Sananen Lottajärjestön merkeistä…

ls-1944-muonitus-isoLotta- ja pikkulottaneula

Kummassakin neulassa esiintyvän heraldisen ruusun eli vaakunaruusun esikuvana on viisilehtinen villiruusu verholehtineen. Kyseinen ruusukasvi tunnetaan ”orjanruusuna” ja sitä kasvaa koko pohjoisella pallonpuoliskolla aina Kuolan niemimaata, Siperiaa ja Grönlantia myöten. Villiruusun erilaisia muunnoksia on yli kolme tuhatta.

Suomen armeija on käyttänyt heraldista ruusua samoin leijonaa merkeissään jo 1910-luvun lopulta lähtien, jolloin Akseli Gallen-Kallela suunnitteli, Suomen vaakunan inspiroimana, merkkejä, joissa yhdistyivät vaakunan elementit ja hyvän onnen symbolina tunnettu hakaristi.

Lottaneulaan on valittu näistä samoista koristeaihioista vaakunaruusu ja hakaristi. Neulan suunnitteli Eric Wasström ja se otettiin käyttöön vuonna 1921. Pikkulottaneulassa on puolestaan vaakunaruusu yksinään ja se otettiin käyttöön vuonna 1932.

lottaneulat

10- ja 20-vuotismerkit

Lotta Svärd – järjestön 10-vuotismerkin saivat lunastaa 10 vuotta toimivina jäseninä olleet lotat. Se kiinnitettiin lottapuvun vasemman rintataskun keskilaskokseen ylimmäksi. 20-vuotismerkin saivat puolestaan lunastaa järjestössä 20 vuotta aktiivisesti toimineet. Merkkejä ei saanut käyttää yhtä aikaa vaan ylempi merkki syrjäytti alemman.

Hiihto- ja kävelymerkit

Hiihto- ja kävelymerkkijärjestelmä luotiin vuonna 1924 edistämään lottien liikuntaharrastusta. Vuoden 1924 säännöt merkin suorittamisesta kuuluivat seuraavasti:

Lottien hiihto- ja kävelymerkin saa se lotta, joka yhden vuoden kuluessa (ei tarvitse olla kalenterivuosi), tekee kolmen kilogramman selkäreppua kantaen yhteensä kymmenen 10 kilometrin pituista hiihto- ja kävelyretkeä. Näistä matkoista tulee vähintään kolmen, enintään viiden olla hiihtoretkiä, loput kävelyretkiä, eivätkä retket saa tulla suoritetuiksi puolta vuotta lyhyemmässä ajassa.

Suoritus tapahtukoon kilometripylväillä varustetulla tiellä tai erityisesti sitä varten mitatulla matkalla. Matka kuljetaan levähtämättä. Rikkimenneitten välineitten korjaukseen menetettyä aikaa, jos se ei kestä 5-10 minuuttia kauempaa ei lasketa levoksi.

Vuosien saatossa sääntöjä tarkastettiin useaan otteeseen ja mukaan otettiin myös merkin suorittaminen soutamalla. Hiihto- ja kävelymerkki oli mahdollista suorittaa kolmessa eri tasoluokassa. Vaativin I luokan merkki oli valmistettu kullasta tai kullatusta hopeasta, II luokan merkki oli hopeaa ja III luokan pronssia. I luokan hiihtomerkkiin oli myös mahdollista liittää kertauskäpyjä, kun merkin kantaja oli suorittanut uudestaan I luokan vaatimukset. Enimmillään kertauskäpyjä saattoi samassa merkissä olla seitsemän kappaletta.

Hiihto- ja kävelymerkki kiinnitettiin ohjeiden mukaan lottapuseron vasemman taskun laskoksen alaosaan. Alempi merkki vaihdettiin korkeampaan, joten vain yhtä hiihto- ja kävelymerkkiä kannettiin kerrallaan. Merkkiä oli lupa kantaa myös siviilipuvussa vasemmassa rintapielessä.

Hiihto- ja kävelymerkin suorittamista pidettiin tärkeänä osana lottakasvatusta. Järjestön työsuunnitelmassa vuodelle 1941 kirjattiin tavoitteeksi, että ainakin kaikki nuoremmat järjestön jäsenet suorittaisivat kyseisen kuntoisuusmerkin.

urheilumerkitKurssitähti

Lottajärjestön kurssimerkeistä ensimmäisenä käyttöön otettiin valkoinen tähti, joka oli aluksi Tuusulan päällystökoululla järjestetyn kurssin, niin sanotun keskusjohtokunnan kurssin merkkinä. Merkki otettiin käyttöön vuonna 1923. Myöhemmin valkoinen kurssitähti yleistyi ja sitä saivat kantaa piirikurssin tai iltakurssin suorittaneet lotat. Tähdestä tuli järjestön yleisin kurssimerkki ja sitä jaettiin jäsenistölle vuosina 1923-1944 yli 60 000 kappaletta.

Lottajärjestön ohjeissa vuodelta 1939 kerrotaan järjestön muista kurssimerkeistä seuraavaa: Sinireunustainen, valkoinen tähti on neuvojakurssin suorittaneen lotan merkki. Valkoinen tähti, keskellä sininen risti on sairaanhoitoapulaiskurssin merkkinä. Valkoinen tähti,jonka keskellä punainen tähti merkitsee eläinlääkintäkurssin suorittanutta lottaa ja valkoinen tähti, keskellä salama kertoo radistikurssin suorittamisesta.

kurssitahdetJaosto- ja koulutusmerkit

Lotta Svärd -järjestön jaosto- ja koulutusmerkit kiinnitettiin lottapuvun vasempaan hihaan jaostonauhan yläpuolelle. Kertauskoulutusmerkit kiinnitettiin varsinaisen jaostomerkin alle.

Jaostomerkkinä käytettiin vuoteen 1937 saakka kurssimerkkiä. Samana vuonna vahvistettiin jaostomerkiksi vasemman hihan kalvosimen yläreunaan kiinnitettävä värillinen nauha.

Jaostonauhan väri oli lääkintäjaostossa sininen, muonitusjaostossa ruskea, keräys – ja kansliajaostossa vihreä ja varusjaostossa harmaa ja reunoilta sininen. Vuonna 1941 toimisto – ja viestijaoston nauhan väriksi vahvistettiin violetti. Keräys – ja huoltojaosto säilytti vihreän jaostonauhansa.

kankaiset-hihamerkit-i

kankaiset-hihamerkit-iiLähteet: Lottatyttö No 9 vuodelta 1943

Vilho Lukkarinen: Suomen lotat

Lassi Kaipainen: Vapaa Suomi – Suojeluskunta- ja lottamerkit kertovat

Lottamuseon päänäyttely Lotan tarina -vaadi aina enin itseltäsi

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *