Varjossa honkien on lottakanttiini….

Konhovi sisä 2Kuva: Lottamuseon kokoelmat / Kaunein Kanttiini -kilpailun kuvasatoa

Varojen kerääminen kahvila- ja kioskitoimintaa järjestämällä oli olennainen osa Lottajärjestön toimintaa jo 1930-luvulta alkaen. Talvisodan alkaessa sai Lottajärjestö oikeuden perustaa joukko-osastojen yhteyteen lottakanttiineja. Kanttiinit oli tarkoitettu ensisijaisesti sotilashenkilöstön käyttöön. Myytävien tavaroiden valikoima oli säännöstelyn vuoksi varsin rajallinen. Kahvinkorvin korvike ja pulla eli käntty kuuluivat jokaisen lottakanttiinin valikoimiin. Tämän lisäksi useimmista kanttiineista sai parranajovälineitä, hakaneuloja, pastilleja, kirjoja ja kirjoitusvälineitä. Säännöstelyn alaisia tuotteita ei myyty, sillä sotilashenkilöillä ei ollut säännöstelykortteja.

Sotatoimialueen lisäksi perustettiin lottakanttiineja kotialueen yksiköihin, koulutuskeskuksiin ja sotasairaaloihin. Kanttiinit toimivat taloissa, teltoissa, parakeissa, korsuissa, autoissa, rautatievaunuissa ja joskus myös maastossa, paljaan taivaan alla. Erityisesti asemasotavaiheessa joukot rakensivat erillisiä kanttiinirakennuksia.

Lottien kanttiini etulinjoilla ja kaksi sen reipasta lottaa.Kuva: Sa-kuva / Lottien kanttiini etulinjoille, Karvalan maasto 1941

Lottakanttiinit antoivat myös puitteet sotilaiden viihdytystoiminnalle. Päämajan yleisesikunta, Lottajärjestö ja Suomen Sotilaskotiliitto tekivät sopimuksen, jonka pohjalta mainitut järjestöt sitoutuivat lahjoittamaan miehistön viihdytystoimintaan tuottamastaan nettovoitosta puolet. Erityisessä suosiossa olivat viihdytysjoukkojen kiertueet, joiden mukana kiersi aikansa tunnettuja laulajia, muusikkoja, näyttelijöitä, runonlausujia, pakinoitsijoita, taikureita, tanssijoita ja voimistelijoita. Lottajärjestön rajatoimisto puolestaan hankki kanttiineihin kirjoja, lehtiä, soittovälineitä ja pelejä sekä järjesti erilaisiin tilaisuuksiin tarjoilua.

Sotatoimialueella oli harvoissa paikoissa kirkkoja tai kokoushuoneita käytettävissä. Näin ollen monissa paikoissa lottakanttiineista tuli myös alueensa hengellisen elämän keskuksia. Niissä järjestettiin iltahartauksia, keskustelutilaisuuksia ja jumalanpalveluksia.

Helkapirtti ulkoKuva: Lottamuseon kokoelmat / Kaunein Kanttiini -kilpailun kuvasatoa

Rintaman läheisyydessä olevat pienet kanttiinit olivat useimmiten auki 6-8 tuntia päivässä. Pienessäkin kahden lotan pitämässä kanttiinissa saattoi käydä satoja asiakkaita päivän mittaan. Taaempana sijaitsevat suuremmat kanttiinit olivat auki koko päivän ja eräät rautatieasemille sijoitetut kanttiinit olivat toiminnassa ympäri vuorokauden. Sotatoimialueella oli marraskuussa 1943 toiminnassa 316 kanttiinia, joissa työskenteli yhteensä 934 lottaa. Kotialueen kanttiineista viimeinen tilasto on maaliskuulta 1942, jolloin niitä oli yhteensä 604.

Helkapirtti sisä 2Kuva: Lottamuseon kokoelmat / Kaunein Kanttiini -kilpailun kuvasatoa

Lotta Svärd -järjestö käytti kanttiiniensa voittovarat pääosin laajan huoltotoimintansa rahoittamiseen. Pääosa varoista laitettiin tuntemattomien sotilaiden pakettien valmistamiseen sekä kenttälottien varustamiseen ja huoltoon.

Joulupakettien lähettäminen ”tuntemattomalle sotilaalle” oli sota-aikana jokavuotinen suuri operaatio. Toimintaa organisoi Kotijoukkojen esikunta. Pakettien keräämiseen ja valmistamiseen osallistui kaikki suurimmat naisjärjestöt. Lottajärjestö jakoi voittovaroja lottapiireille paketteihin laitettavien tavaroiden hankkimiseksi. Naisjärjestöjen työ tuotti tulosta, esimerkiksi vuonna 1942 sai 273 581 tuntematonta sotilasta paketin jouluna.

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *