Liity blogimme tilaajaksi
Kirjoita sähköpostiosoitteesi niin ilmoitamme sinulle kun julkaisemme uuden artikkelin

Punaisen tähden tähtisisaret – eläinlääkintälottien edelläkävijät

Kuva: Eläinlääkintälotan kankainen koulutusmerkki. Lottamuseon kokoelmat.

Punainen tähti (ransk. L´Etoile rouge, per. 1914) oli Punaisen ristin kaltainen kansainvälinen
järjestö. Se varusti ensimmäisen maailmansodan aikana hevoshoitoambulansseja ja koulutti
vapaaehtoisia sodanaikaisen eläinlääkinnän avuksi. Järjestön kotipaikka oli Geneve. Toimintaan osallistujat
olivat etupäässä naisia, joita kutsuttiin tähtisisariksi. Järjestön merkkinä oli punainen viisisakarainen tähti,
jossa oli tunnuslause Inter arma misericordia, armeliaisuutta sodassa. Järjestö toimi aktiivisesti useissa
maissa, muun muassa Ruotsissa, josta saapui Suomeen hevoshoitoambulanssi vuonna 1918 ja useita
ambulansseja vuonna 1940. Ruotsalainen järjestö muutti nimensä vuonna 1941 Ruotsin Siniseksi tähdeksi.

Suomen Punainen tähti perustettiin vuonna 1918. Punaisen tähden hevoshoitoambulanssit ja tähtisisaret
osallistuivat paitsi sotaan Suomessa vuonna 1918, myös ns. heimosotiin seuraavina vuosina. Suomen
senaatti vahvisti yhdistyksen säännöt vuonna 1918. Yhdistyksen tarkoituksena oli suojata ja hoitaa sodan
takia kärsimään joutuvia hevosia ja muita kotieläimiä. Suomen Punainen tähti -yhdistys alistui sodan aikana
sotilasviranomaisten määräyksiin ja toimi rauhan aikana yhteistyössä sotilasviranomaisten kanssa.
Keskushallitus toimi Helsingissä ja sitä avustivat piirihallitukset muualla Suomessa.

Kuva: Tähtisisaria vuonna 1918. Lottamuseon kokoelmat.

Tähtisisarista on säilynyt niukasti muistitietoa. Lottajärjestön tyttötyönjohtajana toiminut agronomi Saara
Forsius, os. Hiidenheimo (1902-1988) olisi ikänsä puolesta on saattanut olla mukana silminnäkijänä
valkoisten joukkojen suuressa voitonparaatissa Helsingissä 16.5.1918. Hän kirjoittaa eräässä
tekstikatkelmassa, joka lienee jäänyt julkaisematta, ”toukokuun paraadiin” osallistuneista tähtisisarista.
Forsius kuvailee, kuinka yleisön ihmettelevät katseet kiinnittyivät ratsujoukkojen vierellä kulkeviin
naisiin, joilla oli käsivarressaan ”punanen tähti punasen ristin sijasta” ja ”kokonaan miehen puku, ihan
saappaita ja housuja myöden”. Yleisön joukossa oli kuiskuteltu: ”…noista kuuluu yksi olevan se
naiseläinlääkäri ja toiset hänen apulaisiaan”. Keneen naiseläinlääkäriin tässä viitataan, ei käy ilmi, mutta
selvästi kysymyksessä ovat tähtisisaret.

Suomen Punaisen tähden keskus- ja piirihallituksen jäsenillä oli oikeus käyttää Suomen armeijan
päähinettä, johon oli kokardin tilalle kiinnitetty yhdistyksen viisisakarainen merkki. Samaa merkkiä sai pitää
vasemmassa hihassa. Tähtisisaret saivat pukeutua samalla tavoin sodan ja rauhan aikana suorittaessaan
palvelustehtäviään. Suomen punaisen tähden keskushallituksen ensimmäisenä puheenjohtajana toimi
everstiluutnantti Torsten Forstén. Vuonna 1935 Suomessa oli 82 koulutettua tähtisisarta.

Lotta Svärd -järjestö oli alkanut suunnitella hevoshuolto- ja eläinlääkintäopetuksen järjestämistä vuonna
1936. Asiaa valmistelemaan asetettiin toimikunta, johon kuuluivat Fanni Luukkonen, Suoma Loimaranta-
Airila, Verna Snellman ja Eva Wrede sekä asiantuntijoina eläinlääkintäeversti Talvitie ja eläinlääkintä
everstiluutnantti Swanström. Hevoshoito- ja eläinlääkintäopetus saatiin alkuun sen jälkeen, kun
lottajärjestö sai vuonna 1939 toimintansa lakkauttaneen Suomen Punainen Tähti -yhdistyksen omaisuuden.

Lottajärjestö ja puolustusvoimien pääesikunta suunnittelivat lääkintälottien käytön ja koulutuksen
uudelleen talvisodan jälkeen. Tuolloin lottien tehtäviin liitettiin myös hevoshuolto, ja lotille alettiin järjestää
hevoshoitokursseja. Hämeenlinnassa 20.5.-16.6.1940 järjestetyn ensimmäinen kurssin nimenä oli
”Punaisen tähden kurssi”. Kurssin johtajana toimi Lotta Svärd keskusjohtokunnan lääkintäjaostopäällikkö
Suoma Loimaranta-Airila ja opettajina eläinlääkäreitä. Kurssilaiset olivat lottia, jotka olivat ennestään
tottuneita hevosiin. Kesällä 1941 järjestettiin viisi ”eläinlääkintäkurssia”. Punainen tähti -nimestä oli tuolloin
luovuttu, samalla tavoin kuin siitä oli luovuttu Ruotsissakin. Syynä oli, että punainen tähti tullut tunnetuksi
erityisesti Neuvostoliiton ja neuvostoarmeija symbolina.

Eläinlääkintälottien koulutus- ja toimialamerkiksi otettiin nelisakarainen punainen tähti, jossa tähti oli
reunustettu sinisellä reunaviivalla. Sininen reuna yhdisti merkin lääkintäjaostoon kuuluvien lottien
koulutus- ja toimialamerkkiin, siniseen nelisakaraiseen tähteen. Pitemmän koulutuksen (6 kk) suorittaneen
lottasairaanhoitoapulaisen merkki ei kuitenkaan ollut tähti, vaan sininen risti harmaalla pohjalla.

Armeijan palvelukseen otettiin talvisotaan 71 800 hevosta. Jatkosodassa armeija oli motorisoidumpi, ja
hevosia otettiin 62 100. Eläinlääkintälotat hoitivat hevossairaaloissa ja sairastuvissa sodassa sairastuneita
tai haavoittuneita hevosia. Hoidettavina oli myös sotasaalishevosia ja armeijan partiointitehtävissä
käyttämiä sotakoiria.

Kuva: ”Konilotta” hoitamassa hevosen jalkaa. Lottamuseon kokoelmat.

Lähteet:
Saara Forsiuksen henkilöarkisto A1056. Lottamuseo.
https://wikipedia.org/wiki/Punainen_tähti_ (järjestö
Lotta-Svärd yhdistyksen ja keskusjohtokunnan vuosikertomus v. 1936. Helsinki 1937.
Lotta-Svärd keskusjohtokunnan ja yhdistyksen vuosikertomus v. 1940. Helsinki 1941.
Lotta_Svärd keskusjohtokunnan ja – järjestön vuosikertomus 1941.
Leinonen Riitta-Marja, Hevosen ja ihmisen kumppanuus sota-aikana. https://hevostietokeskus.fi…/RM_Leinonen.ihmisen_ja Hevosen kumppanuus.pdf

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *