Suosittelemme pään pesua joka kahdeksas päivä

hiukset takaa1900 -luvun alkupuolella hiuksia pestiin paljon harvemmin kuin nykyään. Pesuväliksi suositeltiin pesu kerran viikossa tai kymmenessä päivässä. Kuivien hiusten pesuväli oli jopa kolme viikkoa.  Kuitenkin hiusten huolellinen pesu oli hiustenhoidon a ja o. Hiuksia oli varottava pesemästä liian usein, sillä liiallinen pesu kuivattaa päänahkaa sekä hiuksia. Usein toistuvan pesun uskottiin tekevän hiuksista elottomat, kiillottomat sekä lisäävän hiustenlähtöä.  Liiallinen pesu poistaa tarpeettoman paljon talirauhasten erittämää rasvaa, joka kuivattaa hiuksia ja siten tekee niistä kiillottomat.

Hiukset pestiin joko itsetehdyllä saippualla tai erikoistarpeisiin teollisesti valmistetuilla pesuaineilla. Saippuaksi oli kannattavaa valita mahdollisimman vähän emäksinen tuote, sillä liika emäksisyys kuivattaa päänahkaa. 1920 -luvulla saippuavalmistetta, joka oli tarkoitettu hiustenpesuun, alettiin kutsua shampooksi. Muutama vuosikymmen myöhemmin shampoon koostumusta kehitettiin, jolloin siitä tuli varsinaisesti oma tuotteensa erotuksena saippuavalmisteille.

Hiustenpesu III

Oli suositeltua, että pestessä hiuksia kastellaan vain vähän ja pesuainetta lisätään ja hierotaan niin, että saadaan aikaiseksi hyvä vaahto. Pesuainetta hierottiin perinpohjaisesti päänahkaan jakaus jakaukselta, ja sen jälkeen huuhdeltiin useampaan kertaan vedellä, kunnes kaikki pesuaine oli huuhtoutunut pois. Pesu ja huuhteluveden tuli olla lämmintä, mikäli mahdollista. Jo 1900-luvun alussa suositeltiin viimeiseksi huuhteluvedeksi kylmää vettä, jotta päänahan ihohuokoset sulkeutuisivat. Lämpimän ja kylmän veden vaihteleminen lisää myös verenkiertoa päänahassa.

Hiusten pesun lisäksi hiuksia oli harjattava päivittäin sekä pyyhittävä hiuksia ja päänahkaa pehmeällä liinalla. Hiusten harjaus lisää hiusten kiiltoa sekä päänahan verenkiertoa, mikä edistää hiusten ravinteiden saantia. Hiusten harjaamista suositeltiin tehtävän kahdesti päivässä. Kankeaharjaksisella harjalla poistettiin hilsettä ja pehmeämmällä harjalla kiillotettiin ja aseteltiin hiukset kauniisti. Hiusten harjaamisessa oikea järjestys oli, että hiusten latvat harjattiin ensin ja vähitellen siirryttiin tyveen.

Hiukset kuivattiin puristelemalla pyyheliinalla ja kun melkein kaikki kosteus oli saatu pois, harjattiin hiuksia varovasti. Kuivatusvaiheessa oli tärkeä kohottaa hiuksia sormin tai kammalla hiuspohjasta, jotta hiukset tulisivat ilmaviksi ja asettautuisivat kauniisti.

Hiustenpesu II

Aikaisemmin uskottiin myös hapen puhdistavaan vaikutukseen ja ihmisiä suositeltiin tuulettamaan päätään kerran pari vuorokaudessa. Raittiin ilman uskottiin puhdistavan ja vahvistavan hiuksia ja päänahkaa. Päätä tuulettamalla ehkäistiin hien vaikutusta päänahassa sekä poistettiin päänahan erittämien öljyjen muodostamaa eltaantunutta hajua. Pään tuulettamista pidettiin erityisen tärkeänä, jos käytti jatkuvasti hattua tai peruukkia.

Koivua on käytetty perinteisesti hiustenhoidossa. Koivulla on monia positiivisia vaikutuksia hiuksiin. Lehdistä valmistetut seokset tekevät hiukset pehmeiksi ja kiiltäviksi. Koivunlehtien käyttäminen hiustenhoidossa sopii erityisesti tummille hiuksille. Koivu myös vahvistaa ja rauhoittaa päänahkaa.

Hiustenpesu IV

Jos hiuksesi ovat liiallisesta pesusta tai muista syistä kiillottomat, kannattaa kokeilla tätä Ruusuvettä ja koivunlehtiä -kirjasta poimittua hiuksia kiillottavaa koivuhauduketta tummille hiuksille.

Kiillottava koivuhauduke 

2 l vettä

pieni nippu koivunoksia

2 tl viinietikkaa

Kiehauta vesi. Upota koivunoksat (tai irti riivityt lehdet) hautumaan puoleksi tunniksi veteen. Siivilöi liemi ja lisää viinietikkalusikalliset. Jäähdytä haaleaksi ja käytä hiusten viimeisenä huuhteluna pesun jälkeen. Rauhoittaa hiuspohjaa, kiillottaa ja estää hiusten lähtöä.

Teksti: Laurean ammattikorkeakoulun estenomiopiskelijat

Kuvitus: Schwarzkopffin mainoksia vuodelta 1937

Lähteet:

Mari Kiistala: Ruusuvettä ja koivunlehtiä: Tee itse kosmetiikkaa luonnon aineksista. Nemo, Keuruu 2013 http://www.yrttitarha.fi/tietopankki/rohdot/Hiukset.html http://www.yrttitarha.fi/kanta/koivu/

Utrio, Kaari. Nuotio, Una & Heikkilä, Taina. 1995. Rusoposkia, huulten purppuraa: kosmetiikka ja nainen kautta aikojen. Helsinki: Tekniikan museo.

Maija Suova: Joka naisen niksikirja: Käytännöllisiä neuvoja. Werner Söderström Osakeyhtiö, Porvoo, Helsinki

Bernarr Macfadden: Hiustenhoitokirja. Suom. L.K. Satakunnan kirjateollisuus Oy, Pori, 1927.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *