Talonpoikaismarssi ja naiset: muonitus lotilta, käsivarsinauhat Minna Craucherilta

Heil Hitler, muil Mussolini, meil Kosola! (hokema 1930-luvulta)
Lapuanliike oli Suomessa vuosina 1929-32 vaikuttanut äärioikeistolainen kansanliike. Liikkeen kannattajat olivat tyytymättömiä 1920-luvulla harjoitettuun eheytyspolitiikkaan ja erityisesti siihen, että kommunisteja toimi eduskunnassa ja ammattiyhdistysliikkeessä. Taustalla oli pelko Neuvostoliittoa kohtaan ja huoli perinteisen talonpoikaisen elämäntavan säilymisestä muuttuvassa maailmassa. Liike painosti kommunisteja ja sellaisiksi epäiltyjä väkivallalla. Hallitusta ja eduskuntaa painostettiin säätämään kommunismin kieltävä laki. Liike saavuttikin tavoitteensa: kommunismi kiellettiin syksyllä 1930.
Talonpoikaismarssi 7.7.1930 Helsingissä oli lapuanliikkeen näkyvin mielenosoitus, painostuskeino ja voimannäyttö. Marssin organisoivat lapuanliike ja suojeluskunnat. Marssireitti vastasi valkoisten joukkojen voitonparaatia vuonna 1918. Esikuvana marssille oli Benito Mussolinin fasistisen oikeistodiktatuurin valtaan nousua avittanut talonpoikaismarssi Roomaan 1922.
Talonpoikaismarssi huipentui Helsingin Senaatintorille 7.7.1930, jossa sen vastaanottivat presidentti Lauri Relander, pääministeri P.E. Svinhufvud ja Lapuan liikkeen johtaja Vihtori Kosola. Marssille osallistui 12 000 miestä, joilla oli tunnusmerkkinä lapuanliikkeen sinimusta käsivarsinauha.
Alun perin tarkoitus oli järjestää marssista poliittinen mielenosoitus hallitusta ja eduskuntaa vastaan, mutta koska Kallion hallitus oli korvattu oikeistolaisemmalla Svinhufvudin hallituksella, ja eduskunnalle oli annettu kommunistien toiminnan tukahduttamiseen tähtääviä lakiesityksiä, mielenosoitus keskittyi vastustamaan kommunismia.

Lotat marssijoiden muonittajina
Talonpoikaismarssin osanottajien ei tarvinnut olla Helsingissä nälissään. Lotta Svärd-järjestön muonituslotat järjestivät marssijoiden ruokailun. Muonituspaikkoja oli seitsemän, ja niissä kenttäkeittiöitä eli ”soppatykkejä” 51. Muonitustehtävissä toimi 162 lottaa.


Oikeus muonitukseen osoitettiin talonpoikaismarssin käsivarsinauhalla. Ruokailijan toivottiin tuovan mukanaan omat ruokailuvälineet ja kuivamuonan. Aamiaiseksi oli tarjolla riisivelliä, voita, juustoa, makkaraa, maitoa tai kaljaa. Päivälliseksi tarjottiin keittoa. Junalla saapuville ja lähteville pitkämatkalaisille oli lisäksi tarjolla aamu- ja iltakahvi.
Lotta Svärd-järjestön muonituspäällikkönä vuodesta 1930 toiminut Eva Tigerstedt oli yksi talonpoikaismarssin muonituksesta vastanneista lottajohtajista.  Eva Tigerstedtin asiakirjoissa on yksityiskohtainen suunnitelma muonitusjärjestelyistä, talonpoikaismarssin ohjelmalehtinen sekä pääsylippu juhlatilaisuuteen Valtioneuvoston torilla.

Madame Minna Craucherin lahjoittamat käsivarsinauhat
Lotta Svärd -järjestön Lapuan paikallisosaston ja Etelä-Pohjanmaan piirin puheenjohtaja Hilja Riipinen kirjoitti Lotta Svärd -lehdessä innoittuneesti Lapuan miesten retkestä ”punaista kumousta vastaan”. Hilja Riipinen uskoi, että Suomen naiset tuntevat mitä suurinta kiitollisuutta marssin johtajia ja jokaista marssiin osallistunutta miestä kohtaan. Hän ennusti, että marssijoiden ”sinimusta nauha – uskon ja vakavuuden tunnus”, pantaisiin kotien kalleimpien muistoesineiden joukkoon.
Käsivarsinauhojen yhteydessä kannattaa muistuttaa lapuanliikkeen hyväksi työskennelleen huijarin Minna Craucherin (oik. Maria Lindell) roolista. Käsivarsinauhat saatiin pitkälti hänen ansiostaan. Madame Craucher kustansi nauhojen, joita varmuuden vuoksi valmistettiin 15 000 kappaletta, materiaalin ja tunnusmerkin painatuskulut. Hän oli lukuisien muiden ammattiensa lisäksi toiminut ammattitaitoisena ompelijana vuosina 1913-1918. Mukana käsivarsinauhojen ompelussa lienee ollut iso joukko talkoolaisia (Selén, s. 134).
Minna Craucher oli toiminut lapuanliikkeen varainkerääjänä ja julkaisujen ilmoitushankkijana ja saanut paljon sisäpiiritietoa liikkeen asioista. Kun Minna erotettiin liikkeen palveluksesta, hän alkoi levittää huhuja lapualaisista, mikä koitui kohtalokkaaksi: Craucher murhattiin keväällä 1932 asunnossaan Helsingissä.

Kuva: Talonpoikaismarssin käsivarsinauha. Nauha on valmistettu ompelemalla koneella yhteen sininen ja musta kangaskaitale. Nauhan keskelle on painettu vaakunakuvio, jossa on sama aihe kuin Lapuan vaakunassa: musta karhu, jonka selässä ratsastaa nuijaa iskuun kohottava mies. Lottamuseon kokoelmat.

Lähteet:
Riipinen, Hilja: Miesten retki. Lotta Svärd-lehti 11/1930.
Selén, Kari: Madame. Minna Craucherin levoton elämä. Helsinki-kirjat 2010

Artikkelikuva:
Rafael Roos: Lotat muonituspuuhissa. CC by 4.0 Helsingin kaupunginmuseo

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *