Lähestyy taas se päivä vuodesta, joka erikoisesti on omistettu äideille, ei kenellekään erikseen, vaan jokaiselle samalla tavalla.
Äitienpäivän vietto sai alkunsa Yhdysvalloissa 1900-luvun alussa. Perinteen alulle laittoi opettaja ja vakuutusvirkailija Ann Jarvis. Jarvis järjesti toukokuussa 1907 kaksi vuotta aikaisemmin kuolleen äitinsä kunniaksi erityisen muistojuhlan. Jarvisin äiti kun oli vielä eläessään haaveillut kaikille maailman äideille omistetusta päivästä ja tämän haaveen Ann Jarvis halusi toteuttaa. Ann Jarvis ryhtyi levittämään tarmokkaasti äitienpäiväaatetta, joka levisikin melko nopeasti ja sai osakseen suurta kannatusta. Presidentti Woodrow Wilson julisti äitienpäivän Yhdysvaltojen kansalliseksi juhlapäiväksi jo vuonna 1914.
Kuva: Sa-kuva
Äitienpäivän vietto omaksuttiin nopeasti myös muissa englanninkielisissä maissa, kuten Kanadassa ja Australiassa. Eurooppaan äitienpäivä rantautui 1910- luvun aikana, ensin Englantiin ja sitten Norjaan ja Ruotsiin. Nopeasti tämä Amerikassa keksitty juhla omaksuttiin myös täällä kotoisessa Suomessakin. Aatteellista työtä äitienpäivän hyväksi tekivät muun muassa Kotikasvatusyhdistys ja Mannerheimin Lastensuojeluliitto. Perinteisesti äitienpäivän viettoon ovat kuuluneet kukkatervehdykset, runot, kortit ja juhlakahvit. Perinteinen Lotta-juhlakakku äitienpäivän kahvipöytään syntyy vuoden 1935 reseptillä.
Kuva: Lottakanttiinin kakkupalvelusta voi myös tilata valmiina Lotta-juhlakakun perinteisellä reseptillä leivottuna.
Lotta-juhlakakku
Tavallinen sokerikakku. Siis: yhtä monta ruokalusikallista sokeria kuin on munia ja yksi vähemmän jauhoja. Munat ja sokeri vatkataan vaahdoksi, jauhot lisätään ja taikina paistetaan voidellussa korppujauhotetussa vuoassa. Jäähtynyt kakku leikataan kolmeksi levyksi, kostutetaan kahvilla tai marjamehulla. Levyt pannaan päällekkäin ja niiden väliin sivellään marjasosetta tai voikuorrutusta tai molempia, päälle ja reunoille voikuorrutusta. Kakun voi toki leikata vain kahteenkin osaan.
Voikuorrutus
250 gr voita
50 gr sokeria
1 munankeltuainen
1 liivatelehti
1 1/2 dl väkevää kahvia
Kahvi, sokeri, munankeltuainen ja liivatelehti vatkataan tulella kunnes seos sakenee, jäähdyttyä se sekoitetaan sulatettuun voihin. Jos voiseos juoksettuu, sekoitetaan siihen lusikallinen kuumaa voisulaa. Kuorrutukseen voi hyvin käyttää myös tuoretta margariinia. Voikuorrutusta voi ja kannattaakin tehdä moninkertainen määrä tarpeen vaatiessa, kakun koosta riippuen ja toki myös silloin, jos kuorrutusta käytetään myös juhlakakun täytteenä marjahillon kera.
Lähteet: Juhlat alkakoot! Vuotuisia tapoja ja perinteitä (toim.) Anu Seljavaara ja Päivi Kärjä
Lotta Svärd -lehti No 21-22 vuodelta 1935
