkoilun jälkeen. Keittoja voi tulla maistelemaan myös Lottakanttiiniin, jonka vieressä sijaitsee kaunis Tuusulanjärvi, jonka jäällä voi harrastaa luistelua, hiihtoa tai käydä kävelemässä. Katso ajankohtaiset tiedot Tuusulan kunnan sivuilta. Viikonloppuna Lottakanttiinissa lounaalla: Lauantai: Kaalikeitto G, MAID Sunnuntai: Talvivihanneskeitto G   Kaalikeitto 5 l vesi…

Lottaruokaviikko: Tillilihan renessanssi

Tilliliha on yksi suomalaisista perinneruoista, ja se oli vanhaa tuttua kotiruokaa jo 1920- ja 30-luvuilla. Sitä valmistettiin erityisesti syksyllä teurastusaikaan, sillä alun perin tilliliha tehtiin lampaanlihasta. Nykyään tilliliha valmistetaan yleisimmin naudan- tai vasikanlihasta. Se oli kotien sunnuntai ruokaa, koska sen valmistamiseen oli syytä varata aikaa. Tilliliha on monen koulussa ruokailleen kauhistus. Reseptillämme haluamme muistuttaa että…

Lottaruokaviikko: Hernekeitto ja pullavanukas

Hernerokka on varmasti yksi tunnetuimpia suomalaisia perinneruokiamme, joka on edelleen monissa perheissä suosikkiruokien listalla. Joulun jälkeen, uudenvuoden eineeksi on tullut itsellekin tavaksi keitellä rokkaa, että saadaan joulukinkun luusta hyvät maut talteen liemeen ja loput kinkkulihat hyödynnettyä. Lähestyvään laskiaiseenkin rokka kuuluu oleellisesti ja armeijan käyneet muistavat sen olleen joka torstainen vakiovieras ruokalassa.   HERNEROKKA KENTTÄKEITTIMEEN (n.190…

Lottaruokaviikko: Kurpitsakeitto tai sienipyörykät

Pula-aikana kaikki mahdollinen syötäväksi kelpaava kerättiin luonnosta talteen ja pikkiriikkisimmätkin pihapiiristä kelpaavat maa-alat käytettiin hyötykasvien viljelyyn. Ajan keittokirjoihin alkoi enenevissä määrin tulla erilaisia kasvisruokapainotteisia ohjeita. Sotavuosina ylivoimaisesti suosituin puheenaihe oli ruoka eri muodoissaan. Ruoka-aiheet voittivat keskustelun innoittajana jopa rintamatapahtumat, ellei toki jotain dramaattista tapahtunut.   Kurpitsakeitto herkkusipseillä 2 l paloiteltua kurpitsaa 2,5 l vettä 2…

Tanssivatko lotat?

Sota-aikana Suomessa oli erilaisten huvitusten järjestämistä rajoitettu, mutta kaikista eniten rajoitettiin tanssimista. Suomessa tanssikielloilla on pitkä historia aina 1880-luvulta lähtien, mutta samalla tanssiminen oli esimerkiksi 1930-luvulla osa monien iltamien ohjelmaa. Mutta miten lotat suhtautuivat tanssimiseen? Tanssivatko lotat?   Virkistävän ohjelman jälkeen seurasi reipas karkelo Varojen kerääminen huoltotyöhön oli yksi Lottajärjestön tärkeistä tehtävistä ja iltamien järjestäminen…

Sota-ajan nostalgisia sävelmiä – Kodin kynttilät

Sota-ajan sävelmä Kodin kynttilät on monelle tuttu, mutta millainen on kappaleen taustatarina? Laulu miehestä, joka kaipaa kaukana laaksossa asustelevaa äitiään – When It’s Lamp Lighting Time in the Valley (myös ”When the Lamplight Shine in the Valley”) on yhdysvaltalainen countryballadi vuodelta 1933. Valssimelodiaan sovitetun sävellyksen tekivät Joe Lyons, Sam C. Hart ja The Vagabonds. Kappale…

Joulun odotusta pula-ajan Suomessa

Pula-aikana Suomessa joulun tunnelmaa luotiin niillä vähäisillä raaka-aineilla, joita oli saatavilla. Tämä vaati kansalta viitseliäisyyttä ja kekseliäisyyttä. Toisen maailmansodan syttyminen vuonna 1939 tyrehdytti tyystin ulkomaisen tuontitavaran kuljetukset. Monia syötäviä piti tehdä korvaavilla raaka-aineilla, jotta saataisiin loihdittua alkuperäisiä vastaavia herkkuja. Joulun alla vuonna 1941 tuli kansanhuoltoministeriöltä ilmoitus, jonka myötä elintarvikekortilla saattoi ostaa ylimääräisestä erästä pienen määrän…

Maija Karma – Unohtumattoman nostalginen kuvittaja

Ann-Maj ”Maija” Karma (vuoteen 1931 asti Gustafson) syntyi 11.12.1914 Mikkelissä. Hän oli kolmelapsisen perheen keskimmäinen lapsi. Hänen isänsä työskenteli lennätinteknikkona rautateillä ja hänen äitinsä oli ollut myös ennen lasten syntymää rautateillä töissä. Jo nuorena Karma oli kiinnostunut luonnosta, ja tämä näkyy hänen taiteessaan ja kuvituksessaan. Hänen lahjakkuutensa havaittiin jo kansakouluaikoina, ja taiteilijauran tavoittelua tuettiin kotona.…

Saara Forsius – yhteiskunnallinen aktiivi ja vaikuttaja

Vuonna 1902 syntynyt Saara Forsius  (o.s. Törnström) oli kotoisin Vihdistä. Kouluvuotensa Forsius vietti Hämeenlinnassa, jossa kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1922. Forsius jatkoi opintojaan Helsingin yliopistossa maatalous- ja metsätieteellisessä tiedekunnassa. Hän valmistui sekä agronomiksi että maatalous- ja metsätieteiden kandidaatiksi vuonna 1927. Seuraavana vuonna hän avioitui Vihdin Säästöpankin toimitusjohtajan Eiler Forsiuksen kanssa. Saara Forsius toimi Lotta Svärd -järjestön…

Inkeri Simola – Edistyksellinen matemaatikko

Inkeri Simola syntyi Tammelassa 2.10.1902 ja suoritti filosofian kandidaatin tutkinnon vuonna 1927. Lottajärjestöön Inkeri Simola liittyi Hyvinkäällä 1930-luvulla. Talvisodan aikana Simolan tehtäviin kuului laskea ballistisia käyriä majuri Liikkasen johdolla. Jatkosodan aikana Simola toimi yhteyslottana ja lottakurssien opettajana. Vuonna 1944 ilmapuolustuksen toimintaa tehostettaessa päätettiin miespulaa helpottaa sillä, että osa valonheitinpettereiden miehistöstä korvattaisiin lotilla. Valonheitinlottien koulutusta johti…

Vivica Bandler – Kansainvälisesti merkittävä teatterivaikuttaja

Vivica Bandler – Kansainvälisesti merkittävä teatterivaikuttaja Vivica Bandler (o.s. Frenckell) syntyi Helsingissä 5.2.1917. Bandler opiskeli agronomiksi ja hoiti sukunsa omistamaa Saaren kartanoa Tammelassa. Vuonna 1939 Bandler perusti Studentteaternin eli Helsingin ruotsinkielisen ylioppilasteatterin, jossa hän myös toimi ohjaajana. Isänmaallisen kasvatuksen saanut Vivica Bandler koki itsenäisyyden äärettömän tärkeäksi. Talvisodan aikana Vivica Bandler toimi lääkintälottana ensiapuasemalla Käpylässä, kunnes…

Sylvi Saimo – Suomalaisen naisurheilun pioneeri

Sylvi Saimo – Suomalaisen naisurheilun pioneeri Sylvi Saimo (1914–2004) syntyi Jaakkimassa ja asui sotavuosiin saakka kotitilallaan Kuokkaniemessä Sortavalan maalaiskunnassa. Perheen evakkotie vei Sortavalasta maatilalle Laukaan Lievestuoreelle. Saimo kävi maamieskoulun sekä valmistui liikuntaneuvojaksi 1940-luvulla. Hän toimi talvi- ja jatkosodassa ilmavalvontalottana. Sylvi Saimo on suomalaisen naisurheilun tunnetuimpia hahmoja. Hän aloitti kilpaurheilun jo nuorena. Saimon ensimmäinen urheilulaji oli…

Helvi Sipilä – Suomen ensimmäinen naispuolinen presidenttiehdokas

Helvi Sipilä vierailulla Nurmeksessa – Kuva: Finna/Nurmeksen museo/Valokuvaaja sanomalehti Ylä-Karjala Helvi Sipilä – Suomen ensimmäinen naispuolinen presidenttiehdokas Helvi Sipilä (o.s. Maukola) syntyi Helsingissä 1915. Hän kävi Lahden yhteiskoulua ja kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1933. Sipilä lähti opiskelemaan lakia ja suoritti ylemmän oikeustutkinnon vuonna 1939. Hän avioitui samana vuonna ekonomi ja varatuomari Sauli Sipilän kanssa. Helvi Sipilä…